Jonkin verran on ollu puhetta täällä Formuloiden (ei pelkästään F1:n) turvallisuudesta ja siksi heitänkin oman näkemykseni ilmoille.
Sanotaan, että nykyaikaiset Formula-autot ovat "turvallisia".
Mielestäni se on hieman oudosti sanottu, kun kyse on kuitenkin vaarallisesta ja jopa hengenvaarallisesta lajista.
Oikeammin voisi sanoa, että Formula-autojen turvaluokitus on noussut. Noussut, mutta kuinka paljon?
Jos verrataan -90 luvun puolivälin Formuloita nykypäivän Formuloihin, niin kehitystä on tapahtunut paljonkin.
Käännekohta F1-autojen turvallisuuden parantamiselle oli Ayrton Sennan ja Roland Razzenbergerin kuolemat 1994 Imolan kisassa. Myös Mika Häkkinen antoi osansa tässä tapahtumassa oman onnettomuutensa johdosta.
Oivan esimerkin Formula-auton turvallisuudesta antaa Ruotsalainen Kenny Brack, joka kolaroi erään Indy-sarjan hurjimpiin luokiteltavan onnettomuuden muutama vuosi sitten.
Brack selvisi muutamalla luunmurtumalla ja tietysti aivotärähdyksellä, mikä mielestäni on vähäistä verrattuna onnettomuuden vakavuuteen.
Brackin onnettomuusvideo:
http://www.xs4all.nl/~idema/vw/indy_03_texas_brack.htm
Jos tämä olisi tapahtunut esim. vuonna 1994 olisikohan kuljettaja selvinnyt niin vähällä?
Formula-autojen korit on suunniteltu nimenomaan ottamaan kovia iskuja vastaan. Kuitenkaan iskujen voima ei kohdistu korin sisään, vaan voima on suunnattu korin ulkopuolisiin rakenteisiin. Juuri tästä syystä esim. Brack selvisi niinkin vähällä.
Tämä pätee nykyään lähes kaikissa Formula-luokissa.
Alex Zanardin onnettomuus oli aivan toista. Siinä toinen ajokki törmäsi Zanardin auton etupäähän suurella nopeudella. Siitä voi todeta ettei hiilikuitukorikaan aivan kaikkea kestä.
Zanardin onnettomuusvideo:
http://espn.go.com/media/2001/m9/rpm_010915az1v.avi
Nykyään F1-autojen turvallisuudessa on panostettu erityisesti kuljettajan päätä suojaaviin rakenteisiin. Kaikille varmasti tuttu HANS-niskatukijärjestelmä on melko uusi juttu. Tämä järjestelmä antaa avun kohtisuoraan tapahtuvia törmäyksiä vastaan, jolloin kuljettaja ei iske päätään kojetauluun tai rattiin.
Myös ohjaamoa ympäröivä "tuvakaari" suojaa kuskin päätä sivuttaistörmäyksissä. Erityisesti kuljettajan pään liikkeet eri suuntiin on pyritty minimoimaan vakavien "retkahdusten" välttämiseksi.
Sanotaan, että nykyaikaiset Formula-autot ovat "turvallisia".
Mielestäni se on hieman oudosti sanottu, kun kyse on kuitenkin vaarallisesta ja jopa hengenvaarallisesta lajista.
Oikeammin voisi sanoa, että Formula-autojen turvaluokitus on noussut. Noussut, mutta kuinka paljon?
Jos verrataan -90 luvun puolivälin Formuloita nykypäivän Formuloihin, niin kehitystä on tapahtunut paljonkin.
Käännekohta F1-autojen turvallisuuden parantamiselle oli Ayrton Sennan ja Roland Razzenbergerin kuolemat 1994 Imolan kisassa. Myös Mika Häkkinen antoi osansa tässä tapahtumassa oman onnettomuutensa johdosta.
Oivan esimerkin Formula-auton turvallisuudesta antaa Ruotsalainen Kenny Brack, joka kolaroi erään Indy-sarjan hurjimpiin luokiteltavan onnettomuuden muutama vuosi sitten.
Brack selvisi muutamalla luunmurtumalla ja tietysti aivotärähdyksellä, mikä mielestäni on vähäistä verrattuna onnettomuuden vakavuuteen.
Brackin onnettomuusvideo:
http://www.xs4all.nl/~idema/vw/indy_03_texas_brack.htm
Jos tämä olisi tapahtunut esim. vuonna 1994 olisikohan kuljettaja selvinnyt niin vähällä?
Formula-autojen korit on suunniteltu nimenomaan ottamaan kovia iskuja vastaan. Kuitenkaan iskujen voima ei kohdistu korin sisään, vaan voima on suunnattu korin ulkopuolisiin rakenteisiin. Juuri tästä syystä esim. Brack selvisi niinkin vähällä.
Tämä pätee nykyään lähes kaikissa Formula-luokissa.
Alex Zanardin onnettomuus oli aivan toista. Siinä toinen ajokki törmäsi Zanardin auton etupäähän suurella nopeudella. Siitä voi todeta ettei hiilikuitukorikaan aivan kaikkea kestä.
Zanardin onnettomuusvideo:
http://espn.go.com/media/2001/m9/rpm_010915az1v.avi
Nykyään F1-autojen turvallisuudessa on panostettu erityisesti kuljettajan päätä suojaaviin rakenteisiin. Kaikille varmasti tuttu HANS-niskatukijärjestelmä on melko uusi juttu. Tämä järjestelmä antaa avun kohtisuoraan tapahtuvia törmäyksiä vastaan, jolloin kuljettaja ei iske päätään kojetauluun tai rattiin.
Myös ohjaamoa ympäröivä "tuvakaari" suojaa kuskin päätä sivuttaistörmäyksissä. Erityisesti kuljettajan pään liikkeet eri suuntiin on pyritty minimoimaan vakavien "retkahdusten" välttämiseksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.