Diabetes on yleistynyt suunnilleen seuraavaa tahtia:
- 1960 ja -70 lukujen vaihteessa sitä oli n. 1,5 % väestöllä
- 1993 oli n. 3 %
- 2003 oli n. 8 %
- nyt on lähes 10 %
Eli ns. vanha kansa joka oli syönyt vain leipää ja perunaa mutta hyvin vähän sokeria, punaista lihaa ja voita oli tästä taudista melkoisen vapaa. Sitä mukaa kuin elintaso nousi ja voin ja juustojen, valkoisen mössöleivän, sokerin sekä lihan kulutus kasvoivat alkoi tauti lisääntyä lähes räjähdysmäisesti.
Siksi onkin järkyttävävää kun Heikkiläkin suosittelee kirjassaan syömään mieluummin kuorituista jauhoista tehtyä mössöleipää kuin terveellistä täysjyvää.
Sitten samassa artikkelissa oli maininta, että diabeetikon ei pidä käyttää melatoniinia. Kovastihan sitäkin suositellaan.
Diabeteksen periytyvyydestä sanottiin, että 2-tyyppi peritään yleisimmin äidiltä ja 1-tyyppi isältä. Mainittiin myös se, että 2-tyypin on havaittu altistavan psoriakselle. Syytä siihen ei vielä tiedetä.
- 1960 ja -70 lukujen vaihteessa sitä oli n. 1,5 % väestöllä
- 1993 oli n. 3 %
- 2003 oli n. 8 %
- nyt on lähes 10 %
Eli ns. vanha kansa joka oli syönyt vain leipää ja perunaa mutta hyvin vähän sokeria, punaista lihaa ja voita oli tästä taudista melkoisen vapaa. Sitä mukaa kuin elintaso nousi ja voin ja juustojen, valkoisen mössöleivän, sokerin sekä lihan kulutus kasvoivat alkoi tauti lisääntyä lähes räjähdysmäisesti.
Siksi onkin järkyttävävää kun Heikkiläkin suosittelee kirjassaan syömään mieluummin kuorituista jauhoista tehtyä mössöleipää kuin terveellistä täysjyvää.
Sitten samassa artikkelissa oli maininta, että diabeetikon ei pidä käyttää melatoniinia. Kovastihan sitäkin suositellaan.
Diabeteksen periytyvyydestä sanottiin, että 2-tyyppi peritään yleisimmin äidiltä ja 1-tyyppi isältä. Mainittiin myös se, että 2-tyypin on havaittu altistavan psoriakselle. Syytä siihen ei vielä tiedetä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kakkostyypin diabetesta lisää liikkumattomuus (Heikkilä ei kyllä suosittele sitäkään kakkosille, väittää jopa että raskas liikunta lisää insuliiniresistanssia) ja lihavuus (laihduttamistakaan Heikkilä ei pidä tarpeellisena, perusteluna se, että hoikallakin voi olla kakkostyypin diabetes).
Suomalaiset ovat lihoneet voimakkaasti sitten 1960-luvun ja erityisesti hyötyliikunnan määrä on romahtanut. Tuo selittää pitkälti kakkostyypin yleistymisen. Lihomista tietysti selittää runsas rasvan ja sokerin käyttö.
Kuten myös julistaa pehmeät kasvirasvat haitallisiksi ja jopa suorastaan vaarallisiksi. Uskomatonta hölynpölyä, suorastaan vaarallista.
Pehmeän rasvan suosimisen aikana kakkostyypin diabetes on noussut vahvasti. Aikaisemmin ei rasvoja eroteltu, vaan syötiin monipuolisesti rasvoja kovia kaihtamatta eikä diabetesta ollut paljon. Puskan ansioihin on luettava kakkostyypin voimakas lisääntyminen Suomeesa. Sulka hattuun!
Täyttä roskapuhetta. Sok.tauti on lisääntynyt roskaruoan syömisen, sokerilimujen litkinnän, liikunnan rajun vähentymisen ja ylipainon takia. Pehmeät rasvat ovat vähentäneet sydäntauteja dramaattisesti ja siitä sulka Puskan hattuun.
Kyllä ennen voita syötiin mutta sitä oli vähän koska voikilo maksoi tavalliselle työläiselle useamman tunnin palkan. Syötiin vain leipää, perunaa ja silakan suolavettä sekä T-makkaraa hieman. Sokeritauti ei ollut. Voin ja punaisen lihan syömisen lisääntyminen laukaisi sok.taudin omalta osaltaan em. syiden lisäksi.
Ruuat riippuivat paljon työstä. Isoisä oli metsuri, lähinnä hevoskuski ja sotien jälkeen oli varaa voihin ja läskiin. Suurimmalla osalla ei ollut niihin varaa.
Voin hinta oli enemmänkin päiväpalkkaa vastaava kuin useiden tuntien palkkaa vastaava per kilo. Voin hinta alkoi laskea 1930-luvulla kun AIV-rehu tuli ja se romahti sotien jälkeen kun pienen asutustilat tulivat toimeen lähinnä lehmien pidolla. Liha oli vielä tuolloin kallista, lihan kulutus on noin nelinkertaistunut vuosisadassa.
Suomessa kala oli erittäin merkittävä ravinnon lähde ennen. Äidin perheessä tehtiin syksyisin noin 150 kg suolasilakkaa ja se oli merkittävä proteiinin lähde talvella. Lihaa oli erittäin harvoin, ei ehkä edes kertaa viikkoon.
Suomalaiset käyttivät noin 500 litraa maitoa per henki per vuosi 1960-luvulla. Tuosta tulee 30 kg maitorasvaa ja suurin piirtein sama määrä proteiinia. 1900-luvun alussa maitoa sitten käytettiin murto-osa tuosta.
Toisena ikävänä piirteenä oli suomalaisten tolkuton sokerin käyttö sotien jälkeen. Ei ihme, että sydäntaudit villiintyivät täysin.
Sotien aikana ihmiset elivät lähinnä perunalla.
Kaiken kaikkiaan suomalaisten ravinto on siis muuttunut paljon noin vuosisadassa. Nyt suunta on ollut pääasiassa parempaan suuntaan, hiukan liikaa menee tyydyttynyttä rasvaa (14E% kun tavoite on alle 10E%), alkoholia ja sokeria. Jälkimmäisiä noin tuplasti siihen nähden mitä pitäisi.
Joopa joo! Vai ei Heikkilä kehota laihduttamaan.
Heikkilän blogista selviää aivan selvästi, että hän pitää lihavuutta yhtenä syynä D-kakkoseen.
Mitä iloa puskakirjoittajat saavat tästä vääristelystä.
Missä muka Heikkilä kehottaa syömään valkoista leipää.
Ei ainakaan nettisivuillaan vaan päinvastoin joten lopeta valehtelu.
Tuossa uudessa kirjassa toteaa, että kuorittu vilja on terveellisempää kuin täysjyvä. Ei kyllä kehota syömään sitäkään.
Tuo uusi opus on täynnä kaikenlaisia outoja väitteitä.
Niin vieteriukko, lues Heikkilän uusin kirja ennenkuin alat herjaamisen valehtelijaksi. Puhe siis on siitä kirjasta, ei hänen nettisivuistaan jos se ei sinulle aiemmin ollut kirkastunut.
Sinulla kummallista Heikkilän palvontaa kun koetat hänen höpinänsäkin peitellä. Eikö Heikkilä itse osaa oppejaan enää puolustaa vai mikä mättää?
Diabetes yleistyi rokotteiden myötä.
Tutkimus osoittaa, että rokotteet aiheuttavat tyypin 1 diabetesta, tyypin 2 diabetesta, ylipainoa ja metabolista oireyhtymää. Rokotteet saavat immuunijärjestelmän hyperaktiivikseksi, mikä voi johtaa insuliinia erittävien solujen tuhoutumiseen. Lisäksi rokotteet aiheuttavat tulehduksen elimistössä. Elimistö alkaa tuottamaan enemmän kortisolia ja muita immunosuppressiivisia molekyylejä, joiden tarkoituksena on tukahduttaa elimistössä vallitseva tulehdus. Lisäänynyt kortisolin ja muiden immunosuppressiivisten molekyylien tuotanto johtaa tyypin 2 diabetekseen:
Curr Diabetes Rev. 2012 Nov;8(6):413-8.
Review of evidence that epidemics of type 1 diabetes and type 2 diabetes/metabolic syndrome are polar opposite responses to iatrogenic inflammation.
Classen JB.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22934546
Rokotteet yhdistetty diabetekseen:
http://www.vaccines.net/DMSdraft.pdf
http://www.encognitive.com/node/1371
N Z Med J. 1996 Oct 11;109(1031):388-9.
Immunisation and diabetes.
Poutasi K.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8890884
Diabetes ja trombosytopenia influenssarokotteen jälkeen:
Diabet Med. 2012 Jan;29(1):88-9. doi: 10.1111/j.1464-5491.2011.03391.x.
Development of fulminant Type 1 diabetes with thrombocytopenia after influenza vaccination: a case report.
Yasuda H1, Nagata M, Moriyama H, Kobayashi H, Akisaki T, Ueda H, Hara K, Yokono K.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21781156
CDC:n tilastot tukevat kausaalista yhteyttä rokotteiden ja diabeteksen välillä:
http://www.cmu.edu/CSR/case_studies/vaccine_diabetes_yes.html
Rokotukset voivat aiheuttaa diabetekseen liittyviä autovasta-aineita yksi-vuotiaille lapsille:
Ann N Y Acad Sci. 2003 Nov;1005:404-8.
Vaccinations may induce diabetes-related autoantibodies in one-year-old children.
Wahlberg J, Fredriksson J, Vaarala O, Ludvigsson J; Abis Study Group.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14679101
Infect Immun. 1983 Jul;41(1):137-44.
Biphasic effect of pertussis vaccine on serum insulin in mice.
Hewlett EL, Roberts CO, Wolff J, Manclark CR.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6345388
N Z Med J. 1999 Aug 13;112(1093):303-4.
Hepatitis B vaccination and diabetes.
Petousis-Harris H, Turner N.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10493435
Dtsch Med Wochenschr. 1991 Apr 19;116(16):635.
[Mumps vaccination and type-I diabetes].
[Article in German]
Pawlowski B, Gries FA.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2015783
Vuonna 1980 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että vihurirokkovirus voi sekoittaa insuliinitasoja. 1980-luvulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vihurirokkorokotteen jälkeen voi rokotteen vihurirokkovirus jäädä rokotetun henkilön elimistöön moneksi vuodeksi. Vuonna 1996 Uudessa Seelannissa havaittiin, että hepatiitti B-rokotekampanja vuosien 1988-1991 välisenä aikana aiheutti 60 % lisäyksen tyypin 1 diabeteksessa yli kuusi kuukautisten vauvojen keskuudessa.
Sinaniotis, C.A., et al. ”Diabetes mellitus after mumps vaccination (letter).” Archives of Disease in Childhood 1975; 50:749-750.
Quast, U., et al. ”Vaccine-induced mumps-like diseases.” Developments in Biological Standardization 1979; 43:269-272.
Otten, A., et al. ”Mumps, mumps vaccination, islet cell antibodies and the first manifestation of diabetes mellitus type I.” Behring Institute Mitteilungen 1984; 75:83-88.
Helmke, K., et al. ”Islet cell antibodies and the development of diabetes mellitus in relation to mumps infection and mumps vaccination.” Diabetologia 1986; 29:30-33.
Fescharek, R., et al. ”Measles-mumps vaccination in the FRG: an empirical analysis after 14 years of use. II. Tolerability and analysis of spontaneously reported side effects.” Vaccine 1990; 8:446-456.
Pawlowski, B., et al. ”Mumps vaccination and type-1 diabetes.” Deutsche Medizinische Wochenschrift 1991; 116:635.
Adler, J.B., et al. ”Pancreatitis caused by measles, mumps, and rubella vaccine.” Pancreas 1991; 6:489-490.
Albonico, H., Klein, P., et al. ”The immunization campaign against measles, mumps and rubella — coercion leading to a realm of uncertainty: medical objections to a continued MMR immunization campaign in Switzerland.” JAM 1992; 9(1).
Tutkimuksessa antigeenistimulaatio vahingoitti kaikilla lapsilla haiman betasoluja aiheuttaen hypoinsulinemiaa:
http://www.sciencepublishinggroup.com/journal/paperinfo.aspx?journalid=151&doi=10.11648/j.cmr.20130203.15
Isä kertoo, miten hänen tyttärensä sairastui diabetekseen rokotuksen jälkeen:
http://vactruth.com/2013/07/22/vaccines-depression-type-1-diabetes/
Polster, H, ”Diabetes insipidus after Smallpox vaccination”, Z Aerztl Fortbild (Jena), 1 Apr 1966, 60:429-432.
Patan, ”Postvaccinal Severe Diabetes Mellitus”, Ter Arkh, Jul 1968, 40:117-118.
Poutasi K, ” Immunisation and diabetes,” N Z Med J 1996 Jul 26;109(1026):283. [letter; comment]
Dokheel, T M, ”An Epidemic of Childhood Diabetes in the United States? Evidence from ….”, Diabetes Care, 1993, 16:1606-1611.
Parent ME, et al, ”Bacille Calmette-Guerin vaccination and incidence of IDDM in Montreal, Canada,” Diabetes Care 1997 May; 20(5):767-772.
House DV, Winter WE, ”Autoimmune diabetes. The role of auto-antibody markers in the prediction and prevention of insulin-dependent diabetes mellitus,” Clin Lab Med 1997 Sep; 17(3):499-545.
Zeigler, M et al , ”[Autoantibodies in type 1 diabetes mellitus]” Z Arztl Fortbild (Jena). 1994 Aug; 88(7-8):561-5
Dtsch Med Wochenschr. 1970 May 15;95(20):1135.
[Diabetes mellitus from post-vaccinal encephalitis?].
[Article in German]
Ehrengut W.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/4392770
Kinderarztl Prax. 1973 Dec;41(12):554-60.
[Manifestation of juvenile diabetes mellitus following postvaccinal encephalomyelitis].
[Article in German]
Schneider H, Schukowski H, Bierschenk H.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/4150477
N Z Med J. 1999 Aug 13;112(1093):303-4.
Hepatitis B vaccination and diabetes.
Petousis-Harris H, Turner N.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10493435
Vojnosanit Pregl. 1972 May;29(5):242-4.
[Encephalopathy after vaccination against smallpox with permanent sequel–diabetes insipidus].
[Article in Serbian]
Palmar I, Kaljalović R, Popović M, Marcetić V.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/4402923
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus ja tyypin 2 diabetes on tulehdussairaus. Autoimmuunisairauksiin liittyvät olennaisena osana autovasta-aineet.
Koirilla tehdyssä tutkimuksessa vain rokotetuilla koirilla esiintyy autovasta-aineita:
http://www.dogsnaturallymagazine.com/purdue-vaccination-studies/
Suomessa tehtiin vuonna 1974 rokotetutkimus, johon osallistui 130000 lasta iältään 3 kuukautta – 4 vuotta. Tutkimukseen osallistuneet saivat joko Hib-rokotteen tai meningokokkirokotteen. Vuonna 1976 Suomessa otettiin käyttöön vahvempi hinkuyskärokote, johon oli lisätty toista bakteerikantaa. Vuosina 1977-1979 Suomessa oli 64 % kasvu tyypin 1 diabetestapauksissa verrattuna vuosiin 1970-1976.
Vuonna 1982 otettiin käyttöön MPR-rokote ja tätä rokotetta annettiin lapsille iältään 14 kuukautta – kuusi vuotta. Tämän jälkeen 114000 yli kolme kuukatta vanhaa lasta saivat kokeellisen Hib-rokotteen. Näiden kahden uuden rokotteen jälkeen Suomessa nähtiin 62 % kasvu diabetestapauksissa 0-4 -vuotiaiden keskuudessa ja 19 % kasvu 5-9 -vuotiaiden keskuudessa.
Minä olen perinyt 2-tyyppini isän suvusta, siellä on kaikilla kakkonen. Äidin puolella ei kenelläkään tiettävästi. Mutta olen kai se poikkeus joka vahvistaa säännön.
Jossakin on tutkittu, että jos jommalla kummalla vanhemmista on kakkostyypin diabetes, niin lapsilla sen saamisen todennäköisyys on 40 %. Jos kummallakin vanhemmista on kakkonen, niin lapsen todennäköisyys saada se on 70 %. Ei ollut mainintaa sukupuolista.
Nuo prosenttiluvut ovat siis toteutumien perusteella. Eivät ole säädettyjä, vaan omilla elintavoilla pystyy vaikuttamaan paljon kakkosen saamiseen. Jos suvussa on kakkosta paljon, on siis syytä tehdä voitavansa, jotta ei saa sitä itse tai ainakin sen puhkeamisen saa paljon myöhempäään ikään.
Ehdottomasti näin. Kaveri vieressä voi elää kuin pellossa ja kuolla 90-vuotiaana ilman diabetesta. Emme ole samalla viivalla tuossa suhteessa. Jos kuuluu riskiryhmään niin pitää elääsiististi.
Taipumus kakkostyypin diabetekseen periytyy useassa geenissä. Geenit saamme puoliksi isältä ja äidiltä eli sama geeni mutta mahdollisesti eri versio tulee kummaltakin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eli mitokondriot tulevat pelkästään äidiltä ja Y-kromosomi pelkästään isältä.
Hei!
Diabeteksesta puhuttaessa on aina syytä muistaa, että tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksissä on kyse käytännössä aivan eri taudeista. Yhteistä niille on lähinnä verensokeritason nousu.
Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin vaikutuksen heikentymisestä eli ns. insuliiniresistenssistä. Sen syitä voi olla useita, mutta yleisimmin resistenssin taustalla on ylipaino ja liikunnan vähyys. Tämän vuoksi mahdollisen ylipainon vähentäminen ja liikunnan lisääminen ovat niin tärkeä osa aikuistyypin diabeteksen hoitoa (katso http://klinik.fi/terveysinfo/tyypin-2-diabetes). Toki myös perinnöllisillä tekijöillä on oma vaikutuksensa, kuten täälläkin useammassa kommentissa on todettu.
Tsemppiä alkavaan talveen toivotellen:
-Klinikin lääkäritiimi
Klinik - terveyspalvelusi netissä
www.klinik.fi
2-tyypistä sanoi joku viisas joskus, että jos ihmisen ikää saataisiin muilla keinoin jatkettua riittävästi yli 100 vuoden niin kaikille puhkeaa 2-tyyppi.