Onkohan kukaan laskenut miten kannattavaa on oikeasti rakentaa takka sillä perusteella että säästää lämmityskustannuksissa. Jos oletetaan että puiden hankintaan ei mene yhtään rahaa niin kuinkahan pitkä aika kuluu siihen että investointi on kuoletettu ja säästöä alkaa tulla lämmittämisessä. Kustannuksiahan tuosta kertyy aika paljon esim. vaatii tilaa väh 1,5 m^3 jonka rakennuskustannus n.1500e, piippu 1500e, takka 3000e, perustuskustannus 700e(helppo perustus ei paalutus) ja jotakin suunnittelukustannuksia vielä ehkä 200e on jo yhteensä melkein 7000e.
Luulen ettei sitä ikinä jaksa lämmittää niin paljon että hankintaa voisi perustella säästämisellä lämmityskustannuksissa.
Taitaa olla niin että jos haluaa säästää niin ei kannata rakentaa takkaa ollenkaa.
Luulen ettei sitä ikinä jaksa lämmittää niin paljon että hankintaa voisi perustella säästämisellä lämmityskustannuksissa.
Taitaa olla niin että jos haluaa säästää niin ei kannata rakentaa takkaa ollenkaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nyt kirjoitat vähän mutta ASIAA!!
Kustannuksista;
-vaatii tilaa väh 1,5 m^3; olet oikeassa tilantarpeen suhteen mutta meillä takan paikka olisi ilman sitä lähes pelkkää hukkaneliötä.
-jonka rakennuskustannus n.1500e; teoriassa voi pitää paikkansa mutta en ajattele ihan noin.
-piippu 1500e; meillä elementtipiippu noin 100e/metri
-takka 3000e; meillä ei kyllä läheskään noin kallis paikalla muurattuna
-perustuskustannus 700e; meillä ei vaikuttanut perustuksiin vaikka talo paalutettiin sillä takan paino on esim.laatan painosta ihan murto-osa
jotakin suunnittelukustannuksia vielä ehkä 200e; kirjastosta lainasin takkakirjan
-on jo yhteensä melkein 7000e; meillä julkisivumuurausurakka takkaurakka ei paljoa tuosta kalliimpi yhteenlaskettuna.
En ajattele takkaa pelkkänä kulujen säästäjänä, se on huonekalu, tunnelmanluoja ja tuo varmuutta sähkökatkon sattuessa.
Otat rakentaessasi lisää asuntolainaa tuolle 7000 euron investoinnille. Laina-aika 15 vuotta, nettokorko (huom. 29 % saat verohuojennusta) nykyään n. 2-2,5 (valitaan 2,5 %) --> annuiteettitekijä 0,08 (eli 8 %).
Eli maksat joka vuosi pankille 0,08*7000=560 euroa lainanhoitoa (ei ihan näin, koska maksat pankille ensin vähän enemmän ja saat verohelpotusta ko. summasta 29 %).
No, saatiin 560 euroa menopuolelle.
Jos esim. sähkölämmitys (öljy nykyään samanhintaista) maksaa 0,07 euroa/kWh, niin 560 euron säästöön tulisi tuottaa ilmaisilla puilla 560/0,07=8000 kWh/vuosi energiaa. Tuohon määrään päästäessä tulisi poltella hyvähyötysuhteisella uunilla n. 7 pinomottia puita. Ei kovin mahdoton yhtälö.
Arvioni on että "sää(s)töä" voi saada takalla. Lisäbonuksena on mahdollisesti nätti fiiliksenantaja ja hyvin säilyvä arvonnousu talossa.
Tuossa alkuperäisessä viestissä ei edes oltu otettu lainakuluja mukaan. Jos vielä laskee ne kaikki tuohon päälle niin ei todellakaan kannata hommata takkaa säästämisen verukkeella, sillä ei kukaan varmaankaan viitsi tehdä/polttaa kuorma-autolista puita monta vuotta peräkkäin. Eikä ne puutkaan pitkällä juoksulla yleensä aina ilmaisia ole.
joten saattaapa kannattaakin
Melko mahdonta säästää 8kWh:h puita lämmittämällä uudessa talossa koska sen energiankulutus muutenkin pieni. Itselläni 131m3 asuinpita-ala ja 35 neliön lämmin autotalli ja koko vuoden sähkönkulutus alle 17000 kwh/vuosi 2003(osittain varaava lämmitys, kaapelit lattiassa)Leivinuunia lämmitetään silloin tällöin.
mielestäni siihen miksi hankin tulisijan on kriisi- tai poikkeustilan varalle.
Toisaalta pienet sähkökatkokset hoituisi esimerkiksi kaasu- tai petrolilämmittimellä.
Toinen on se, että tulisija muuten vaan kiva.
Kolmas on ilmainen polttopuu.
Ei ollut sähköä muuhun, kuin valaistukseen, öljytuotteet lamppuihin jne. Kaukolämpösanaa ei tunnettu. Ja pakko oli lämmittää pirtti.
Säästääkö tulisija itseään koskaan?
Hyvä kysymys.
Keskustelin kerran aiheesta TAKE.n ja VTT.n poikien kanssa, keskustelu vahvisti aavistukseni nykytilanteesta. Heillä oltiin hyvin huolissaan nykyisten tulisijojen hyötysuhteista. Kuulemma kaikissa lecaharkko ym. vastaavissa kevythökötyksissä on luvattoman huono hyötysuhde.Puhuivat negatiivisesta lämpötaseesta joka tarkoittaa sitä että klabin lämpöarvosta alle 50% saapuu huonetilaan. Hyvin eristetyt valmispiiput ovat kanssa kuulemma niin karseita että hyvinkin kasatun tiili- tai vuolukiviuunin lämpötaseen saa sellaisella miinuksen puolelle kun se ei lämmitä muuria tms. vaan lämpö menee piipusta pihalle.
Sitten on vielä lämmitysjärjestelmät.
Ennen vanhaan patterilämmityksen aikaan patteritermostaatit sentään ymmärsivät sulkeutua niissä huoneissa joihin tulisija vaikutti jotta käytettäisiin tulisijasta tullutta energiaa.
Nyt lattialämmitysaikana on mopo karannut käsistä.
Lattialämmitys, erityisesti vesikiertoinen on niin vaikea säätää ettei nykyinen "säätötekniikka" jos sitä nyt voi säätötekniikaksi kutsua kykene hallitsemaan lattian lämmitystä siten ettei lattia menisi häiritsevän kylmäksi kun huoneilmaa mittaava termari sulkee piirin takan lämmettyä.
Siksi lähes kaikissa vk. lattialämmityksissä on jätetty seinätermari pois tulisijan vaikutusalueelta ja ko. piirit on ulkoilmasuntin ohjauksessa. Näin lattialämmityksen toimittaja säästyy reklamaatioilta kun lattia on aina mukavan lämmin.
Em. ratkaisussa on vain yksi epäkohta.
Kun tulisijan vaikutusalueella oleviin piireihin syötetään tehoa ulkoilmasuntin säestyksellä ne eivät reagoi tulisijan tuomaan lämpöön vähentämällä tehoa.
Huonetilaan syötetään tarvittava teho ulkolämpötilan funktiona riippumatta siitä lämmitetäänkö uunia vai ei.
TULISIJAN KÄYTTÖ EI SIIS SÄÄSTÄ YHTÄÄN MITÄÄN ainoastaan huone ylilämpenee, energian kulutus ei vähene.
Tarkastakaapa nyt kaikki vesikiertoisen lattialämmityksen ja tulisijan, erityisesti varaavan tulisijan omistajat.
ONKO ILMAN LÄMPÖÄ MITTAAVAA TERMARIA TULISIJAN VAIKUTUSALUEELLA ???????
Veikkaan että löytyy ainakin 10 000 tapausta jossa ei ole.
MED BORGARE TEITÄ ON KUSETETTU
Tuota asiaa mietin juuri ennen kuin luin viestit loppuun. Olen samaa mieltä että ei lämmityksessä säästä mitään jos takkaa ei ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon muissa lämpöä tuottavissa tekijöissä. Ja lattia lämmitys taitaa olla huono yhdistelmä takalle säästöjä hakiessa.
Ymmärrän takan jos se pidetään tunnelman luojana ja sisustus elementtinä.