Ajatuksena..

Mietin aamulla et miten ihmeessä olen jaksanut sitä kaikkea mitä jotkut tyypit tekivät minua kohtaan. Se vuosia jatkunut kiusaaminen joka oli muuttunut piirteidensä puolesta jo aikoja sitten vainoamiseksi ja piinaamiseksi. Ja kun ottaa huomioon alkutilanteen kun tulin tähän kaupunkiin takaisin (eli pahoinpideltiin.. hyvä kun henkiin jäin), ei voi mitenkään sanoa et olis jotenkin hyväksyttävää tai jotain ymmärtämistä heidän touhuissa.
No voin sanoa etten kestänytkään.. Tuhosivat elämäni sillä kaikella mitä tekivät. Senkin uuden alun mikä tänä syksynä oli. Nyt voin sanoa et on aika päättää tämä tähän. Minulle on helpotus että tämä kaikki tosiaan päättyy nyt.. Minut revittiin rikki, ihan kirjaimellisesti. Mitä minusta on jäljellä.. Ei enää mitään.
Pääsen sinne missä veljeni ja äitini ovat..
Mutta kiitos siitä kaikesta pahasta jonka saitte aikaan. Teitte elämästäni todellista h*lvettiä. Voin todella huonosti jatkuvasti vuosien ajan (siis juuri sen ajan kun minut pahoinpideltiin ja tulin tähän kaupunkiin).
Tämän päivän (ja samalla koko loppu vuoden) teemana on pimeys ja kuolema. Tai minullehan tätä päivää eikä huomista enää ole mut joka tapauksessa..
t. nainen (yksin asuva sellainen.. ei lapsia, onneksi.. mainitsen vain siksi kun täällä on ollut kaikenlaisia juttuja)
8487
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Hae jo ihmeessä apua itsellesi!

Äänestä

Miksi et sitten puhu sille miehelle ja kerro mitä on tapahtunut. Miksi ette yhdessä lähde pois siitä kaupungista. Se mies ei varmastikkaan tahdo sinulle muuta kuin hyvää ja suojella sinua. Ainakin tekstistäsi ymmärsin että olisi se joku jota ikävöit ja joku joka ikävöi sinua.

Yhdessä olette vahvempia.

Jaksamisia sinne ja hyviä öitä.

Äänestä

Surullista. Toivottavasti sä et ole R***a...

Äänestä

En puhunut mitään kenenkään kaipaamisesta koska en kaipaa ketään. Asiani liittyy ihan muuhun kuin jonkun ihmisen kaipaamiseen. En rakasta ketään enkä ole ihastunut kehenkään.
Ei minulla oikeastaan muuta tähän.

Äänestä
  • Enkä tiedä.. Tuo tuli kirjoitettua eilen kun oli paha olla, ihan erään asian takia.. Mut ei sillä etteikö asiat totta olisi, siis nuo faktat (eli pitkään jatkunut kiusaaminen ja sen sellaiset asiat). Nämä 2 viikkoa ovat olleet aika vaikeat minulle.. Mut ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.. Tiedä häntä..
    Ja tätä nyt ei ehkä pitäisi tähän edes kirjoittaa.. Ei pidä täysin paikkaansa se etten olisi kenestäkään kiinnostunut.. Näin alkuviikosta yhden miehen eräässä paikassa joka jäi jostain syystä mieleeni (nimeäkään muista.. kuulin kyllä et jonkun mainitsi mut ei jäänyt mieleeni). Mut se siitä.. Ei se tähän kirjoitukseen sovi sitten pätkääkään. Ja ei ehkä enää nähdäkään. Luulisin niin.. Heippa..

    Äänestä

  • ***** kirjoitti:

    Enkä tiedä.. Tuo tuli kirjoitettua eilen kun oli paha olla, ihan erään asian takia.. Mut ei sillä etteikö asiat totta olisi, siis nuo faktat (eli pitkään jatkunut kiusaaminen ja sen sellaiset asiat). Nämä 2 viikkoa ovat olleet aika vaikeat minulle.. Mut ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.. Tiedä häntä..
    Ja tätä nyt ei ehkä pitäisi tähän edes kirjoittaa.. Ei pidä täysin paikkaansa se etten olisi kenestäkään kiinnostunut.. Näin alkuviikosta yhden miehen eräässä paikassa joka jäi jostain syystä mieleeni (nimeäkään muista.. kuulin kyllä et jonkun mainitsi mut ei jäänyt mieleeni). Mut se siitä.. Ei se tähän kirjoitukseen sovi sitten pätkääkään. Ja ei ehkä enää nähdäkään. Luulisin niin.. Heippa..

    Tuleeko sinulle aina itsemurha-ajatukset mieleen, kun sinulla on paha olla? Tuo ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun täällä kerrot aikeistasi. Onhan tämäkin tietysti paikka purkaa ajatuksiaan, mutta jos ihmisen ajatukset ovat noin mustia kuin sinulla, silloin on mielestäni syytä mennä keskustelemaan ammattiauttajan kanssa.

    Äänestä

Minusta on aika huvittavaa et jotkut luulee kirjoitusten olevan tietyiltä ihmisiltä.
Mutta ei se mitään.. Ei sen väliä.
Itse sanoisin ettei ole mikään ihme et minulla on sellaisia ajatuksia välillä. Kyllä minua kohtaan ovat tietyt tyypit (tosiaankin monikossa koska on kyse isommasta porukasta.. todistajana ollut eräs ihminen joka itse kyseli minulta asiasta et olenko tietoinen heistä ja heidän touhuista) tehneet tosi ikäviä ja törkeitäkin asioita, ihan suoraan sanottuna. Ei niissä ole mitään anteeksi annettavaa. Ennemminkin, rikosilmoituksen paikka.
Ja voin sanoa ettei tämä fiilis mikään hyvä ole tälläkään hetkellä.. Sinne päinkään. En voi kuin ihmetellä miten olen jaksanut tässä kaupungissa olla. Sitä ovat muutamat muutkin kyselleet ihan suoraan minulta (kun tiesivät niistä tietyistä tyypeistä ja heidän touhuistaan).
Tämän enempää tänne en viitsi kirjoitella ja ihan turhaa se olisikin. Oikea elämä puhukoon puolestaan.
Ps. Trauma ei ole sama kuin masennus.. Ja eräs opettaja puhui et minulla on ehkä kaksi traumaa. Kummatkin on tuossa aloituksessa mainittu.. Kiusaaminen voi aiheuttaa trauman. Niin tässäkin tapauksessa.. Kun se niin pitkälle meni (voi puhua jo vainoamisesta niin kuin eräs opettaja totesi.. siis piirteidensä ja pitkäaikaisuutensa puolesta). On ihan normaalia reagoida asioihin jotenkin..

Äänestä
  • Tulipa mietittyä asioita koko viikonlopun ajan mut tajusin myös sen miten tärkeitä jotkut asiat minulle ovat..
    Uskon ja toivon et ehkä tämä tästä vielä..
    Ja paikka missä olen asunut, ei ehkä ole ollut paras mahdollinen minulle. Sekin on varmasti lisännyt omalta osaltaan huonoa oloa.. Aika väsy olen ollut pitkin syksyä.
    Mutta.. Iloisempaa tätä viikkoa.. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


***** kirjoitti:

Mietin aamulla et miten ihmeessä olen jaksanut sitä kaikkea mitä jotkut tyypit tekivät minua kohtaan. Se vuosia jatkunut kiusaaminen joka oli muuttunut piirteidensä puolesta jo aikoja sitten vainoamiseksi ja piinaamiseksi. Ja kun ottaa huomioon alkutilanteen kun tulin tähän kaupunkiin takaisin (eli pahoinpideltiin.. hyvä kun henkiin jäin), ei voi mitenkään sanoa et olis jotenkin hyväksyttävää tai jotain ymmärtämistä heidän touhuissa.
No voin sanoa etten kestänytkään.. Tuhosivat elämäni sillä kaikella mitä tekivät. Senkin uuden alun mikä tänä syksynä oli. Nyt voin sanoa et on aika päättää tämä tähän. Minulle on helpotus että tämä kaikki tosiaan päättyy nyt.. Minut revittiin rikki, ihan kirjaimellisesti. Mitä minusta on jäljellä.. Ei enää mitään.
Pääsen sinne missä veljeni ja äitini ovat..
Mutta kiitos siitä kaikesta pahasta jonka saitte aikaan. Teitte elämästäni todellista h*lvettiä. Voin todella huonosti jatkuvasti vuosien ajan (siis juuri sen ajan kun minut pahoinpideltiin ja tulin tähän kaupunkiin).
Tämän päivän (ja samalla koko loppu vuoden) teemana on pimeys ja kuolema. Tai minullehan tätä päivää eikä huomista enää ole mut joka tapauksessa..
t. nainen (yksin asuva sellainen.. ei lapsia, onneksi.. mainitsen vain siksi kun täällä on ollut kaikenlaisia juttuja)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu