Maalämpö ihmiset muistakaa tehdä myö svaraava takka ja puupino.

http://www.iltalehti.fi/talous/2014112718871815_ta.shtml

Kylmä voi olla tosiasia . EI se vuolukivi takka happane vaikket käytäkkään jatkuvasti.
Leikkaa se takka kulutushuippua joka on hyvä asia. Tuskin on eriäviä mielipiteitä asiasta.
Takka pakolliseksi taloihin on minun lisä ja siitä saa olla eri mieltä.

Voi se itänaapurikin aiheuttaa sähkökatkoksia ja vähän muitakin katkoksia.

EN halua pelotella mutt amahdollisuuksien rajoissa on asiat toteutua.
771285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 77

Vanhimmat

Opettele sinä kirjoittamaan.

Äänestä
  • Älä provoa nimimerkki, en nyt paremmin osaa kirjoittaa sorry. Eikö järkesi saanut selvää asian sisällöstä? jos ei palennut ensimmäisenä.

    Ps. voisitko kirjoittaa oikein aloitukseni niin voin tutkailla mikä aiheutti tunnereaktiosi,kiitos.

    pss. Kannatan oikeinkirjoitusta mutta toisekseen tämmöisiin palstoihin useat terveet ? ihmiset kirjoittelee nopeaa eikä taso ole ihan ykkös kriteeri siis oikein kirjoituksessa. Eikössinut ole tarkkapetteri potkittukin jo pois muualta foorumeilta? tsik tsik.

    Äänestä

  • Varautukaa m3 kirjoitti:

    Älä provoa nimimerkki, en nyt paremmin osaa kirjoittaa sorry. Eikö järkesi saanut selvää asian sisällöstä? jos ei palennut ensimmäisenä.

    Ps. voisitko kirjoittaa oikein aloitukseni niin voin tutkailla mikä aiheutti tunnereaktiosi,kiitos.

    pss. Kannatan oikeinkirjoitusta mutta toisekseen tämmöisiin palstoihin useat terveet ? ihmiset kirjoittelee nopeaa eikä taso ole ihan ykkös kriteeri siis oikein kirjoituksessa. Eikössinut ole tarkkapetteri potkittukin jo pois muualta foorumeilta? tsik tsik.

    Ei tuossa mitään tunnerikasta ollut. Asiaahan tuo oli.

    Aloitus oli sekä lapsen kirjoitustaidoilla, että lapsen ajattelutasolla olevan rpovoava kirjoitus. Kuten selvästi jatkosikin.

    Takkoja löytyy talosta kaksin kappalein, sekä mökeiltä leivinuuni, 2 kaminaa, 2 takkaa, 2 kiuasta, sekä pata.

    Yksi oikein kirjoitettu lause ei pitäisi olla liikaa pyydetty. Edellä et ole kuitenkaan siihen kyennyt. Kirjoittamisen voi myös jättää välistä. Kokeile.

    Äänestä

  • Olet lapsellinen kirjoitti:

    Ei tuossa mitään tunnerikasta ollut. Asiaahan tuo oli.

    Aloitus oli sekä lapsen kirjoitustaidoilla, että lapsen ajattelutasolla olevan rpovoava kirjoitus. Kuten selvästi jatkosikin.

    Takkoja löytyy talosta kaksin kappalein, sekä mökeiltä leivinuuni, 2 kaminaa, 2 takkaa, 2 kiuasta, sekä pata.

    Yksi oikein kirjoitettu lause ei pitäisi olla liikaa pyydetty. Edellä et ole kuitenkaan siihen kyennyt. Kirjoittamisen voi myös jättää välistä. Kokeile.

    Jaahas ja joopajoo se viisastelee takkoinensa täällä taas kerran !

    mikähän mahtaa olla vaivasi nimi kun ei normaalia juttua tule koskaan, kerro saatamme osata suositella jotain missä se ehkä voisi korjautua.

    lähtikö akka ja veiu toisen takkasi mennessään vaiko ihan molemmat.

    Äänestä

Minulla on svaraava takka vaikka on varmatoiminen suora sähkölämmitys. Spuupinoa ei ole. On liiteri jonne heittelen spuut. Nimenomaan heittelen, koska heittokasa kuivuu eivätkä spuut homehdu.

Äänestä
  • Mitenkäs se "varmatoiminen suora sähkölämmitys" sitten toimii ilman sähköä...?

    Tokkopa yhtään sen paremmin kuin kaukolämpötalo ilman kiertovesipumppua... saatikka sitten nämä ilmalämpöpumput.

    Kyllähän se nyt vaan niin taitaa olla, että se takka onkin sitten ainoa toimiva lämmitysmuoto jos niitä sähköjä ei ole.

    Äänestä

  • Hieno homma kirjoitti:

    Mitenkäs se "varmatoiminen suora sähkölämmitys" sitten toimii ilman sähköä...?

    Tokkopa yhtään sen paremmin kuin kaukolämpötalo ilman kiertovesipumppua... saatikka sitten nämä ilmalämpöpumput.

    Kyllähän se nyt vaan niin taitaa olla, että se takka onkin sitten ainoa toimiva lämmitysmuoto jos niitä sähköjä ei ole.

    Kai sulla järjenjättiläinen on varavoimalaitos?

    Äänestä

  • aggrikaatilla kirjoitti:

    Kai sulla järjenjättiläinen on varavoimalaitos?

    No onhan minulla tietenkin pieni aggregaatti, jolla saan ILPin toimimaan ja valot. Mutta keittopuuhat onkin sitten hoidettava kaasulla. Takassa voi jotain kypsentää lämmityksen väliajoilla.

    Sähkön loppuminen kuukausiksi tekee ongelmia, mutta niin se tekee muillakin. Kuukausien katastrofissa voi jo rakennella generaattorilaitoksia vaikka puukaasulla ja biokaasulla toimivaksi. Ja vaikka kaminan joka huoneeseen.

    Mutta miksi pitäisi varautua kuukausien katastrofeihin? Jotain survivaaliako? Venäläiset tulee vai? On minulla aseita ja ammuksia. Lihaa saan kalan lisäksi jos vain jonkin saaliseläimeksi kelpaavan näen.

    Äänestä

  • aggrikaatilla kirjoitti:

    Kai sulla järjenjättiläinen on varavoimalaitos?

    On toki muutaman satasen maksaa ja antaa 1000w tunnista toiseen notkumatta ja testattu asia. Arvaan että palennut kerrostalo koppiisi.

    Äänestä

  • aggrikaatilla kirjoitti:

    Kai sulla järjenjättiläinen on varavoimalaitos?

    Ja kai sulla on varajärki...?
    Tuolla nykyisellä tuskin pitkälle pötkit.

    Äänestä

  • suorasähkö kirjoitti:

    No onhan minulla tietenkin pieni aggregaatti, jolla saan ILPin toimimaan ja valot. Mutta keittopuuhat onkin sitten hoidettava kaasulla. Takassa voi jotain kypsentää lämmityksen väliajoilla.

    Sähkön loppuminen kuukausiksi tekee ongelmia, mutta niin se tekee muillakin. Kuukausien katastrofissa voi jo rakennella generaattorilaitoksia vaikka puukaasulla ja biokaasulla toimivaksi. Ja vaikka kaminan joka huoneeseen.

    Mutta miksi pitäisi varautua kuukausien katastrofeihin? Jotain survivaaliako? Venäläiset tulee vai? On minulla aseita ja ammuksia. Lihaa saan kalan lisäksi jos vain jonkin saaliseläimeksi kelpaavan näen.

    Niin. Harakatkin kelpaavat lihoiksi kun tiukka paikka tulee. Haulipatruunan nalleja ja ruutia pitää varastoida. Haulilyijyä saa akuista.

    Äänestä

  • Kipor kirjoitti:

    On toki muutaman satasen maksaa ja antaa 1000w tunnista toiseen notkumatta ja testattu asia. Arvaan että palennut kerrostalo koppiisi.

    Nuo pienet invertteriaggregaatit ovat mainioita. Nelari käy 8 tuntia 2,5 litran tankilla econo-moodissa. Kun käyttää pienkonebensaa, voi pakokaasun ohjata ILPin ottoilmavirtaan. Kaikki bensan energia tulee hyödyksi ja loput ilmasta. Ja sitäpaitsi voi näillä nykyisillä peruspensoillakin johdattaa pakokaasut ILPin ahnaaseen imuun.

    Äänestä

>Maalämpö ihmiset muistakaa tehdä myö varaava takka ja puupino.<

Valitettava todellisuus on, miten KAIKKI lämmitysmuodot tarvitsevat sähköä tulisijoja lukuunottamatta.
Olipa kyseessä puu/ varaaja, suorasähkö, maalämpö, öljy jne.... kaikkissa lämmitys pysähtyy sähkökatkon aikana.

Äänestä

Onko olemassa vuolukivistä vastavirtaleivinuunia?

Jos on niin nko siin savukanavat myöskin vuolukiveä?

Jos vastaukseksi tulee yksikin ei, tiilinen vastavirtaleivinuuni on järkevämpi valinta., esim on halvempi ja uunin pinta ei tule polttavan kuumaksi.

Äänestä
  • Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi. Tuolla on merkitystä moneen asiaan, joka liittyy hyötysuhteeseen. Vuolukiven pinta ei pehmene ajan saatossa ja siten savukaasujen lämpötila ei nouse. Siis tulisija, joka on runsaassa käytössä.

    Se on totta, miten tiiliuunin pintalämpötila kohoaa hitaasti juuri heikon lämmönjohtumisen takia. Mutta, mieluimmin kuuma vuolukiven pintalämpötila kuin tiiliuunin heikon lämmönjohtumisen takia korkeat hormilämpötilat.

    Tosin pintalämpötilaan liittyy massa ja poltettu puumäärä.

    Äänestä

  • markkulievonen. kirjoitti:

    Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi. Tuolla on merkitystä moneen asiaan, joka liittyy hyötysuhteeseen. Vuolukiven pinta ei pehmene ajan saatossa ja siten savukaasujen lämpötila ei nouse. Siis tulisija, joka on runsaassa käytössä.

    Se on totta, miten tiiliuunin pintalämpötila kohoaa hitaasti juuri heikon lämmönjohtumisen takia. Mutta, mieluimmin kuuma vuolukiven pintalämpötila kuin tiiliuunin heikon lämmönjohtumisen takia korkeat hormilämpötilat.

    Tosin pintalämpötilaan liittyy massa ja poltettu puumäärä.

    "Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi."

    Se on hyvä ominaisuus varaavassa uunissa.

    " Vuolukiven pinta ei pehmene ajan saatossa ja siten savukaasujen lämpötila ei nouse. Siis tulisija, joka on runsaassa käytössä."

    Kivi voi haljeta runsaasta lämpötilavaihteluista.

    "tiiliuunin heikon lämmönjohtumisen takia korkeat hormilämpötilat. "

    Vastavirtaleivinuuni painaa 3000kg ja savut kiertävät uunissa, joten tuo on puppua.

    Tomiiko yksikään vuolukiviuuni vastavirtaperiaatteella?

    Äänestä

  • etvastannutkysymiksi kirjoitti:

    "Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi."

    Se on hyvä ominaisuus varaavassa uunissa.

    " Vuolukiven pinta ei pehmene ajan saatossa ja siten savukaasujen lämpötila ei nouse. Siis tulisija, joka on runsaassa käytössä."

    Kivi voi haljeta runsaasta lämpötilavaihteluista.

    "tiiliuunin heikon lämmönjohtumisen takia korkeat hormilämpötilat. "

    Vastavirtaleivinuuni painaa 3000kg ja savut kiertävät uunissa, joten tuo on puppua.

    Tomiiko yksikään vuolukiviuuni vastavirtaperiaatteella?

    Vitun vastavirtaperiaate!!!

    Älä jaksa enää, se sinun itse muurattu vastavirta tekele ei ole muita uuneja kummempi. Sinulle on näköjään uutta että varaavissa takoissa ne savukaasut nousevat ensin ylös ja sieltä sitten yläpalotilan kautta alas molempia sivuja, osassa takaakin ja sitten alakanavia pitkin hormiin. Hormissa on vielä lämpenevää osuutta peltiin asti. Leivinuuneissa ei tuota yläpalotilaa ole mutta savukaasut kiertää ihan samalla lailla. Sen takia leivinuunia ei ole edes suunniteltu lämmityslaitteeksi, vaan ihan ruuanlaittoon.

    Taas on näköjään perheelle herkkupaistia iltapäivällä kun uunin lämmitys alkaa yöllä.

    Äänestä

  • etvastannutkysymiksi kirjoitti:

    "Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi."

    Se on hyvä ominaisuus varaavassa uunissa.

    " Vuolukiven pinta ei pehmene ajan saatossa ja siten savukaasujen lämpötila ei nouse. Siis tulisija, joka on runsaassa käytössä."

    Kivi voi haljeta runsaasta lämpötilavaihteluista.

    "tiiliuunin heikon lämmönjohtumisen takia korkeat hormilämpötilat. "

    Vastavirtaleivinuuni painaa 3000kg ja savut kiertävät uunissa, joten tuo on puppua.

    Tomiiko yksikään vuolukiviuuni vastavirtaperiaatteella?

    >>>>"Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi."

    Se on hyvä ominaisuus varaavassa uunissa.

    Äänestä

  • harakoille... kirjoitti:

    >>>>"Tiili johtaa huonommin lämpöä kuin vuolukivi."

    Se on hyvä ominaisuus varaavassa uunissa.

    Nykyaikaisessa takassa on villat välissä tehostamaan hidasta lämmönluovutusta.

    Hyötysuhteeltaan vuolukivi- ja tiilitakat ovat samantasoisia.

    Leivinuunit hiean häviävät varaavilel takoille yläpalotilan puuttumisen vuoksi, mutta ero ei ole kovin iso.

    Äänestä

  • Aivan perusteita kirjoitti:

    Nykyaikaisessa takassa on villat välissä tehostamaan hidasta lämmönluovutusta.

    Hyötysuhteeltaan vuolukivi- ja tiilitakat ovat samantasoisia.

    Leivinuunit hiean häviävät varaavilel takoille yläpalotilan puuttumisen vuoksi, mutta ero ei ole kovin iso.

    Se on totta, miten eristeitä käytetään määrätyissä kohdissa määrättyjen syiden takia, mutta jokainen asiaa ymmärtävä tietää, miten tulipintojen hyvä lämmönjohtavuus on punainen lanka ajatellen hyötysuhdetta. Jo vähäinen pikeentyminen heikentää lämmönjohtavuutta puhumattakaan tiilimateriaalista.

    Eli rautalankaa käyttäen. Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella. Tosin hyötysuhteeseen vaikuttaa repullinen muitakin tekijöitä.

    Äänestä

  • markkulievonen kirjoitti:

    Se on totta, miten eristeitä käytetään määrätyissä kohdissa määrättyjen syiden takia, mutta jokainen asiaa ymmärtävä tietää, miten tulipintojen hyvä lämmönjohtavuus on punainen lanka ajatellen hyötysuhdetta. Jo vähäinen pikeentyminen heikentää lämmönjohtavuutta puhumattakaan tiilimateriaalista.

    Eli rautalankaa käyttäen. Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella. Tosin hyötysuhteeseen vaikuttaa repullinen muitakin tekijöitä.

    Vuolukivitulisija=kamiina. Mökille ilman muuta vuolukiveä. Lämpiää nopeasti pinnastaan ja antaa 10 kW tehoa. Harvaan olohuoneeseen voi tuupata 10 kW tehoa. Mitoituspakkasellakin tavallinen tehon tarve on 2 kW. Eli Vuolukivi vaatii Y-haaroja.

    Äänestä

  • markkulievonen kirjoitti:

    Se on totta, miten eristeitä käytetään määrätyissä kohdissa määrättyjen syiden takia, mutta jokainen asiaa ymmärtävä tietää, miten tulipintojen hyvä lämmönjohtavuus on punainen lanka ajatellen hyötysuhdetta. Jo vähäinen pikeentyminen heikentää lämmönjohtavuutta puhumattakaan tiilimateriaalista.

    Eli rautalankaa käyttäen. Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella. Tosin hyötysuhteeseen vaikuttaa repullinen muitakin tekijöitä.

    Nyt vertaat kahta eri asiaa keskenään. Kattiloissa lämmönjohtavuudella on iso merkitys, koska tehot ovat isoja. Takassa vastaavasti ei polteta puita kuin pieni (1/10) pesällinen kerrallaan.

    Vuolukiven lämmönjohtavuus on huomattavasti tiiltä suurempi, sekä hyvässä, että huonossa.

    Kuten mainitsit, niin hyötysuhteeseen vaikuttavat muutkin asiat. Oleellista eroa tilli- ja vuolukivitakkojen välillä ei ole. Näiden lisäksi tulipesiä valmistetaan erilaisista massoista.

    Isoimmat erot näiden kahden materiaalin välillä ovat edellä mainittu lämmönjohtavuus, sekä materiaalien tiheys. Jälkimmäinen asia yhdistettynä hieman parempaan ominaislämpökapasiteettiin tekevät vuolukivestä n. tuplasti varaavamman samaa tilavuutta kohden.

    Ja rautalankaa. Mitä parempi lämmönjohtavuus sitä suurempi lämpötila takan pinnassa ja sitä vähemmän takkaa pystyy lämmittämään, ettei tilasta tule liian kuuma. Uusissa taloissa takan isoin ongelma on nimenomaan lämmönluovutus. 2kW:n teho on jo liikaa.

    En oikein ymmärrä mitä tarkoitat "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella." Tiili- ja vuolukivitakat ovat käytännössä samanlaisia. Toki materiaalien erojen seurauksena valmistuksessa on eroja, mutta ne eivät johdu hyötysuhteesta, joka pitäisi ottaa jotenkin suunnittelussa huomioon.

    .

    Äänestä

  • vastavirtaan kirjoitti:

    Vitun vastavirtaperiaate!!!

    Älä jaksa enää, se sinun itse muurattu vastavirta tekele ei ole muita uuneja kummempi. Sinulle on näköjään uutta että varaavissa takoissa ne savukaasut nousevat ensin ylös ja sieltä sitten yläpalotilan kautta alas molempia sivuja, osassa takaakin ja sitten alakanavia pitkin hormiin. Hormissa on vielä lämpenevää osuutta peltiin asti. Leivinuuneissa ei tuota yläpalotilaa ole mutta savukaasut kiertää ihan samalla lailla. Sen takia leivinuunia ei ole edes suunniteltu lämmityslaitteeksi, vaan ihan ruuanlaittoon.

    Taas on näköjään perheelle herkkupaistia iltapäivällä kun uunin lämmitys alkaa yöllä.

    Et tiedä vastavirtaleivinuunista mitään, siinäkin savut menevät ylös ja uunin sivuille

    Äänestä

  • markkulievonen kirjoitti:

    Se on totta, miten eristeitä käytetään määrätyissä kohdissa määrättyjen syiden takia, mutta jokainen asiaa ymmärtävä tietää, miten tulipintojen hyvä lämmönjohtavuus on punainen lanka ajatellen hyötysuhdetta. Jo vähäinen pikeentyminen heikentää lämmönjohtavuutta puhumattakaan tiilimateriaalista.

    Eli rautalankaa käyttäen. Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella. Tosin hyötysuhteeseen vaikuttaa repullinen muitakin tekijöitä.

    "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella"

    Massa ja lämmönvarauskyky ovat ratkaisevat, 3000kg tiilinen leivinuuni on energiatehokkaampi kuin vuolukivinen 1000kg takka.

    Äänestä

  • Aivan perusteita kirjoitti:

    Nyt vertaat kahta eri asiaa keskenään. Kattiloissa lämmönjohtavuudella on iso merkitys, koska tehot ovat isoja. Takassa vastaavasti ei polteta puita kuin pieni (1/10) pesällinen kerrallaan.

    Vuolukiven lämmönjohtavuus on huomattavasti tiiltä suurempi, sekä hyvässä, että huonossa.

    Kuten mainitsit, niin hyötysuhteeseen vaikuttavat muutkin asiat. Oleellista eroa tilli- ja vuolukivitakkojen välillä ei ole. Näiden lisäksi tulipesiä valmistetaan erilaisista massoista.

    Isoimmat erot näiden kahden materiaalin välillä ovat edellä mainittu lämmönjohtavuus, sekä materiaalien tiheys. Jälkimmäinen asia yhdistettynä hieman parempaan ominaislämpökapasiteettiin tekevät vuolukivestä n. tuplasti varaavamman samaa tilavuutta kohden.

    Ja rautalankaa. Mitä parempi lämmönjohtavuus sitä suurempi lämpötila takan pinnassa ja sitä vähemmän takkaa pystyy lämmittämään, ettei tilasta tule liian kuuma. Uusissa taloissa takan isoin ongelma on nimenomaan lämmönluovutus. 2kW:n teho on jo liikaa.

    En oikein ymmärrä mitä tarkoitat "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella." Tiili- ja vuolukivitakat ovat käytännössä samanlaisia. Toki materiaalien erojen seurauksena valmistuksessa on eroja, mutta ne eivät johdu hyötysuhteesta, joka pitäisi ottaa jotenkin suunnittelussa huomioon.

    .

    >En oikein ymmärrä mitä tarkoitat "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella.<

    Mitä parempi lämmönjohtavuus, sitä tehokkaammin savukaasujen lämpötilaa saadaan hyödennettyä / laskea sitä alasa. Jos lämönjohtavuus on huono, niin pintalämpötila kohoaa ja savukasuista ei siten voi hyödyntää tehokkaasti lämpöenergiaa.
    Ainoastaan pinta-alaa suuentamalla.
    Tämän ilmiön voi todeta helposti karstaisessa tulisijassa. Savukaasut ovat huomattavan korkeammat kuin puhtaassa tulisijassa. Siis nokeentunut pintalämpötila on korkea ja noki estää lämmönsiirtymisen. Sama ilmiö vanhoissa tiilisissä tulisijoissa, joissa tiilen pinta on haurastunut ja tämä hautastuminen pinnassa hidastaa lämmonsiirtymisetä vielä lisää.

    Äänestä

  • markkulievonen. kirjoitti:

    >En oikein ymmärrä mitä tarkoitat "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella.<

    Mitä parempi lämmönjohtavuus, sitä tehokkaammin savukaasujen lämpötilaa saadaan hyödennettyä / laskea sitä alasa. Jos lämönjohtavuus on huono, niin pintalämpötila kohoaa ja savukasuista ei siten voi hyödyntää tehokkaasti lämpöenergiaa.
    Ainoastaan pinta-alaa suuentamalla.
    Tämän ilmiön voi todeta helposti karstaisessa tulisijassa. Savukaasut ovat huomattavan korkeammat kuin puhtaassa tulisijassa. Siis nokeentunut pintalämpötila on korkea ja noki estää lämmönsiirtymisen. Sama ilmiö vanhoissa tiilisissä tulisijoissa, joissa tiilen pinta on haurastunut ja tämä hautastuminen pinnassa hidastaa lämmonsiirtymisetä vielä lisää.

    >Siis nokeentunut pintalämpötila on korkea<

    Siis noen pintalämpötila on korkea..., koska noki hidastaa lämmönsiirtymistä heikon lämmönjohtavuuden takia.

    Äänestä

  • Aivan perusteita kirjoitti:

    Nyt vertaat kahta eri asiaa keskenään. Kattiloissa lämmönjohtavuudella on iso merkitys, koska tehot ovat isoja. Takassa vastaavasti ei polteta puita kuin pieni (1/10) pesällinen kerrallaan.

    Vuolukiven lämmönjohtavuus on huomattavasti tiiltä suurempi, sekä hyvässä, että huonossa.

    Kuten mainitsit, niin hyötysuhteeseen vaikuttavat muutkin asiat. Oleellista eroa tilli- ja vuolukivitakkojen välillä ei ole. Näiden lisäksi tulipesiä valmistetaan erilaisista massoista.

    Isoimmat erot näiden kahden materiaalin välillä ovat edellä mainittu lämmönjohtavuus, sekä materiaalien tiheys. Jälkimmäinen asia yhdistettynä hieman parempaan ominaislämpökapasiteettiin tekevät vuolukivestä n. tuplasti varaavamman samaa tilavuutta kohden.

    Ja rautalankaa. Mitä parempi lämmönjohtavuus sitä suurempi lämpötila takan pinnassa ja sitä vähemmän takkaa pystyy lämmittämään, ettei tilasta tule liian kuuma. Uusissa taloissa takan isoin ongelma on nimenomaan lämmönluovutus. 2kW:n teho on jo liikaa.

    En oikein ymmärrä mitä tarkoitat "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella." Tiili- ja vuolukivitakat ovat käytännössä samanlaisia. Toki materiaalien erojen seurauksena valmistuksessa on eroja, mutta ne eivät johdu hyötysuhteesta, joka pitäisi ottaa jotenkin suunnittelussa huomioon.

    .

    Mitä heikommin materiaali johtaa lämöä, niin sitä vaikeampi on hyödyntää kuumien savukaasujen lämpöenergiaa. Pintalämpötilan ollessa korkea. / pysyessä korkeana.

    Äänestä

  • en ole amislainen kirjoitti:

    "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella"

    Massa ja lämmönvarauskyky ovat ratkaisevat, 3000kg tiilinen leivinuuni on energiatehokkaampi kuin vuolukivinen 1000kg takka.

    Totta, mitä suuremi lämmitetty massa, sitä enenmmän on lämpöenergiaa sitoutuut.
    Taas massan lämmittämiseen /hyötysuhteeseen vaikuttaa ratkaisevasti materiaaalin lämmönjohtavuus./ savukaasuista tehokkaasti otettu lämpöenergia.

    Äänestä

  • ääliölle kirjoitti:

    Et tiedä vastavirtaleivinuunista mitään, siinäkin savut menevät ylös ja uunin sivuille

    Niin juuri. Eli ei ole sitten kummempi kun tavallinen varaava takka. Mitä sitten kehut jotenkin ihme uunina. Et näköjään edes ymmärrä selvää suomea. Ja sama pätee kun eilenkin...

    "Taas on näköjään perheelle herkkupaistia iltapäivällä kun uunin lämmitys alkaa yöllä."

    Ainut vastavirta olet sinä tässäkin jutussa.

    Äänestä

  • markkulievonen. kirjoitti:

    >Siis nokeentunut pintalämpötila on korkea<

    Siis noen pintalämpötila on korkea..., koska noki hidastaa lämmönsiirtymistä heikon lämmönjohtavuuden takia.

    Tuohan on aivan selvä, että mitä enemmän hormiin menevien savukaasujen lämpötilaa saadaan alas se parempi. Toisaalta tulipesän lämpötilan pitäisi olla korkea ja varsinkin toisiopesän, että palaminen tapahtuu tehokkaasti.

    En muista oliko Tulikivi, vai mikä vuolukivitakkojen valmistaja, joka mainosti paremmasta hyötysuhteesta 80- luvulla ja muut takkavalmistajat veivät asian oikeuteen. Mainokset poistettiin harhaanjohtavina. Asiasta löytyy aivan oikeuden päätös, joka löytyy googlettamalla ja joskus sen luinkin läpi.

    Takan hyötysuhteen takana on muut seikat kuin lämmönjohtavuus. Jos lämmönjohtavuus olisi se ainoa asia, niin rautainen pesä vettä ympärillä olisi keksitty jo aikoja sitten.

    Edelleen tiili- ja vuolikivitakan hyötysuhde on suunnilleen sama.

    Äänestä

  • vastavirta ääliölle kirjoitti:

    Niin juuri. Eli ei ole sitten kummempi kun tavallinen varaava takka. Mitä sitten kehut jotenkin ihme uunina. Et näköjään edes ymmärrä selvää suomea. Ja sama pätee kun eilenkin...

    "Taas on näköjään perheelle herkkupaistia iltapäivällä kun uunin lämmitys alkaa yöllä."

    Ainut vastavirta olet sinä tässäkin jutussa.

    " Eli ei ole sitten kummempi kun tavallinen varaava takka."

    Myydään ja on olemassa vanhoja varaamattomia takkoja. Kukaan ei ole koskaan väittänyt että vastavirtaleivinuuni olisi parempi kuin varaava takka.

    Äänestä

  • ääliölle. kirjoitti:

    " Eli ei ole sitten kummempi kun tavallinen varaava takka."

    Myydään ja on olemassa vanhoja varaamattomia takkoja. Kukaan ei ole koskaan väittänyt että vastavirtaleivinuuni olisi parempi kuin varaava takka.

    Kyllähän tuota toitottaa yyhaarakiila joka yö nami nami pasitin kanssa.

    Yyhaara käsittää mielessään takka = avotakka.

    Takka = varaava takka. Ei kukaan asenna nykytaloihin kaminoita.

    Äänestä

  • en ole amislainen kirjoitti:

    "Mitä parempi lämönjohtavuus tulipintojen /savukaasujen materiaalissa,niin sitä parempaan hyötysuhteeseen tulisija voidaan suunnitella"

    Massa ja lämmönvarauskyky ovat ratkaisevat, 3000kg tiilinen leivinuuni on energiatehokkaampi kuin vuolukivinen 1000kg takka.

    Ei se 3000kg leivinuuni ole yhtään energiatehokkaampi kun 1000kg vuolukivinen. Tärkeintä on se että miten poltetaan ja kuinka paljon. 1000kg ei kannata lämmittää samalla lailla kun 3000kg painoista. Vaan 3X vähemmän puita lämmityskerralla. Näin molemmat on yhtä energiatehokkaita. 3000kg vaan pysyy lämpöisenä pidempään kun siinä pystytään kerralla polttamaan 3X määrä puita. 3000kg poltetaan 48h välein 18kg puita ja 1000kg poltetaan 16h välein 6kg puita. Ymmärsitkö asian. Näin pystytään molempien varaavuutta käyttämään paremmin hyödyksi.

    Äänestä

  • Maistuiko paisti? kirjoitti:

    Kyllähän tuota toitottaa yyhaarakiila joka yö nami nami pasitin kanssa.

    Yyhaara käsittää mielessään takka = avotakka.

    Takka = varaava takka. Ei kukaan asenna nykytaloihin kaminoita.

    Nyt on siirytty ennminkin loheen, sillakkafileisiin, leipään ja mokkapaloihin.

    Äänestä

  • väärää tietoa kirjoitti:

    Ei se 3000kg leivinuuni ole yhtään energiatehokkaampi kun 1000kg vuolukivinen. Tärkeintä on se että miten poltetaan ja kuinka paljon. 1000kg ei kannata lämmittää samalla lailla kun 3000kg painoista. Vaan 3X vähemmän puita lämmityskerralla. Näin molemmat on yhtä energiatehokkaita. 3000kg vaan pysyy lämpöisenä pidempään kun siinä pystytään kerralla polttamaan 3X määrä puita. 3000kg poltetaan 48h välein 18kg puita ja 1000kg poltetaan 16h välein 6kg puita. Ymmärsitkö asian. Näin pystytään molempien varaavuutta käyttämään paremmin hyödyksi.

    " 6kg puita"
    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6
    24 kwh, hehhhee, valoja poltetaan vuorokausi.

    Äänestä

  • 4324234 kirjoitti:

    " 6kg puita"
    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6
    24 kwh, hehhhee, valoja poltetaan vuorokausi.

    Niin ajattelin kyllä laittaa loppuun että luvut on ihan esimerkillisiä ja valittu sattuman varaisesti. Mutta ajattelin että jokainen ymmärtää kyseessä olevan vaan esimerkki. Mutta tyhmempi ei sitä näköjään tajua. Mutta painavampi ei ole yhtään energiatehokkaampi se kai tuli selväksi.

    Äänestä

  • väärää tietoa kirjoitti:

    Niin ajattelin kyllä laittaa loppuun että luvut on ihan esimerkillisiä ja valittu sattuman varaisesti. Mutta ajattelin että jokainen ymmärtää kyseessä olevan vaan esimerkki. Mutta tyhmempi ei sitä näköjään tajua. Mutta painavampi ei ole yhtään energiatehokkaampi se kai tuli selväksi.

    6kg puilla lämpenee hiukkasen meidän kesämökin 8m2 kammari avotakalla. Makkaroita voi grillatta, muuhuun ei kyllä niin pieni kasa klapeja riitä.

    Äänestä

  • 4324234 kirjoitti:

    " 6kg puita"
    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6
    24 kwh, hehhhee, valoja poltetaan vuorokausi.

    eli kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo? jolloin se on 15,45 MJ/kg? Jos saapumistilan kosteus 20% arvo 11,87 , 50% 6.5 Kosteusprosentin kasvaessa energiatiheys pienenee ja keitellään vettä

    Äänestä

  • 4433 kirjoitti:

    6kg puilla lämpenee hiukkasen meidän kesämökin 8m2 kammari avotakalla. Makkaroita voi grillatta, muuhuun ei kyllä niin pieni kasa klapeja riitä.

    Avotakka ei ole lämmityslaite mutta siinä voi paistaa makkaraa sateelta suojassa.

    Äänestä

Passiivitaloissa noita tehotakkoja ei tarvita ja muutaman vuoden päästä talot ovat pian nollaenergia taloja.
Vesitakka on nyt muodissa uusissa taloissa.

Äänestä
  • Ihme kun ei vesipiippu.

    Äänestä

  • "Passiivitaloissa noita tehotakkoja ei tarvita"
    Jos ei halua sähköveroja maksaa, niin tarvitaan.

    Äänestä

  • "muutaman vuoden päästä talot ovat pian nollaenergia taloja."

    Kyseessä on tällöin ikiliikkuja se on suomesa fysikaalinen mahdottomuus. Ulkoista energiaa tarvitaa varsinkin pakkaskeleillä talon lämmitykseen vaikka kuinka olisi passiivi ja nollaenergiatalo.

    Äänestä

  • 435234 kirjoitti:

    "muutaman vuoden päästä talot ovat pian nollaenergia taloja."

    Kyseessä on tällöin ikiliikkuja se on suomesa fysikaalinen mahdottomuus. Ulkoista energiaa tarvitaa varsinkin pakkaskeleillä talon lämmitykseen vaikka kuinka olisi passiivi ja nollaenergiatalo.

    "Ulkoista energiaa tarvitaa varsinkin pakkaskeleillä talon lämmitykseen vaikka kuinka olisi passiivi ja nollaenergiatalo. "

    tämä on tietysti totta. helppo päästä uudessa sähkölämmitteisessä talossa kumminkin aika pieniin kokonaiskulutuksiin. 150m2 talo 4 henkisellä perheellä kuluttaa alle 10000kWh/v.

    Tämä on syy miksi vesitakat ovat suosiossa. Ovat halpoja ja käyvät "lämmitysjärjestelmäksi" papereissa.

    Äänestä

  • 4352344321 kirjoitti:

    "Ulkoista energiaa tarvitaa varsinkin pakkaskeleillä talon lämmitykseen vaikka kuinka olisi passiivi ja nollaenergiatalo. "

    tämä on tietysti totta. helppo päästä uudessa sähkölämmitteisessä talossa kumminkin aika pieniin kokonaiskulutuksiin. 150m2 talo 4 henkisellä perheellä kuluttaa alle 10000kWh/v.

    Tämä on syy miksi vesitakat ovat suosiossa. Ovat halpoja ja käyvät "lämmitysjärjestelmäksi" papereissa.

    Mitä halpoja nuo vesitakat on. Kaikenmoisia putkituksia ja varaajia pitää hankkia. Halvemmaksi tulisi rehellinen puukeskuslämmtys. Ja sillä pystyy oikeasti lämmittämäänkin.

    Äänestä

  • höpöhommia kirjoitti:

    Mitä halpoja nuo vesitakat on. Kaikenmoisia putkituksia ja varaajia pitää hankkia. Halvemmaksi tulisi rehellinen puukeskuslämmtys. Ja sillä pystyy oikeasti lämmittämäänkin.

    "Mitä halpoja nuo vesitakat on"

    varaaja on aika yleinen uusissa taloissa, vesitakka, putkineen, pumppuineen ja kuorineen on n.2000€, siihen tietty piippu 1000-2000€. Pidän tuota aika halpana.

    Äänestä

  • 4352344321 kirjoitti:

    "Mitä halpoja nuo vesitakat on"

    varaaja on aika yleinen uusissa taloissa, vesitakka, putkineen, pumppuineen ja kuorineen on n.2000€, siihen tietty piippu 1000-2000€. Pidän tuota aika halpana.

    "varaaja on aika yleinen uusissa taloissa"

    etenkin suorassähkölämmiteisissä;-)

    Äänestä

  • 342342343 kirjoitti:

    "varaaja on aika yleinen uusissa taloissa"

    etenkin suorassähkölämmiteisissä;-)

    hmm... onko muita kuin kaukolämpötalot joissa ei ole varaajaa ollenkaan?

    Äänestä

  • ptrwqsdfghjklmnbvcxz kirjoitti:

    hmm... onko muita kuin kaukolämpötalot joissa ei ole varaajaa ollenkaan?

    Käyttövesivaraaja on ihan eri asia kun energiavaraaja. Ei käyttövesivaraajan kytketä mitää vesitakkoja.

    Äänestä

  • 4352344321 kirjoitti:

    "Mitä halpoja nuo vesitakat on"

    varaaja on aika yleinen uusissa taloissa, vesitakka, putkineen, pumppuineen ja kuorineen on n.2000€, siihen tietty piippu 1000-2000€. Pidän tuota aika halpana.

    Kerroppa tai muut viisaammat. Mitä hyötyä on vesitakasta? Itse en näe mitään hyötyä KÄYTÄNNÖN tasolla. Ainoastaan silloin, jos takkaa / tulisijaa ei voida sijoittaa muualle kuin sivuhuoneeseen ja veden avulla lämpö jaetaan koko huoneistoon.

    Äänestä

  • markkulievonen kirjoitti:

    Kerroppa tai muut viisaammat. Mitä hyötyä on vesitakasta? Itse en näe mitään hyötyä KÄYTÄNNÖN tasolla. Ainoastaan silloin, jos takkaa / tulisijaa ei voida sijoittaa muualle kuin sivuhuoneeseen ja veden avulla lämpö jaetaan koko huoneistoon.

    Takka huoneessa lämmittää huoneen lämpötilan muita tiloja suuremmaksi, jolloin energiaa vuotaa seinien läpi ulos. Veden avulla voidaan jakaa lämpö tehokkaamin muihin huoneisiin, joten takkahuoneen lämpötila ei ole niin korkea.

    Äänestä

Jos ei ole ilmaisia puita, niin kenenkään ei kannata rakentaa varaavaa takkaa. Esimerkiksi pari valopetroolilämmitintä sähkökatkon varalle on helppo ja halpa varalämmitys.

Äänestä
  • "Jos ei ole ilmaisia puita, niin kenenkään ei kannata rakentaa varaavaa takkaa. "
    jos ei halua maksaaa sähköveroja, niin edulliset ostoklapit kannattavat.

    Äänestä

  • 234324 kirjoitti:

    "Jos ei ole ilmaisia puita, niin kenenkään ei kannata rakentaa varaavaa takkaa. "
    jos ei halua maksaaa sähköveroja, niin edulliset ostoklapit kannattavat.

    Olisi mukava nähdä laskelma, jolla saadaan esim. 6000 € (lainarahalla) maksanut takka kannattamaan ostopuilla. Tunnelman vuoksi, jos haluaa takan, niin se onkin eri juttu.

    Arvioidaan nyt vaikka, että irtokuutiosta sekaklapeja saadaan hyödyksi 700 kwh ja se maksaa 50 €. Saman energiamäärän saa nykyään n. 70 eurolla suorasähköllä.

    Takka maksaa 20 vuoden laina-ajalla 3 % korolla 8000 €, joten puita pitäisi polttaa n. 400 kuutiota ennenkuin takka on maksanut edes itsensä takaisin.

    Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta..

    Äänestä

  • Ihmettelijä80 kirjoitti:

    Olisi mukava nähdä laskelma, jolla saadaan esim. 6000 € (lainarahalla) maksanut takka kannattamaan ostopuilla. Tunnelman vuoksi, jos haluaa takan, niin se onkin eri juttu.

    Arvioidaan nyt vaikka, että irtokuutiosta sekaklapeja saadaan hyödyksi 700 kwh ja se maksaa 50 €. Saman energiamäärän saa nykyään n. 70 eurolla suorasähköllä.

    Takka maksaa 20 vuoden laina-ajalla 3 % korolla 8000 €, joten puita pitäisi polttaa n. 400 kuutiota ennenkuin takka on maksanut edes itsensä takaisin.

    Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta..

    Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur.

    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6

    Uunin lämmitys vuorokaudeksi vie noin 30 kg (60 litraa) klapeja, hyötysuhde on 80%, jolloin lämpöenergiaa uuni luovuttaa 108 kwh. 60 litraa klapeja maksaa tarjouksessa 5 euroa, jolloin kwh maksaa 0.05 euroa. Sähkö maksaa 2 kertaa enemmän, eli vastaava lämmitys maksaa sähköllä 10 euroa.

    Yhden sähkölämmityspäivän hinnalla lämmittää klapeilla 2 päivää. 2500 eurolla lämmittää sähköllä 250 päivää.Klapeilla on tällöin lämmityetty 500 päivää, eli lienee takaisinmaksupäivä sähkölämmitykseen verrattuna.

    "Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta."

    Sähkön hinta nousee sähköverojen takia, puun hintaan vaikuttaa alv.

    Äänestä

  • jotenkin näin kirjoitti:

    Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur.

    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6

    Uunin lämmitys vuorokaudeksi vie noin 30 kg (60 litraa) klapeja, hyötysuhde on 80%, jolloin lämpöenergiaa uuni luovuttaa 108 kwh. 60 litraa klapeja maksaa tarjouksessa 5 euroa, jolloin kwh maksaa 0.05 euroa. Sähkö maksaa 2 kertaa enemmän, eli vastaava lämmitys maksaa sähköllä 10 euroa.

    Yhden sähkölämmityspäivän hinnalla lämmittää klapeilla 2 päivää. 2500 eurolla lämmittää sähköllä 250 päivää.Klapeilla on tällöin lämmityetty 500 päivää, eli lienee takaisinmaksupäivä sähkölämmitykseen verrattuna.

    "Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta."

    Sähkön hinta nousee sähköverojen takia, puun hintaan vaikuttaa alv.

    Tee laskelma seuraavaksi maalämpöön verrattuna. Siis ihan vaikka käyttökuluista ja muita laskea sekin mukaan kun roudaat niitä puita kotiin byyygmaaaksista.

    Äänestä

  • jotenkin näin kirjoitti:

    Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur.

    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6

    Uunin lämmitys vuorokaudeksi vie noin 30 kg (60 litraa) klapeja, hyötysuhde on 80%, jolloin lämpöenergiaa uuni luovuttaa 108 kwh. 60 litraa klapeja maksaa tarjouksessa 5 euroa, jolloin kwh maksaa 0.05 euroa. Sähkö maksaa 2 kertaa enemmän, eli vastaava lämmitys maksaa sähköllä 10 euroa.

    Yhden sähkölämmityspäivän hinnalla lämmittää klapeilla 2 päivää. 2500 eurolla lämmittää sähköllä 250 päivää.Klapeilla on tällöin lämmityetty 500 päivää, eli lienee takaisinmaksupäivä sähkölämmitykseen verrattuna.

    "Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta."

    Sähkön hinta nousee sähköverojen takia, puun hintaan vaikuttaa alv.

    Ja hormi löytyy joka talosta tietenkin valmiina?

    Mitä pussipuihin tulee, niin 60 ltr koivua sisältää energiaa 0,06 x 1700kWh = 102kWh. Tästä 80% hyötysuhteella poltettuna saadaan 81kWh.

    60 ltr koivua pinottuna painaa 410kg x 0,06 = 25kg. Jos painoa on 30kg, niin kyseiset puut ovat märkiä.

    30 kg polttaminen päivittäin vaati jo monen asteen pakkasta uudehkoissa taloissa.

    Äänestä

  • nami nami paisti kirjoitti:

    Ja hormi löytyy joka talosta tietenkin valmiina?

    Mitä pussipuihin tulee, niin 60 ltr koivua sisältää energiaa 0,06 x 1700kWh = 102kWh. Tästä 80% hyötysuhteella poltettuna saadaan 81kWh.

    60 ltr koivua pinottuna painaa 410kg x 0,06 = 25kg. Jos painoa on 30kg, niin kyseiset puut ovat märkiä.

    30 kg polttaminen päivittäin vaati jo monen asteen pakkasta uudehkoissa taloissa.

    "30 kg polttaminen päivittäin vaati jo monen asteen pakkasta uudehkoissa taloissa."

    108 kwh, se on meidän kokonaiskulutus sähköisellä lattialämmityksellä 5/0 vuorokaudessa, käyttösähkön osuus on tällöin 35 kwh.

    Äänestä

  • byygmaaks kirjoitti:

    Tee laskelma seuraavaksi maalämpöön verrattuna. Siis ihan vaikka käyttökuluista ja muita laskea sekin mukaan kun roudaat niitä puita kotiin byyygmaaaksista.

    lämpöpumppulämmitys uskonto ja uskontoihin ei kannata sekaantua tämän enempää.

    Äänestä

  • jotenkin näin kirjoitti:

    Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur.

    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6

    Uunin lämmitys vuorokaudeksi vie noin 30 kg (60 litraa) klapeja, hyötysuhde on 80%, jolloin lämpöenergiaa uuni luovuttaa 108 kwh. 60 litraa klapeja maksaa tarjouksessa 5 euroa, jolloin kwh maksaa 0.05 euroa. Sähkö maksaa 2 kertaa enemmän, eli vastaava lämmitys maksaa sähköllä 10 euroa.

    Yhden sähkölämmityspäivän hinnalla lämmittää klapeilla 2 päivää. 2500 eurolla lämmittää sähköllä 250 päivää.Klapeilla on tällöin lämmityetty 500 päivää, eli lienee takaisinmaksupäivä sähkölämmitykseen verrattuna.

    "Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta."

    Sähkön hinta nousee sähköverojen takia, puun hintaan vaikuttaa alv.

    sähkölämmitys on paras nykytaloissa. patterit edullisia ja lähes ikuisia?
    Ei puiden tekoa, ei lämmityksiä. Energaitehokastalo, matalat huonelämpötilat, ei häiriöherkää automatiikka eli on hyvä olla. Sähkön hinta nousee mutta mitäs siitä.

    Äänestä

  • jotenkin näin kirjoitti:

    Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur.

    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6

    Uunin lämmitys vuorokaudeksi vie noin 30 kg (60 litraa) klapeja, hyötysuhde on 80%, jolloin lämpöenergiaa uuni luovuttaa 108 kwh. 60 litraa klapeja maksaa tarjouksessa 5 euroa, jolloin kwh maksaa 0.05 euroa. Sähkö maksaa 2 kertaa enemmän, eli vastaava lämmitys maksaa sähköllä 10 euroa.

    Yhden sähkölämmityspäivän hinnalla lämmittää klapeilla 2 päivää. 2500 eurolla lämmittää sähköllä 250 päivää.Klapeilla on tällöin lämmityetty 500 päivää, eli lienee takaisinmaksupäivä sähkölämmitykseen verrattuna.

    "Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta."

    Sähkön hinta nousee sähköverojen takia, puun hintaan vaikuttaa alv.

    "Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur."

    Moniko omakotitalon rakentaja tekee muuraa itse tulisijan? Moniko rakentaja rakentaa talonsa ilman velkaa?

    Äänestä

  • Ihmettelijä80 kirjoitti:

    "Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur."

    Moniko omakotitalon rakentaja tekee muuraa itse tulisijan? Moniko rakentaja rakentaa talonsa ilman velkaa?

    "Moniko omakotitalon rakentaja tekee muuraa itse tulisijan? "

    Muutama. Ihan helppoa on tulisijan muuraus ensikertalaisellekin , aikaa se vain vie. Rakennusohjeet ilmaisesta Muuratut Tulisijat vihosta, Tiiliteollisuus ryn julkaisu.

    "Moniko rakentaja rakentaa talonsa ilman velkaa? "

    Enemmän kuin muutama.

    Äänestä

  • nami nami paisti kirjoitti:

    Ja hormi löytyy joka talosta tietenkin valmiina?

    Mitä pussipuihin tulee, niin 60 ltr koivua sisältää energiaa 0,06 x 1700kWh = 102kWh. Tästä 80% hyötysuhteella poltettuna saadaan 81kWh.

    60 ltr koivua pinottuna painaa 410kg x 0,06 = 25kg. Jos painoa on 30kg, niin kyseiset puut ovat märkiä.

    30 kg polttaminen päivittäin vaati jo monen asteen pakkasta uudehkoissa taloissa.

    Laskelmasi on oikea, jos kosteusprosentti on 0 %, 20% paino on 32kg .
    Jos 10kW kattila ja lämmöntarve vuodessa on 6MWh , niin sinun kuivia puita
    menee 7 i-m3 eli 1840 kg. Normaalisti puut tuodaan ulkoa ja jos kosteus on 50% niin kulutus 17 i-m3 /4370kg. Muuttuvia tekijöitä on.

    Äänestä

  • jotenkin näin kirjoitti:

    Jos vastavirtaleivinuunin rakentaa itse ja ilman velkaa, raha menee noin 2500 eur.

    Koivun lämpöarvo on 4.15 kWh/kg
    http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6

    Uunin lämmitys vuorokaudeksi vie noin 30 kg (60 litraa) klapeja, hyötysuhde on 80%, jolloin lämpöenergiaa uuni luovuttaa 108 kwh. 60 litraa klapeja maksaa tarjouksessa 5 euroa, jolloin kwh maksaa 0.05 euroa. Sähkö maksaa 2 kertaa enemmän, eli vastaava lämmitys maksaa sähköllä 10 euroa.

    Yhden sähkölämmityspäivän hinnalla lämmittää klapeilla 2 päivää. 2500 eurolla lämmittää sähköllä 250 päivää.Klapeilla on tällöin lämmityetty 500 päivää, eli lienee takaisinmaksupäivä sähkölämmitykseen verrattuna.

    "Mikäli sähkön hinta nousee, niin samassa suhteessa nousee myös puun hinta."

    Sähkön hinta nousee sähköverojen takia, puun hintaan vaikuttaa alv.

    Minulla ei mene sähköä joka päivä 108 kWh , tarkoittaa vuodessa 39 420 kWh.

    Etkä sinäkään takkatulen loisteessa elele lehteä lukien ja makkaraa paistellen.

    Sinä ajelet autolla absilta hakemassa klapeja kesät talvet, pääasia,että olet tyytyväinen ja boonukset juoksevat!

    Uuni on kuuma oli lämmötarvetta tai ei, patteri on pois päältä!

    On tyhmää maksaa liikaa, varsinkaan puista!

    Äänestä

Näköjään pian jo öljykamiinoitakin kaupataan varalämmönlähteeksi.

Äänestä

Varaava perusmuuri, varaava piippu ja varaavat uunit, joista saa myös lämpimän käyttöveden olisi saatava pakollisiksi jokaiseen uuteen pientaloon. Ja jos tehdään maalämmitystä ajatellen porareikä niin tarpeeksi iso ja syvä keskelle korttelia ja sieltä syöttölämpö korttelin rakennuksille. Nyt hölmöillään Suomessa maalämpöporauksilla. Jokainen porauttaa oman alimittaisen reijän omalle tontilleen? Ei mitään järkeä!
Suomalaiset ovat perässähiintäjäkansaa kaikessa energian tuottamisessa ja käyttämisessä. Oikea takapajula Euroopan mittakaavassa. Tyhmä kansa tämä on!

Äänestä
  • Minulla palaa öljy vuoden 1968 högfors kattilassa. kyllä energiaa tuotetaan runsaasti ainakin öljylaskun perusteella. on se osattu jo aikoja sitten verotus vaan pilaa hommat täysin!

    Äänestä

  • oletko muutanut jostain muualta, noin tyhmiä ei suomalaiset ole kuin sinä. Et poloinen ymmärä maalämpöjärjestelmistä yhtään mitään! Tarpeeksi iso reikä!!! sellainen pitää porata sinun päähän, että höyryt pääsevät ulos

    Äänestä

  • hohohoijaa kirjoitti:

    oletko muutanut jostain muualta, noin tyhmiä ei suomalaiset ole kuin sinä. Et poloinen ymmärä maalämpöjärjestelmistä yhtään mitään! Tarpeeksi iso reikä!!! sellainen pitää porata sinun päähän, että höyryt pääsevät ulos

    Ja sinä olet älyn jättiläinen.

    Äänestä

Mukavasti rönsyilee nämä asiantuntija kommentit. Eikös laddomat ohjaudu vapaalle kierrolle kun sähkökatkos iskee. Vesikiertohellassa mekaaninen hätäjäähdytys piiri, jos sattui ylikuumentaan. mielestäni tätä "katastrofi valmiutta" voi nostaa monella tavalla ja yhtä ainoaa oikeaa on naivia esittää. Itse olen suunnitellut thermorossin vesikiertotakan, kaksi 2kw aurinko paneelia,hybridivaraajan 500L tai 750L ja näillä pärjätään rintamamiestalossa,laskennallisesti ainakin, aika näyttää.

Äänestä

Minua myös ottaa pannuun nämä suomenkielen intoiliat jotka marisevat jokaisesta kirjoitusvirheestä,mun mielestä on sama miten asian ilmaisee kunhan sen ymmärtää mitä toinen tarkoittaa.

Äänestä

Niimpä. Mutta, usein nämä samat netissä provoilevat ovat myös työpaikka / koulukiusaajia. Siis persoonallisuuteen ja siten käyttäytymiseen liittyvä piirre. Niin, ja iällä ei ole edes merkitystä.
Sama meno jatkunee vielä vanhainkodissa ja kiusaamisen kohde on hoitajat.

Äänestä

ei se toimi öljypoltinkaan eikä kaukolämpö puhumattakaan sähkölämmityksestä. Taidat turhaan huolehtia meistä, jotka lämmittää halvalla

Äänestä

Kaikista viisaampia täällä ovat sellaiset pussihousutyypit joilla on komannessa polvessa taloon saatu yks todella kuuma titteli ja tutkinto, eli pojanpojanpoika on hankkinut tulityökortin !

sillä tutkinnolla voi päteä ihan millä alalal tahansa eikö vain!

Äänestä

"Voi se itänaapurikin aiheuttaa sähkökatkoksia ja vähän muitakin katkoksia."

Kyllä ne nyt aiheutti Pöhkö-Sanna ja sen me nyt sitten maksamme.

Äänestä

Polttopuun+lämpöarvo+on+koivupilkkeellä+1700+KWh/+pinokuutio.++Lämmityksessä+hyötysuhde+80%+ja+lämmönsiirron+lämpöhäviö+9%.+Siis+lopullinen+lämpöarvo+varaavassa+uunissa+noin+1340+KWh.

Äänestä

Varaavalla leivinuunilla olen onnistunut pudottamaan lämmityksessä 120 neliön ok-taloni sähkönkulutuksen alle 8 000 KWh:n vuodessa jo 7 vuoden aikana. Sähköyhtiön laskelman mukaan 2 hengen taloudessa kulutuksen pitäisi olla 120 neliön talossa ilman sähkökiuastakin noin 20 000 KWh.

Eiköhän tuo jo selitä useimmille miten paksukivinen varaava vanha kunnon leivinuuni on hyvä asia. Se näet maksimoi vielä polttopuun markkina-arvon kun lämmitys keskittyy ajalle 16.11-15.3. Lämmitykseen käytän 7-8 pinokuutiota puuta vuodessa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Varautukaa m3 kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/talous/2014112718871815_ta.shtml

Kylmä voi olla tosiasia . EI se vuolukivi takka happane vaikket käytäkkään jatkuvasti.
Leikkaa se takka kulutushuippua joka on hyvä asia. Tuskin on eriäviä mielipiteitä asiasta.
Takka pakolliseksi taloihin on minun lisä ja siitä saa olla eri mieltä.

Voi se itänaapurikin aiheuttaa sähkökatkoksia ja vähän muitakin katkoksia.

EN halua pelotella mutt amahdollisuuksien rajoissa on asiat toteutua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu