poijaat,
alla oli keskustelua ristikoolauksesta.
ennen vanhaan ja vielä joskus näinä päivinäkin tehdään ristirunkoisia taloja. etuhan on siinä että katkaistaan kylmäsiltoja villoituksen avulla.
Kun kylmäsiltoja saadaan näin pienennettyä, talon todellinen U-arvo on parempi kuin yksirunkojärjestelmässä, vaikka eristepaksuus olisi sama. Ja muistakaa siis että markkinointipapereissa yms. mainittu laskennallinen U-arvo ei ota tähän kantaa. Siinä lasketaan vain yhteen eristekertoimen omaavat materiaalit.
Jos on mahdollista (ja aina on), seinä pitää olla ristikoolattu. Asiakkaat eivät vain tänä päivänä sitä osaa vaatia, joten tuotannollisista syistä talotehtaat ovat suurin joukoin siirtyneet käyttämään yksirunkojärjestelmää.
alla oli keskustelua ristikoolauksesta.
ennen vanhaan ja vielä joskus näinä päivinäkin tehdään ristirunkoisia taloja. etuhan on siinä että katkaistaan kylmäsiltoja villoituksen avulla.
Kun kylmäsiltoja saadaan näin pienennettyä, talon todellinen U-arvo on parempi kuin yksirunkojärjestelmässä, vaikka eristepaksuus olisi sama. Ja muistakaa siis että markkinointipapereissa yms. mainittu laskennallinen U-arvo ei ota tähän kantaa. Siinä lasketaan vain yhteen eristekertoimen omaavat materiaalit.
Jos on mahdollista (ja aina on), seinä pitää olla ristikoolattu. Asiakkaat eivät vain tänä päivänä sitä osaa vaatia, joten tuotannollisista syistä talotehtaat ovat suurin joukoin siirtyneet käyttämään yksirunkojärjestelmää.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Nykyisin tuon uloimman eristekerroksen 50...70mm voi tehdä esim runkokarhulevyllä. Tuon kovan eristekerroksen pinnassa on mukana tuulensuojapinta. Saumat vielä käsitellään massalla ja saumapaperilla, jos halutaan erityisen hyvä lopputulos tuulensuojaukselle. Ei tarvita koolinkipuutavaraa ollenkan. Ulkoverhouskoolaus kiinnitetään muovivälikkeiden avulla runkoon. Muurausta varten on omat kampanaulat (4 kpl/m2). Ammattirakentamisessa jo pitkään käytetty systeemi. Nopeampi tapa ja eristyskyvyltään parempi kuin ristikoolaus. Katsokaa vaikka u-arvot eristetehtaiden sivuilta eri rakennevaihtoehdoille.
Tämä on ok ratkaisu jos levyjä halutahan käyttää.
Mutta itse suosin aina massiivipuuta. Sitä saapi aina kunhan jaksaa kaataa tai pahimmassa tapauksessa kaupan hyllyltä.
"Ammattirakentamisessa jo pitkään käytetty systeemi."
Kannattaa suhtautua varauksella KAIKKIIN ammattirakentajien käyttämiin systeemeihin. Jos tavoitteena on saada aikaan jotain nopeasti ja halvalla, se ei voi olla hyvä.
mutta paras tapa parantaa eristystä on lisätä sitä yläpohjaan. Kokonaisuus ratkaisee.
Sinänsä ristikoolaus on hyvä idea. Antaahan se mahdollisuuden vetää putkia ja rasioita vedottomasti. Höyrynsulun laittaisin kuitenkin sisälevytyksen alle ja runkojen väliin ilmansulkupaperin.
Eristyspaksuutta kasvatetaan ensisijaisesti yläpohjasta. Minimissään pitäisi olla 400 mm. Ja tämä ristikoolattuna, eli kattotuolien väliin esim. 300 mm, ristikoolaus 50*100 ja 100 milliä sinne väliin.
Höyrynsulun paikka on välittömästi sisäverhouslevyn alla. Ehdottomasti näin.
Ilmansulkupaperia ei taida käyttää kuin yksi talotehdas suomessa.
Millä perusteella höyrynsulkumuovin paikka on heti seinälevyn takana, eikä esim. 50mm eristeen/koolauksen jälkeen. Näinhän ainakin Kastelli ilmeisesti suosittelee ja käyttää VTT:n tutkimusta taustana, kuten kuulemma monille muillekin ratkaisuille.
(En kylläkään ole ko. tutkimusta etsinyt)
Kastelli kuulemma tutkituttaa rakenneratkaisuja VTT:llä, sillä talotehtaalle tulisi aikalailla korjattavaa tuolla myyntivolyymillä, jos rakenteet olisi viallisia.
Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse. Jos kaikki menee hyvin, kastellin rakenne ei mätäne, mutta kaikki ei aina mene hyvin, rakennetaan talvella, ei kuivata kunnolla tulee pakkaset, sisäpuolinen villa laitettu, kosteus kondensoituu muovin sisäpintaan ja sisäpuolella ovat vaakakoolauspuut kastuvat ja mätänevät tai homehtuvat.
"Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse."
Muovi heti kipsilevyn takana on riskirakenne viimeistään siinä vaiheessa kun päästä sähköurakoitsijan loppuun astin tinkimällään urakkahinnalla puhkomaan höyrynsulkumuovia talon sähköistämiseksi.
Tuulensuojapaperi auttaa tuossa asiassa. Mutta olet tietysti oikeassa. Rasiat ja putket kannattaakin laittaa itse.
Unohtui tarkentaa, eli ruskeaa voimapaperia sinne 50mm villan taakse.
Jos puu kastuu kerran niin se ei homehdu eikä mätäne. Sitä voi tulla vain pitkään jatkuneessa tapahtumassa.
Tässä tehtaiden u-arvoja
Herrala 0,20 runko 48x198
Jukka 0,20 runko 50x200 lämpörunko
Plania 0,20 runko 50x200 lämpörunko
Lappli 0,21 ristirunko 45x45vaaka 45x145pysty
Omatalo 0,21 runko(yht 50x200)kantava runko 120 mm
Puutalo 0,21 runko(yht 50x200)kantava runko 120 mm
Älsby 0,22 vaaka 34x95 pysty 45x120
Vaajatalo 0,22 runko 50 x 200
Teri-talot 0,22 runko 50x170 ts-levy 25 mm
Sami-talo 0,22 runko pysty47x147 vaaka42x42
Kastelli 0,23 ristirunko pysty 48x147 vaaka47x47
Jetta 0,24 vaaka44x70 pysty44x120
Kannus 0,24 runko45x170 ts-levy 25 mm
laskentatavasta ja miten markkinointiosasto sitä käyttää.
myös käytetty eriste vaikuttaa u-arvoihin ja kuinka runko on tehty.Ja tuulensuojalevyn paksuus.
on lämpötalouden kannalta melko mitätön juttu.
kokonaisuutena ilmavuotoineen, jo alkaakin näyttää erillaiselta nämä markkinamiesten taulukot.
käytetääköhän tänä päivänä vielä tuota ristikoolausta? kylmäsiltojen estämiseksi ja onkos tuollainen ristikoolausrunko halvempi rakentaa, kun ei tarvitse tarvitse paksua puuta?
ja onko se tukevampi, kun on ristiin koolattu???
Nykyisin yhä useampi talofirmakin käyttää lisäkoolausta. Ei siksi, että se olisi energiatehokkaampi, tukevampi tai halvempi - sillä se ei ole mitään noista. Syynä yksinkertaisesti se, ettei meidän metsissä kasva riittävän isoja puita, että yksirunkoisia voisi toimivalla tavalla tehdä.
Risitiin koolatussa on hyvia ja huonoja puolia ihan niin kuin on yksirunkoisessakin - sanoisin, että on melkeinpä makuasia kumman valitsee eristepaksuuksilla 200 mm tai alle. Yli 223 mm eristepaksuuksilla yksirunkoinen alkaa pudota pois kisasta.
Niin lisäkoolausta sisäpuolelle(50mm) jossa höyrynsulku tämän jälkeen? ja 200mm runko?? onko tälläinen nykyään yleinen runkorakenne?
Tuosta ristikoolauksesta mietin vielä, että kuinka hyvin saadaan ns.vaakapuut kiinni pysty puihin, kun esimerkiksi jotkut vaakapuut lähentelevät 100mm, eikö ne ala vääntämään ns. maatakohden.?
Onko tämä ristikoolaus jotain 70-80-luvun keksintöjä ja, että oliko tässäkin "systeemissä" helpotettu ulkovuoraksen kiinnittämisen pystyasentoon.???
Lisäkoolausta käytetään joko sisä- tai ulkopuolella, vaakaan asentaen tai pystyyn. Myös sen höyrynsulun paikka vaihtelee pikkuisen, se kun laitetaan joko sisäverhouslevyn alle tai rungon ja sisäpuolisen lisäkoolauksen väliin. Yleensä se lisäkoolaus on vain 2*2" eli 48*48, jollaisen saa naulapyssyllä sujuvasti kiinnitettyä.
Ulkoverhouksen asennukseen noilla lisäkoolauksilla ei juuri vaikutusta ole, ulkoverhouksille kun on oma naulauspuu/koolaus tuulensuojalevyn ulkopuolella.
Ensimmäinen valtakunnallinen talopakettimerkki, joka ryhtyi käyttämään sisäpuolista lisäkoolausta vaakaan asennettuna lienee Mitta-Talo jostain 1980-luvulta.
Seinä pitää olla ristikoolattu vai pitääkö?
Mites on yksirunkojärjestelmä?
Siten on.
Saattaa olla, että rimojen avulla menee vähemmän lautaa, mutta niin se on aina ollut kuivan tilan ulkoseinissä. Täytettiinpä seinät sisältä, millä hyvänsä, paksu siitä tulee ja varmaan kaikkein paksuin lankuilla.
Niinhän se on.
Olikin aika tämäkin aloitus nostaa...
Mitä yrität sanoa?