ristikoolauksesta

jussi

poijaat,

alla oli keskustelua ristikoolauksesta.

ennen vanhaan ja vielä joskus näinä päivinäkin tehdään ristirunkoisia taloja. etuhan on siinä että katkaistaan kylmäsiltoja villoituksen avulla.

Kun kylmäsiltoja saadaan näin pienennettyä, talon todellinen U-arvo on parempi kuin yksirunkojärjestelmässä, vaikka eristepaksuus olisi sama. Ja muistakaa siis että markkinointipapereissa yms. mainittu laskennallinen U-arvo ei ota tähän kantaa. Siinä lasketaan vain yhteen eristekertoimen omaavat materiaalit.

Jos on mahdollista (ja aina on), seinä pitää olla ristikoolattu. Asiakkaat eivät vain tänä päivänä sitä osaa vaatia, joten tuotannollisista syistä talotehtaat ovat suurin joukoin siirtyneet käyttämään yksirunkojärjestelmää.

26

9118

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • rakennusmestari

      Nykyisin tuon uloimman eristekerroksen 50...70mm voi tehdä esim runkokarhulevyllä. Tuon kovan eristekerroksen pinnassa on mukana tuulensuojapinta. Saumat vielä käsitellään massalla ja saumapaperilla, jos halutaan erityisen hyvä lopputulos tuulensuojaukselle. Ei tarvita koolinkipuutavaraa ollenkan. Ulkoverhouskoolaus kiinnitetään muovivälikkeiden avulla runkoon. Muurausta varten on omat kampanaulat (4 kpl/m2). Ammattirakentamisessa jo pitkään käytetty systeemi. Nopeampi tapa ja eristyskyvyltään parempi kuin ristikoolaus. Katsokaa vaikka u-arvot eristetehtaiden sivuilta eri rakennevaihtoehdoille.

      • jussi

        Tämä on ok ratkaisu jos levyjä halutahan käyttää.

        Mutta itse suosin aina massiivipuuta. Sitä saapi aina kunhan jaksaa kaataa tai pahimmassa tapauksessa kaupan hyllyltä.

      • välttäkää

        "Ammattirakentamisessa jo pitkään käytetty systeemi."

        Kannattaa suhtautua varauksella KAIKKIIN ammattirakentajien käyttämiin systeemeihin. Jos tavoitteena on saada aikaan jotain nopeasti ja halvalla, se ei voi olla hyvä.

    • käy

      mutta paras tapa parantaa eristystä on lisätä sitä yläpohjaan. Kokonaisuus ratkaisee.

      Sinänsä ristikoolaus on hyvä idea. Antaahan se mahdollisuuden vetää putkia ja rasioita vedottomasti. Höyrynsulun laittaisin kuitenkin sisälevytyksen alle ja runkojen väliin ilmansulkupaperin.

      • jussi

        Eristyspaksuutta kasvatetaan ensisijaisesti yläpohjasta. Minimissään pitäisi olla 400 mm. Ja tämä ristikoolattuna, eli kattotuolien väliin esim. 300 mm, ristikoolaus 50*100 ja 100 milliä sinne väliin.

        Höyrynsulun paikka on välittömästi sisäverhouslevyn alla. Ehdottomasti näin.

        Ilmansulkupaperia ei taida käyttää kuin yksi talotehdas suomessa.

      • millä perusteella
        jussi kirjoitti:

        Eristyspaksuutta kasvatetaan ensisijaisesti yläpohjasta. Minimissään pitäisi olla 400 mm. Ja tämä ristikoolattuna, eli kattotuolien väliin esim. 300 mm, ristikoolaus 50*100 ja 100 milliä sinne väliin.

        Höyrynsulun paikka on välittömästi sisäverhouslevyn alla. Ehdottomasti näin.

        Ilmansulkupaperia ei taida käyttää kuin yksi talotehdas suomessa.

        Millä perusteella höyrynsulkumuovin paikka on heti seinälevyn takana, eikä esim. 50mm eristeen/koolauksen jälkeen. Näinhän ainakin Kastelli ilmeisesti suosittelee ja käyttää VTT:n tutkimusta taustana, kuten kuulemma monille muillekin ratkaisuille.
        (En kylläkään ole ko. tutkimusta etsinyt)
        Kastelli kuulemma tutkituttaa rakenneratkaisuja VTT:llä, sillä talotehtaalle tulisi aikalailla korjattavaa tuolla myyntivolyymillä, jos rakenteet olisi viallisia.

      • kastellin
        millä perusteella kirjoitti:

        Millä perusteella höyrynsulkumuovin paikka on heti seinälevyn takana, eikä esim. 50mm eristeen/koolauksen jälkeen. Näinhän ainakin Kastelli ilmeisesti suosittelee ja käyttää VTT:n tutkimusta taustana, kuten kuulemma monille muillekin ratkaisuille.
        (En kylläkään ole ko. tutkimusta etsinyt)
        Kastelli kuulemma tutkituttaa rakenneratkaisuja VTT:llä, sillä talotehtaalle tulisi aikalailla korjattavaa tuolla myyntivolyymillä, jos rakenteet olisi viallisia.

        Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse. Jos kaikki menee hyvin, kastellin rakenne ei mätäne, mutta kaikki ei aina mene hyvin, rakennetaan talvella, ei kuivata kunnolla tulee pakkaset, sisäpuolinen villa laitettu, kosteus kondensoituu muovin sisäpintaan ja sisäpuolella ovat vaakakoolauspuut kastuvat ja mätänevät tai homehtuvat.

      • Rakentaja
        kastellin kirjoitti:

        Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse. Jos kaikki menee hyvin, kastellin rakenne ei mätäne, mutta kaikki ei aina mene hyvin, rakennetaan talvella, ei kuivata kunnolla tulee pakkaset, sisäpuolinen villa laitettu, kosteus kondensoituu muovin sisäpintaan ja sisäpuolella ovat vaakakoolauspuut kastuvat ja mätänevät tai homehtuvat.

        "Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse."

        Muovi heti kipsilevyn takana on riskirakenne viimeistään siinä vaiheessa kun päästä sähköurakoitsijan loppuun astin tinkimällään urakkahinnalla puhkomaan höyrynsulkumuovia talon sähköistämiseksi.

      • auttaa
        Rakentaja kirjoitti:

        "Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse."

        Muovi heti kipsilevyn takana on riskirakenne viimeistään siinä vaiheessa kun päästä sähköurakoitsijan loppuun astin tinkimällään urakkahinnalla puhkomaan höyrynsulkumuovia talon sähköistämiseksi.

        Tuulensuojapaperi auttaa tuossa asiassa. Mutta olet tietysti oikeassa. Rasiat ja putket kannattaakin laittaa itse.

      • villojen seassa
        auttaa kirjoitti:

        Tuulensuojapaperi auttaa tuossa asiassa. Mutta olet tietysti oikeassa. Rasiat ja putket kannattaakin laittaa itse.

        Unohtui tarkentaa, eli ruskeaa voimapaperia sinne 50mm villan taakse.

      • Anonyymi
        kastellin kirjoitti:

        Muovi 50mm villan sisällä on riskirakenne. Jos ei halua ottaa riskiä, laittaa heti kipsilevyn taakse. Jos kaikki menee hyvin, kastellin rakenne ei mätäne, mutta kaikki ei aina mene hyvin, rakennetaan talvella, ei kuivata kunnolla tulee pakkaset, sisäpuolinen villa laitettu, kosteus kondensoituu muovin sisäpintaan ja sisäpuolella ovat vaakakoolauspuut kastuvat ja mätänevät tai homehtuvat.

        Jos puu kastuu kerran niin se ei homehdu eikä mätäne. Sitä voi tulla vain pitkään jatkuneessa tapahtumassa.

    • U-mies

      Tässä tehtaiden u-arvoja

      Herrala 0,20 runko 48x198
      Jukka 0,20 runko 50x200 lämpörunko
      Plania 0,20 runko 50x200 lämpörunko
      Lappli 0,21 ristirunko 45x45vaaka 45x145pysty
      Omatalo 0,21 runko(yht 50x200)kantava runko 120 mm
      Puutalo 0,21 runko(yht 50x200)kantava runko 120 mm
      Älsby 0,22 vaaka 34x95 pysty 45x120
      Vaajatalo 0,22 runko 50 x 200
      Teri-talot 0,22 runko 50x170 ts-levy 25 mm
      Sami-talo 0,22 runko pysty47x147 vaaka42x42
      Kastelli 0,23 ristirunko pysty 48x147 vaaka47x47
      Jetta 0,24 vaaka44x70 pysty44x120
      Kannus 0,24 runko45x170 ts-levy 25 mm

      • käytetystä

        laskentatavasta ja miten markkinointiosasto sitä käyttää.

      • Eka

        myös käytetty eriste vaikuttaa u-arvoihin ja kuinka runko on tehty.Ja tuulensuojalevyn paksuus.

      • eristävyys
        käytetystä kirjoitti:

        laskentatavasta ja miten markkinointiosasto sitä käyttää.

        on lämpötalouden kannalta melko mitätön juttu.

      • huomioidaan
        eristävyys kirjoitti:

        on lämpötalouden kannalta melko mitätön juttu.

        kokonaisuutena ilmavuotoineen, jo alkaakin näyttää erillaiselta nämä markkinamiesten taulukot.

    • nimetön,.

      käytetääköhän tänä päivänä vielä tuota ristikoolausta? kylmäsiltojen estämiseksi ja onkos tuollainen ristikoolausrunko halvempi rakentaa, kun ei tarvitse tarvitse paksua puuta?
      ja onko se tukevampi, kun on ristiin koolattu???

      • rauno_kangas

        Nykyisin yhä useampi talofirmakin käyttää lisäkoolausta. Ei siksi, että se olisi energiatehokkaampi, tukevampi tai halvempi - sillä se ei ole mitään noista. Syynä yksinkertaisesti se, ettei meidän metsissä kasva riittävän isoja puita, että yksirunkoisia voisi toimivalla tavalla tehdä.
        Risitiin koolatussa on hyvia ja huonoja puolia ihan niin kuin on yksirunkoisessakin - sanoisin, että on melkeinpä makuasia kumman valitsee eristepaksuuksilla 200 mm tai alle. Yli 223 mm eristepaksuuksilla yksirunkoinen alkaa pudota pois kisasta.

    • nimetön,.

      Niin lisäkoolausta sisäpuolelle(50mm) jossa höyrynsulku tämän jälkeen? ja 200mm runko?? onko tälläinen nykyään yleinen runkorakenne?

      Tuosta ristikoolauksesta mietin vielä, että kuinka hyvin saadaan ns.vaakapuut kiinni pysty puihin, kun esimerkiksi jotkut vaakapuut lähentelevät 100mm, eikö ne ala vääntämään ns. maatakohden.?
      Onko tämä ristikoolaus jotain 70-80-luvun keksintöjä ja, että oliko tässäkin "systeemissä" helpotettu ulkovuoraksen kiinnittämisen pystyasentoon.???

      • rauno_kangas

        Lisäkoolausta käytetään joko sisä- tai ulkopuolella, vaakaan asentaen tai pystyyn. Myös sen höyrynsulun paikka vaihtelee pikkuisen, se kun laitetaan joko sisäverhouslevyn alle tai rungon ja sisäpuolisen lisäkoolauksen väliin. Yleensä se lisäkoolaus on vain 2*2" eli 48*48, jollaisen saa naulapyssyllä sujuvasti kiinnitettyä.
        Ulkoverhouksen asennukseen noilla lisäkoolauksilla ei juuri vaikutusta ole, ulkoverhouksille kun on oma naulauspuu/koolaus tuulensuojalevyn ulkopuolella.

        Ensimmäinen valtakunnallinen talopakettimerkki, joka ryhtyi käyttämään sisäpuolista lisäkoolausta vaakaan asennettuna lienee Mitta-Talo jostain 1980-luvulta.

    • Anonyymi

      Seinä pitää olla ristikoolattu vai pitääkö?

      Mites on yksirunkojärjestelmä?

      • Anonyymi

        Siten on.

    • Anonyymi

      Saattaa olla, että rimojen avulla menee vähemmän lautaa, mutta niin se on aina ollut kuivan tilan ulkoseinissä. Täytettiinpä seinät sisältä, millä hyvänsä, paksu siitä tulee ja varmaan kaikkein paksuin lankuilla.

      • Anonyymi

        Niinhän se on.

    • Anonyymi

      Olikin aika tämäkin aloitus nostaa...

      • Anonyymi

        Mitä yrität sanoa?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      63
      6153

    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      3916

    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      255
      2299

    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1910

    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1353

    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1296

    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1077

    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1030

    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      976

    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      37
      915
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt