Oheinen vehje olisi purjeveneessä hauska. Vaatii tosin pyörivän maston ja sopivan tuulensuunnan. Se perustuu samaan ilmlöön kuin banaanipotku.
http://m.youtube.com/watch?v=2pQga7jxAyc
http://m.youtube.com/watch?v=2pQga7jxAyc
Flettner-roottori pyörivällä mastolla
Bossu
26950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Leijapurje on kätevämpi kuin kiinteärikiset.
http://www.youtube.com/watch?v=q4A0B_-aQK4
Leijalla voi kryssikulma jäädä vaatimattomaksi ja flettner voisi kulkea periaatteessa vastatuuleen. Beluga on ilmeisesti sampi pa ruskij, eli havainnekuvien valmistajakaan ei kuvittele kovin nopeaksi?
Aloittaja kirjoitti purjeveneistä ja purjeveneissä leijapurje toimii paremmin kuin laivassa.
http://www.youtube.com/watch?v=rpNH5BWWVB0
Leijalaudalla voi kryssiäkin, myös talvella lumilaudalla, tällöin tosituulikulma on noin 50 astetta.
http://www.youtube.com/watch?v=jI01yflmT9g
Leijan päästäminen voi olla tietyissä tilanteissa hankalaa, mutta eikös olisi hauskaa laittaa tiukassa kryssissä masto pyörimään ja sillä vähän avittaa. Sopivasti muotoiltu vapaasti pyörivä masto voisi myös toimia tuulimittarina ja todella tehokkaana generaattorina, kun ei tarvita eteenpäin vievää voimaa.
Kerropa nyt seppomartti, kuinka flettnerillä mennään vastatuuleen? Voima vaikuttaa 90 astetta suhteessa apparenttiin. Luovippa sillä...
Koealus käyttää propulsioon potkureita, joiden käyttövoimana on sähkö, mitä flettnereillä jauhetaan. Näin minä videon ymmärsin. Vai onko parempia tulkintoja?
http://en.wikipedia.org/wiki/Rotor_ship
Muna vai kana???
Ei sillä sähköä tuoteta, vaan niitä tolppia pyöritetään käsittääkseni dieselgeneraattorien pakokaasujen avulla jotenkin. Ne tuottavat eteenpäin vievää voimaa sopivalla tuulella. Polttoaineen säästö oli muistaakseni 25%.
Ne tuottavat työnnön 90 astetta tolpan kokemaan apparenttiin nähden. Revi siitä sitten se eteenpäin vievä komponentti...
"the rotor ship could tack (sail into the wind) at 20-30 degrees, while the vessel with its original sail rig could not tack closer than 45 degrees to the wind."
http://en.wikipedia.org/wiki/Rotor_ship
Tästähän saadaan sopivaa aivojumpaa räntäsateeseen. Jos dieselin energialla pyöritettäisiin roottorisiipiä niin huonommin niillä ilmavispilöillä voima välittyy kuin vesivispilöillä. Jos pelkällä Magnuseffektillä liikettä tuotetaan niin eihän sillä pääsisi eteenpäin kuin pienellä tuulialueella n. 90 AWA takaviistosta - ja vain toisella halssilla. Jos flettnerin energia välitetään propelliin niin päästään vastatuuleenkin. Näin maallikkona ajattelen. Joku laivainssi tietää varmaan vastauksen tai sitten täytyy amatöörien tutustua aiheeseen huomenna.
......ei kun sivulta ja etuviistosta, takaviistosta jarruttaisi.
Tässä Joakimin kommenttia odotellessa komppaan Seppomarttia ja väitän että em suunnilla ja molemmilla halsseilla voidaan mennä mutta pitänee vaihtaa roottorien pyörimissuunta kun tekee vendan. Huh huh !
Just juu. Miksi pitää vaihtaa pyörimisssuuntaa? Kyseisen vehkeen työntö on yhä ja iäti 90 astetta apparenttiin tuuleen. Vehjettä pyörittää... apparentti tuuli...
"Leijan päästäminen voi olla tietyissä tilanteissa hankalaa"
Leija päästäminen on helppoa, vapautetaan purjeen toisen pään vetonaru, jolloin se jää lepattamaan tuuleen. Kokenut leijapurjehtia kuitenkin ottaa vedon pois purjeesta viemällä leijan päänsä päälle vaakatasoon.
Matkapurressa leijapurjeen ohjausjärjestelmien automatisoituessa ne voivat hyvinkin korvata nykyisiä mastolla varustettuja rikejä.
Pyörimissuunta pitää vaihtaa koska tuulen pitää kohdata sylinteri pyörimissuunnassa eikä vastaan. Nousee tuuleen paremmassa kulmassa kuin purjein, mutta sylinteriä pitää pyörittää jollain muulla voimalla.
Pyörivän maston pitäis olla aika paksu, ei tavallisen ohuella saisi paljoa nostetta.
Tavallisen purjeilla vasustetun maston etupuolella voisi olla osittain siihen upotettuna maston pituinen pyörivä sylinteri. Sillähän saisi lisänostetta.
Voisin siirtää lokivaijerini pyörittämään lokin sijasta maston sylinteriä. Purjeilla pyörivällä sylinterillä mentäisiin ripeästi.
Sille puolelle sylinteriä jonka tuuli kohtaa pyörimissuunnassa muodostuu ailpaine, noste. Vastakkaisella puolella tuuli kohtaa sylinterin pyörimissuuntaa vastaan. Kryssikulma, 20 -30 astetta on parempi kuin purjeella mutta sylinteriä joutuu pyörittämään moottorilla.
>>They could apparently tack 20-30 degrees into the wind while conventional ships could only manage 45 degrees. Unfortunately, so much energy was required to spin the rotors that the design was pretty inefficient and never caught on.>The effect is used in a special type of ship stabilizer consisting of a rotating cylinder mounted beneath the waterline and emerging laterally. By controlling the direction and speed of rotation, strong lift or downforce can be generated. The largest deployment of the system to date is in the Eclipse yacht.
Ylempää löytyy wiki-linkin, jossa asia kerrotaan kuvan kera
http://en.wikipedia.org/wiki/Rotor_ship#mediaviewer/File:Points_of_sail_for_rotorships.JPG
Sekoitetaanko täällä kahta eri roottoria? Savonius-roottori pyörii tuulen voimalla ja sillä voidaan pyörittää esim. veneen vedessä olevaa potkuria, joka voi kuljettaa alusta vastatuuleenkin. Flettner-roottori on umpisylinteri, jota pyöritetään esim. sähköllä. Tämä pyöriminen tekee sen, että tuuli kulkee roottorin ohi siten, toiselle puolelle tulee ylipaine ja toiselle alipaine, joka aiheuttaa roottoriin voiman. Koska roottori on kiinni aluksessa, välittyy voima aluksen kuljettamiseen. Tuota voimaa ei voi käyttää aluksen potkurin pyörittämiseen. Flettner-voima on kohtisuoraan tuleen nähden. Vastatuuleen päästään vain luovimalla, eli toimii purjeen lailla.
Suomalainen firma Norsepower valmistaa noita. Boren yhteen laivaan on nyt asennettu roottori. Lisäksi Naantalissa on testilaitos.
Oleellisin juttu lienee, että kummalla tavalla on parempi hyötysuhde: pyörittämällä moottorilla laivaan asennettua Fletter-roottoria vai pyörittämällä moottorilla potkuria?
Laivan potkurin pyörittäminen vaatii enemmän tehoja kuin sylinterin pyörittäminen, eli sylinterillä on parempi hyötysuhde.
Oleellista on se, että purjeet eivät vaadi moottorivoimaa mutta sylinterin pyörittäminen vaatii, vaikkakin vähäisesti.
Wikipediasta selviää tämän laivan eli E-ship 1 rakenne paremmin. Tärkein tieto mielestäni on se että nämä Flettner-roottorit , h=27 m , dia= 4 m, ovat apuvoimalähde. Ne saavat pyörimisenergiansa pääkoneiden pakokaasuenergiasta ja tätä kautta tavoitellaan 20-30 % energiansäästöä.
wiki- sivuilla (de) on myös linkkejä itse Flettnerin rakentamaan alukseen.
Tarkennus vielä: Pääkoneet siis pyörittävät potkureita.
Tyynessä fletner roottorin hyötysuhde on nolla %, kun taas potkurin hyötysuhde on 60...70 %.
Hyötysuhde on siis milloin mitenkin päin säästä ja kulkusuunnasta riippuen, eikä voida kategorisesti sanoa kummallakaan olevan parempi hyötysuhde.
Fletner roottorilla on myös ilmanvastusta, joten sen tuottama voima ei ole kohtisuorassa apparenttin, kuten ei purjeidenkaan ole.