Mietin tässä vaan että onko teillä kenelläkään tällaista sekavuutta välillä?
Mulla on usein välillä päiviä jolloin mulla on tosi sekava ja jotenkin desorientoitunut olo ja se tuntuu ihan kamalalle, ihan kuin kännissä olis..!
En oikein osaa kunnolla kuvailla sitä, mutta se olo on kuin pienessä hiprakassa, siihen päälle vielä tosi paha väsymys, sekava olo, ja oon aika poissaoleva tai jotenkin ihan omissa maailmoissani.
En ihmettele jos jään joskus auton alle tms tätä menoa..
Tuota on siis pari kolme kertaa viikossa enkä yleensä jälkikäteen muista niistä (työ)/opiskelupäivistä juuri mitään jolloin mulla on se olo ollut.
Vai oonkohan mä vaan sekoamassa.. Mutta jos jollain muulla on myös (edes lievää) sekavuutta niin kertokaapa ihmeessä.
Mulla on usein välillä päiviä jolloin mulla on tosi sekava ja jotenkin desorientoitunut olo ja se tuntuu ihan kamalalle, ihan kuin kännissä olis..!
En oikein osaa kunnolla kuvailla sitä, mutta se olo on kuin pienessä hiprakassa, siihen päälle vielä tosi paha väsymys, sekava olo, ja oon aika poissaoleva tai jotenkin ihan omissa maailmoissani.
En ihmettele jos jään joskus auton alle tms tätä menoa..
Tuota on siis pari kolme kertaa viikossa enkä yleensä jälkikäteen muista niistä (työ)/opiskelupäivistä juuri mitään jolloin mulla on se olo ollut.
Vai oonkohan mä vaan sekoamassa.. Mutta jos jollain muulla on myös (edes lievää) sekavuutta niin kertokaapa ihmeessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaipa tähän ahdistukseen liittyy ainakin minulla lievä sekavuus, tai mihin se sitten liittyykään. Sen vain tiedän että se alkoi voimakkaasta psyykkisestä stressistä. Paineensietokykyni on aina ollut huono. Pieneltä känniltä tämä tosiaan tuntuu, katse tuntuu laahavan vähän perässä ja olo on hutera. Saatan esimerkiksi odotella valojen vaihtumista suojatien äärellä ja tajuta hetken päästä ettei siinä edes ole valoja. Tai valoristeyksessä jokin ihan muu ärsyke saa minut kuvittelemaan valojen vaihtuneen ja meinaan astua suoraan auton alle. Ajokorttia minulla ei onneksi ole ja vaikka olisikin niin en uskaltaisi ajaa.
Monet sanovat, että on ihan normaalia unohdella asioita ja olla hajamielinen, mutta jollakin kummallisella tavalla tämän "sekapäisyyden" erottaa normaalista hajamielisyydestä. Saatan unohdella asioita ihan totaalisesti eli löydän kotoa jotain minkä sinne tuomisesta minulla ei minkäänlaista muistikuvaa. Aiemmin "normaaleina" aikoina mielikuva alkoi palautua mieleen, mutta nykyään tuijotan vain löytöäni tyrmistyneenä ja on pakko vaan uskoa että olen sellaisenkin ostanut, kun kerran yksin elelen.
Lisäksi huomaan ihan konkreettisesti että suuntavaistostani ja tasapainostani on tullut tosi huonoja. Ja jos esimerkiksi pyörähdän nopeasti ympäri, horjahdan herkästi pitkin seiniä. Kaukana tämä on normaalista olosta, mutta lääketiede ei kai tällaista oikein osaa selittää.
Joo mulla on ihan samaa välillä kuin aloittajalla.. Mutta se johtuu stressistä yms. Jos sinulla ei niinkään ole ahdistus, masennus oireita, niin se voi olla jotain alitajuista traumaa, posttraumaattinen stressi hommeli.. Ihan mikä hyvänsä.. Itselläni se on traumoista johtuvaa.. Minulle sanottiin kallonkutistajalla sen olevan mahdollinen psykoottinen välilyönti.. Eivät kuulemma tienneet pelkkien kuvailujen perusteella varmaksi mitä on.. Joillain ihmisillä tuommoinen sekavaolotila mitä kuvailit, (niinkuin minulla ensimmäisiä kertoja) aiheuttaa vakavaa vainoharhaista pelkoa, että mikä minulla on, ja näinhän tilanne pahenee entisestään. Paras on vain sanoa itselleen, että kaikki on hyvin, ja kokoajan muistaa perustella itselleen että miksi tämä asia ei ole näin, tai miksi se on näin, ja mitä minun pitää tehdä.. Jotta ei tule psykoosia.. Itse asiassa kaksi ystäväänikin ovat kokeneet kuulemma saman "tilan".. Ei se niin harvinaista ole.. Mutta siinä tilassa ei tosiaan kannatta autoa ajella tai muutakaan.
Niin ja siis tosiaan poissaolokohtaus on toinen mahdollisuus mistä puhuttiin.. Ja sellaiset voi johtua samoista syistä, mutta myös neurologisista syistä. esim. lievä/alkava eplepsia voi ilmentyä myös tuollaisena jos se on jatkuvaa vähintään viikottaista.. Kannattaa kuitenkin selvittää mistä johtuu. Ei tuo ole kuitenkaan kivaa niinkuin mainitsitkin sen olevan kamalaa..
MS-tauti oireilee lähes aina noin. Kyse voi siis olla alkavasta MS-taudista. Itselläni on kyseinen sairaus, diagnoosin sain tosin vasta vuosi sitten, mutta se oireilee välillä juuri noin.
On kai joitain muitakin sairauksia, neurolohgisia tai psykiatrisia, joka voi tällaista aiheuttaa.