Mensan testi olis kohdillaan !

Eli sinun mielestäsi Kaikki jotka metsästävät Missä Vain koiran kanssa niin syöttävät koiransa susille tietentahtoen? Ikinä ei tiedä missä ne sudet pyörii, varsinkin täällä Sonkajärvellä kun laumoja on vähän joka puolella.

Nalli ohtaan vaan jokaiselle sudelle, lain nimessä tai iliman. Pois joutaavat kiusaamasta lapsia ja ihmisten elukoita.

Kohdalle jos sattuu niin hukka jääp siihen paikkaan, piste.

Siinäpä se tyhmyys tulikin julki, kun tiedetään että jollain alueella on susia niin miten ihmeessä ei nykyään metsästys onnistu ilman koiria?!

Koiria on muutenkin tässä maassa ihan liikaa. Susia vain parisensataa.

Viestin aloittaja taitaa heti alkuunsa reputtaa mensan testin. Olet selkeästi peräkylän viisain. Kerroppa vielä jotain muuta...

Epäilysi pitää paikkansa "Äly hoi älä jätä" mutta silti sudet eivät ole koiraani vieneet eivätkä vie !!

Niih...ja vielä kun oes ollunna oekeen lupa ampua susss, niih eekö männeet ja tyrineet senniii...piästivät karkuun......minkälaesia mehtämiehiä....ens kerralla semmonen porukka asialle jotta tapahtuu...ottoo miehet vaekka muualta jos ee homma muuten luonnista.....

Vaikka susi kunhan ei tyhmä sonkajärveläinen ns. metsämies !

Tarkennusta: ns. metsämies = salametsästäjä joita Sonkajärvellä riittää ihan Savon Sanomissakin mainostettavaksi saakka!

JÄRJELLÄ ajatellen se Mensan testi kannattaa tehhä nyt.

Onko kaikki kommentoineet jo yrittäny suorittoo Mensan testiä??Siitähän koko ketju alkokin.

Suden jälkijotos on hyvin suora ja selkeä, koira taas harvoin juoksee ihan suoraa linjaa. Koira nimittäin käytännössä aina kiertelee merkkaamassa reviiriään, ja riistakoiran liikkeisiin vaikuttaa aavallakin sen yritys vainuta riistaa, Toivo Heinonen selventää.

- Toinen silminnähtävä ero on se, että suden askelparin jälki on jopa kaksi metriä, eli selvästi koiran askelväliä pitempi. Yksittäinen suden tassun jälki on iso, urossuden jälki voi olla jopa 10-11,5 senttiä leveä. Koirista ainoastaan tanskandoggilla tassun jälki voi olla yhtä iso.

Nykyihminen ei oikein enää tunnista suden jälkeä. Usein sitä erehdytään luulemaan esimerkiksi ilveksen jäljeksi.

- Eläinten jäljissä on kuitenkin suuria eroja, lähtien painaumista. Ilves ei painu yhtä syvälle lumeen kuin susi, ilves on erittäin kevyt eläin, keskimäärin 15-25 kiloa, ja susi saattaa painaa parhaimmillaan jopa 50 kiloa.

Laittakaa vaan lapsenne kouluaamuna peräkylällä yksin pimeään aamuun muutaman kilometrin päähän linja-auto pysäkille.

Jos laitatte, kyseessä on vastuuton teko.

SUSI ON VAARALLINEN IHMISELLE;
UHREIKSI JOUTUVIA MAAILMANLAAJUISESTI LÄHES PÄIVITTÄIN

"Suomen susi / puolisusikanta on Venäjän populaation reunaesiintymä - se mitä tapahtui nyt Venäjän Karjalassa voi tapahtua milloin tahansa myös meillä täällä Suomessa (sudet vaeltavat lyhyessä ajassa Venäjältä Suomeen). Tätä mahdollisuutta ei yksikään sellainen, joka tahtoo realistista tietoa sudesta voi vähätellä eikä tätä voi yksikään asioita vähääkään ajatteleva sulkea pois - uhka on todellinen. Susien / puolisusien rohkea sekä lähes röyhkeä käyttäytyminen niiden vieraillessa taajamissa sekä pihapiireissä monin paikoin maatamme on asia, joka pitäisi ottaa aina ministeriöitä myöten hyvin vakavasti"

Susi sieppasi ja tappoi pikkupojan
Julkaistu: 21.1.2009 21:03, päivitetty: 21.1.2009 23:03

Mäkeä laskemassa ollut 10-vuotias Kolja Netshajev kuoli suden kynsissä Permin alueella Venäjällä.
Susi syöksyi kelkkamäessä olleiden pikkupoikien kimppuun ja otti uhrikseen Koljan, joka oli lähimpänä metsän reunaa, kertoi uutispalvelu Newsru.com.
Koljan kaksi kaveria lähtivät heti hakemaan apua läheisestä kotikylästään Zazov-Kynistä. Kylän miehet ottivat mukaan aseet ja syöksyivät suden perään, mutta he pääsivät paikalle liian myöhään.
Susi oli ehtinyt raahata pikkupojan läheisen joen rantaan. Peto oli purrut poikaa pahasti kasvoihin ja tämä oli jo tukehtunut ennen kuin apu ehti paikalle.
Turma tapahtui reilu viikko sitten, mutta sutta ei ole vieläkään saatu kiinni. Paikalliset ihmiset pelkäävät, että eläin saattaa käydä myöhemmin uudelleen ihmisten kimppuun.
Keskiviikkona suden perään lähti erityinen metsästäjien ryhmä. Asiantuntijat epäilevät, että pojan kimppuun käynyt susi on lauman vanha uros, jonka nuori johtajauros on karkottanut pois.
Permin lähistöllä Keski-Uralilla olevat sudet ovat erityisen aggressiivisia juuri tammi-helmikuussa.

Metsästäjät maksavat näillä alueilla siis epäsuorasti myös susien ravinnosta. Kun metsästysmaan vuokrat ja muut metsästyksen kustannukset jatkuvasti nousevat ja metsästysmaat vastaavasti pienenevät, tämä on merkittävä tekijä. On merkille pantavaa, että susien paluuta pitävät parempana asiana ne ihmiset, jotka asuvat niiden esiintymisalueesta loitompana eivätkä joudu aineellisessa mielessä niiden kanssa tekemisiin siten kuin susiseudulla asuvat metsästäjät, karjankasvattajat ja muutkin kansalaiset. Muutamissa osavaltioissa ovat susiasiantuntijat parhaillaan laatimassa susien hoitosuunnitelmia, jotka perustuvat Pohjois- Amerikasta, Skandinaviasta ja Balkanin alueen maista saatuihin kokemuksiin ja kirjallisuuteen. On enemmän kuin outoa, ettei susien varsinaisen kotimaan Venäjän kokemuksista ja ongelmista lueta yleensä yhtään mitään, vaikka sutemme kuuluvat itäeurooppalais-aasialaiseen susikantaan.

Koirasudelle ei ole tarkkaa rotumääritelmää.

Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö, Kennelliitto ja jotkin eläintutkijat pitävät koirasusia vaarallisina ihmisympäristössä. Koirasusien ominaisuuksien periytyminen on vaikeasti ennustettavaa ja osa koirasusista voi käyttäytyä arvaamattomasti. Yhdysvalloissa on tapahtunut ihmisen kuolemaan johtaineita koirasuden hyökkäyksiä.

Ja itärajan yli lappaa solkenaan näitä lisää.

Kun taannoin porukassa arvuuteltiin sitä, kuinka monta susisurmaa maassamme tiedetään tapahtuneen, vastaukset olivat mitä moninaisimmat. Asiaahan piti tutkia. Ja alkoihan se selvitä, kun luin Pentti Mäensyrjän ja Antti Lappalaisen kirjat sekä Susikannan hoitosuunnitelman 2005.

Vastaus kysymykseen on 193 surmatyötä. Ne ovat kirkonkirjoista poimittu 1600 luvun lopulta 1800 luvun lopulle. Alueellisesti ne jakaantuvat eteläiseen Suomeen, jossa Karjala on synkintä aluetta. Minua kiinnosti mitä "Virallinen Suomi", jota maa- ja metsätalousministeriö edustaa, kertoo tästä susikriisiksi paisuneesta ongelmasta. Tässä tiivistetty vastaus Mariankadulta:
- 1800 - luvulla suden surmia oli n. 70, kun ei oteta lukuun rabiestartunnasta johtuvia tapauksia
- Vuosina 1879 - 1881 Lounais-Suomessa lapsisurmia tapahtui 22, aiheuttajina oli kaksi ihmissyöjäsutta

Huomionarvoista on se, että rabieksesta johtuvat tapaukset on voitu erottaa muista ja myös käsitteen "ihmissyöjäsusi" lanseeraus.

Kun sitten aletaan miettiä, oliko ihmissyöjäsusi terve vai vammainen, tullaan keskelle susipolitiikkaa. Siinähän toistuvasti esitetään lausuma: "todistettavasti terve susi ei ole koskaan käynyt ihmisen kimppuun". Pohditaanpa tätä.

Tuonaikaisen kriisin uutisoinnista voi hakea sarjamurhan yleiset piirteet. Susi valitsi kohteensa syrjäisen, metsäisellä alueella sijaitsevan torpan läheltä. Paikka saattoi olla torpan eteinen, piha, lähimetsä, niitty tai tie. Maastoa hyväksi käyttäen se katosi saalis mukanaan. Uhrin se käytti ravinnokseen osittain tai kokonaan. Lapsi oli alle kymmenvuotias. Tappajasuden pyytämiseksi käynnistettiin voimaperäiset toimet, joissa ei onnistuttu.

Pyyntiä sitten tehostettiin, haettiin avuksi armeijaa, lukaaseja ja muita avustajia. Kun sitten kaatoja tuli, oli vaikea varmuudella yhdistää eläintä tapahtuneisiin surmatöihin. Vuoden 1881 marraskuussa tapahtui viimeinen surma ja siihen ne loppuivat.

Mikään yksityiskohta ei viittaa siihen, että tappajasusi olisi ollut vammainen tai puolikesyn otuksen tavoin käyttäytyvä. Susi hallitsi tämän pelin: iski oikealla hetkellä, käytti saaliin tehokkaasti hyväksi, vältti ansat ja kätkeytyi saalistajiltaan.

Lausumalle jäänee joku peruste, koska tappajasutta ei varmuudella ole pystytty osoittamaan eikä terveydentilaa tai puhdasverisyyttä enempää sen aikaisin kuin nykyisinkään menetelmin ole tutkittu. Se lausuma olikin harkittu aloituslaukaus siinä pelissä, jota susipolitiikaksi kutsutaan. Se oli luja, kantava ja nerokkaasti kohdistettu laukaus. Se oli samalla vastaushuuto hukan yksinäiselle laululle Pohjolan yössä...

Jättäkäämme nyt politiikka! Miten sudesta kasvoi tappaja? Oliko se pesäloisten kiusaama tai sisrustensa hylkimä? Mikä oli sen profiili?

Olosuhteisiin vaikuttivat sodat ja nälkävuodet ja pedot käyttivät ravinnokseen ihmisruumiita... Susikanta kasvoi kasvamistaan ja kotieläimiä joutui niiden saaliiksi... Lapsia käytettiin paimenessa... Karjassa oli lasten hajua ja lapsissa karjan hajua... Pedot olivat valintojen edessä... Kyllä se ihmistappaja oli hengeltään ja ropaltaan täysin terve ja erinomainen sukunsa edustaja. Röyhkeä, älykäs ja laskelmoiva Canis lupus

Susi on 100000-vuotisen evoluution tulos. Se on hyvä tappamaan ja lisääntymään.
Sen geneettinen perimä ohjaa sitä tähän. Jos susikantojen annetaan lisääntyä vapaasti, kuten tähän asti on annettu, turvassa ei enää ole kotieläimet eikä ihmiset. Riista metsästä on kohta syöty.

Metsästys harrastuksena voidaan unohtaa. Jokaisella oltava vähintään kirves kädessä syrjäseudulla postinhakumatkalla turvana.

Karjankasvattajat voivat eläimille tärkeän kesälaidunnuksen unohtaa.

Tätäkö oikeasti halutaan?

Susien suojelu on vain yksi keino yrittää tyhjentää maaseutu. Sudet ovat tässä mielessä tärkeämpiä kuin ihmiset. Vonkuvat tuulivoimalat kylien lähellä ovat toinen tapa. Teiden kunnossapidon lopettaminenkin toimii. Kiinteistöverojen moninkertaistaminen auttaa, samoin pakolliset turhat jätevesisysteemit.

Meidän maamme maaperä on annettu ilmaiseksi maailman kaivosyhtiöille tulla ja raiskata. Kuvitelkaa! Kuka meidän maamme myi? Kuka muutti meidän maamme yhtiöksi (Suomen Valtio/Alv, Y-tunnus 986674-0)? Kuka Suomen nyt 'omistaa'? Minulle ei ainakaan ole osakekirjaa lähetetty. Mikä minä olen? Tuon yrityksen osake? Raaka-ainetta sen voitoille verojen kautta? No, onneksi en maksa kovin paljon tuloveroa. Tosin alvi menee kaikesta, mitä ostaa, ja on kiinteistöverot ja muut.

Siis meni hiukan aiheesta sivuun.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article18124132.ab

linkki: susi hyökkää ruotsissa jämtin päälle, koiralla tuuria, purema sattu kameraan

Jaa että mennään ihan 1600-luvulta saakka susien tekemisiä listaamaan ja unohdetaan kokonaan mikä on Suomen luonnosta löytyvä ihmiselle pahin tappajaeläin !?

Tämä on näille suurpetojen vaarallisuudesta älämölöä pitäville pieni takaisku kun paljastan että Suomen vaarallisin eläin ihmiselle on ampiainen!!

Ampiaisen pistoihin kuolee 1 -2 ihmistä vuosikymmenessä on niitä vähällä oli- tilanteita lienee vaikka kuinka paljon!!

Eli ampiaisille ei pärjää vaarallisuudessa kaikki maamme suurpedot yhteensä !!

Ampiainen saattaa tappaa, jos myrkylle on allerginen.

Jos susi hyppää kurkkuun, siinä ei allergioilla ole vaikutusta, se on varma.
100 vuoteen susi ei ole ihmistä tappanut. Miksi näin?
Kannat ajettiin alas viimeistään 1900- luvun alkuun mennessä.

Nyt susi on ollut rauhoitettu vuodesta -73. Kannat kasvaa vuosi vuodelta. Nyt ne pyörii pihoissa ihmistä pelkäämättä, tappaa koiria tuon tuosta.
Se päivä, että 1. ihminen on niiden raadeltavana on päivä päivältä lähempänä.
Tämä on väistämätön tosiasia tällä petopoliitiikalla.
Ottakaa punavihreet lasit päästä ja katsokaa totuutta silmiin.

Jatkuva lasten ja eläinten puolesta pelkääminen päivästä päivään ja vuodesta toiseen käy ajan mittaan liian raskaaksi.

Jos asuisin helsingissä, minä paskat nakkaisin näille sonkajärven susille.
Sitten kun ne roikkuu omassa nilkassa, suojeluhalut lopahtaa kyllä.
Valitettavasti en asu vaan kai se on pakko lähtee sinne turvaan.
Tuntuu, että petopoliikan tavoite on tyhjentää maaseutu. Ne onnistuu siinä kyllä.

Jos saa 100 ampiaisen pistoa kerralla niin ei tarvitse mitään allergiaa olla kun on tukala olotila!