Olen seurustellut epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän miehen kanssa jonkin aikaa. Tapailuvaiheessa kaikki oli vielä ihan ok. Toki mielialojen vaihteluita esiintyi. Mutta nyt kun olemme virallistaneet suhteemme, niin kaikki on muuttunut. Hän on yhtäkkiä etäinen ja kylmä. Täynnä pelkoja ja mielialat vaihtelee koko aika. On myös jättämässä minua vähän väliä. Kuitenkin sanoo rakastavansa. Olen ihan hukassa. Miksi hän tekee näin? Sanoo rakastavansa, mutta tuntuu että vihaa minua ja haluaa työntää pois koko aika. Hänellä on takana 9 vuoden suhde. Miten ihmeessä se on toiminut. Ehkä vika on vaan minussa. :(
Epävakaa mies
LopussaN84
143174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Se kuuluu vain tuon sairauden piirteeseen ja nyt kun suhde on vakiintunut, niin hän on päässyt normaalivaiheeseensa. Alussa hän on varmaan skarpannut ja pitänyt koossa itseään. Tietenkin se on vaatinut häneltä psyykkisiä voimia ja nyt kostautuu. Saattaa olla että hänellä on meneillään nyt muutenkin oma jakso sairaudessaan.
Kysyt miksi hän käyttäytyy noin. Kukapa siihen osaa vastata: ei sairas sitä tiedä itsekkään, ei asiantuntijat, ...
Ihmettelet että viimeinen ihmisuhde on kestänyt yhdeksän vuotta. Varmaan kumppanina on ollut kärsivällinen ja sopeutuva ihminen. Saattaa olla että puolisosi potee vielä rikkinäisyyttä entisestä suhteestaan ja tietenkin sairaudessa saattaa tulla aina yllättäviäkin käänteitä niin hyvään kuin huonoon suuntaan.
Nytkään hänestä ei kuulu juuri mitään. :( Sanoo että masentaa eikä jaksa tehdä mitään. Kuitenkin mulla on sellanen olo, että kaikki johtuu vaan minusta. Ei rakasta, mutta ei pysty jättämään. Ja toivoo tällä tavalla, että mä lähden menemään. En ymmärrä, miten kukaan voi tällaista jatkaa kovin pitkään. Ehkä olen liian herkkä ihminen hänen kumppanikseen. Rakastan häntä todella paljon, mutta onko järkeä roikkua tällaisessa suhteessa, kun toinen työntää mua pois koko aika.
Älkää hyvät ihmiset alkako seurustelemaan persoonallisuushäiriöisten kanssa. Itse vaipunut syvään masennukseen edellisessä suhteessa, jossa mies oli epävakaa ja kaksisuuntainen. Nykyisessä suhteessa miehellä epävakaa ja aivan hirviö. Mielialat vaihtelee niin tiheään ettei kukaan pysy mukana. Suhteen myötä olen ensimmäistä kertaa viillellyt itseäni hänen aiheuttaman pahan olo vuoksi. Olen myös koukussa rauhoittaviin, koska en kestä sitä tuskaa mitä hän minulle aiheuttaa. Hänellä samaa toimintaa että on jättämässä koko aika. Mitään poikkipuolista sanaa ei uskalla sanoa. Rakkaus ei näitä sekopäitä ja henkistä väkivaltaa käyttäviä puoli narsisteja muuta!
Persoonallisuushäiriöinen ei pysty oikeasti rakastamaan toista. Hän saattaa olla hyvin kiintynyt siihen kuvaan, jonka on toisesta ihmisestä itselleen luonut, mutta todellista persoonaa hän ei rakasta. Saan paljon haukkuja kun sanon tämän, mutta persoonallisuushäiriöinen ei oikeasti rakasta edes omia lapsiaan. Omat lapset eivät ole hänelle erillisiä persoonia (vaikka hän itse väittääkin muuta) ja hän on kykenemätön antamaan aitoa/oikeaa rakkautta heille. Tästä huolimatta moni persoonallisuushäiriöinen pitää itseään täydellisenä vanhempana ja luulee aidosti rakastavansa lapsiaan.
Ihminen, joka on kykenemätön rakastamaan aidosti itseään on myös poikkeuksetta kykenemätön rakastamaan muita.
Höpöhöpö.
persoonallisuushäiriöisiä on montaa eri sorttia. Opiskeleppas hiukan!
Mä oon ihan samaa ajatellut tästä mun miehestä ettei aidosti osaa ketään rakastaa. Luulee osavansa, mutta ei osaa. Luin jonkun psykiatrin tutkimusta joka oli erikoistunut epävakaaseen persoonallisuuteen. Hän siinä totesi ettei epävakaa osaa rakastaa. Omalla miehelläni on kaksi lasta. Väittää rakastavansa mutta mielummin bailaa ystävien kanssa kun viettää aikaa lastensa kanssa. Mies on sentään yli 30. Heti kun tulee ongelmia suhteessa (hänen oman käytöksensä takia), niin vika on minussa ja puhuu että kannattaa erota. Eihän kukaan jaksa elää veitsen terällä koko aika. Parempi kai päästää hänet vain menemään. :(
Olet oikeassa. Päästä irti. Löydät fiksuna jotain paljon parempaa itsellesi. Elämää ei kannata viettää ongelmajätelaitoksessa.
"Parempi kai päästää hänet vain menemään. "
Nimenomaan.
Ja tästä päästiinkin taas nyky-yhteiskunnan mielipuuhaan,
kostoretkilepakkoiseen ajojahtiin, asianmukaisilla mantroilla.
Mikään muu ei toimi, kuin kaupunkimaisessa lepakkoluolassa
lepakkosuhteessa eläminen, kaikki muu pitää nopeasti jättää ja etsiytyä
näihin kostoretkilepakko suhteisiin elämään.
Sama suomeksi?
https://epavakaamenestyja.wordpress.com/
jonkun blogi aloitus
sinä et ole ongelma,ehkä sun ongelmat se on koska tilanteesi on epämukava, mene ja etsi toinen mies. Sinä ansaitset olla onnellinen. Ehkä sinä rakastat hänta enemmän kuin itseasi. Itse luottamus on tärkeä asia.
Mulle tuli ekaksi mieleen, että miehelle on voinut nousta pelkoja, nyt kun tilanne vakiintunut. Ei uskalla sitoutua täysillä, koska pelkää menettävänsä sut. Pitää etäällä, koska ajattelee sun lähtevän kuitenkin. Toisaalta vaikea sanoa mitä sairaan mielessä liikkuu. Rakkauden menettämisen pelkoa kuitenkin monesti.. Voisit kysyä tästä..pyytää muutenkin avointa keskustelua..
Ohhoh, vanha keskustelu