Sinä rakastuit minuun, minä rakastuin sinuun...? Missä vaiheessa päätimme, että tästä tulee tragedia? Molemmat vapaita, ainakin vahvasti näin luulen. Missä vaiheessa unohdimme haaveet, tässä tapauksessa yhteisen haaveemme, lopetimme uskon mahdollseen. Mahdolliset esteet voimme ylittää yhdessä. Onko niitä edes loppujen lopuksi? Kesällä kaikki oli vielä niin kaunista, mahdollista. Syksynkö tulo vei meiltä uskon meihin? Voisiko talven valkoisuus luoda meihin puhtaan uskon uudestaan? Voisiko rakkautemme olla sittenkin lumivalkoinen. Ehkä olen tyhmä, kun edelleen haaveilen. Ehkä satutan itseäni. Mutta miksi en yrittäisi. Kunpa joskus saisin vielä jutella kanssasi.
Pään tyhjennystä ennen unimaailmaan uppoutumista
nuku levollisesti
1114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
- niin rakastuimme
- ei ole esteitä, muuta kuin aloitekyvyttömyys
- uskoa meihin ei ole mikään vienyt. eikä vie!
- yritä ihmeessä
- saat jutella kanssani koska tahansa