Miten suhde päätetään oikein?

On mahdollista. Keskustelemalla kasvotusten ja kertomalla asiallisesti, rauhallisesti ja ystävällisesti miksi et halua jatkaa ja mikä mahdollisesti sai sinut päättämään asian näin, asian syitä jne. Sitten toivotetaan vähintäänkin toiselle hyvää jatkoa ystävällisesti ja kohteliaasti kenties jopa jatketaan ystävinä tästä eteenpäin jos se vain on mahdollista ja jos molemmat osapuolet niin tahtovat.

Suhdetta ei päätetä oikein niin, että esimerkiksi vain jätetään vastaamatta toisen puheluihin ja tekstareihin (ellei kyseessä ole lähinnä häirikkö tai ripustautuja, joka ei ymmärrä, että et halua olla hänen kanssaan tekemisissä) tai tuomalla ylpeillen ilmi kuinka on kenenkin kanssa pettänyt, haukkumalla, mustamaalaamalla jne. Omasta mielestäni on parempi, että ei lähde turhaan valehtelemaan turhia kliseitä vaan sanoo, että minusta nyt vaan tuntuu siltä, että parempi on kun ei olla nyt yhdessä tms. eikä esim. että en ole arvoisesi, olet ansainnut parempaa tai on liian kiireinen (joskin tämä voi olla ihan hyvin totta joissakin tapauksissa).

Lähinnä kuulisin henkilökohtaisia mielipiteitä, miten kukakin haluaisi kohdallaan eroaihetta käsitellä. Miten pahalta tuntuneen eron olisi voinut hoitaa paremmin vai olisko? Mitä arvostat erotilanteessa? Kauniita sanoja, lyhyesti asian toteamista vai välitöntä rauhaan jättämistä? Millainen eroaja olet? Takerrutko helposti?

Tämä oli kai keskustelupalsta. Koitan herätellä täällä muitakin aiheita kilpailemaan noiden provojen rinnalle, jos ne siitä sitten hiljenisivät. Eli keskustelua lesboaiheista lesboille ennemmin kuin heteromiesten ja homofoobikkojen trolleja ja ärtyisiä vastahyökkäyksiä.

Ja kun pohdiskelen sitä miten erotilanteet voidaankaan eri tavoin kokea. 1 2 4 kertoi kyllä yhden suositeltavan ja summittaisen tavan, mutta todellisuus harvemmin kai menee niin. Ja kaikki eivät halua tilannetta niin käydä juuri siten. Mutta miten ja miksi? Jos joku nyt uskaltaisi oikein heittäytyä myös pohtimaan ja keskustelemaan.