Who Do We Think We Are

onko elämänhalusi
kasvojeni päivänpaiste

epäilevä ja kysyvä
halu
kieltää todellisuus

tulkintojen leikki,
joka on
ajatus ja
parodia

esirippu jakamassa
sinua ja minua

kuten se teki
syntyessään
ehostetussa naamiossaan

kapinoit
paljain rinnoin,
antaen ymmärtää
alistuvasi

koomisen alastomuutesi
nostaa aseeni
vasten sanojesi
puhki kuluneita
eleitä

parodioit ja
annat toivoa
kolmasti

katson sinua,
korkeaa ja leveää
ovensuuta

julmaa suun viivaa,
himon symbolia, joka
kyllästää

olemalla uskottavuus,
kauneutesi pukeutua
ja kieltää
ympäröivä rumuus

rumuus minussa
ei tee
ihanne rakastajaa,
mutta
houkuttaa

sensuaalisuuteni
on maailman
parantaja

suutelee
fiktion ja filosofian
rajaa

haluten muodostaa
käsityksensä viisaudesta

aikuisuuden käsitettä,
joka nuolee
kauneutesi kykyä

kertoa mistä
olet tullut ja
mikä sinua odottaa

sanomaan kaikki
sanomaton, jota
rakkaudesta tulehtuneet
silmäni eivät näe

ole koskaan
nähnyt
sitä muutoksen
keskipistettä,
jossa minä

ja sinun sielusi
yrittävät astua
merkityksellisyyden
barrikadille

onko se häviö,
ettei silmä
näe katsetta

rakkauden epäjohdonmukaisuutta

tunteen väliaikaisuutta
sitoa ihmisiä,
kirjeesi herättäjää
pysäyttämään aikaa

henkimään kykyä,
toimia sanansaattajina
halulle

kuvalle, jonka
illuusiosi on
totena eteeni
loihtinut

millaisia sfäärejä
elämä loihtiikaan
tuodessaan
ymmärtämisen
sijaan
pelkkiä selityksiä

puhuuko maailma
kielelläsi,
yrityksenä olla
toive ja kosketeltava

kyvykkyys
saada
tanssi loksahtamaan
kohdalleen

leimani tai
kädenjälki, joka
koskettaa poveasi
ja katsoo sitä rajaa

moraalini
ylittämää
eroottista pintaa

ja kuinka toivonkaan
viisauteni kannattelevan

antavan käden
jatkaa matkaansa
rumuudessa

jatkaa hankalaa
elämäänsä
toiveiden ja
todellisuuden välimaastoon

menneisyyteni uni
on tie
kiihottaa

tai kiihottua
paratiisin teeseistä

kapinoivaa ristiriitaisuutta

miten syleily,
viaton syleily
voi johtaa ja
kadottaa

arvasit oikein
sain erektion,
ja sama virhe toistuu
kuten aika on
lahjomaton

kertoo eri
tasoja sinun
ja minun
ymmärtää

en ole tasoisesi,
vartalosi on
täydellinen

vastaa sanojeni
kykyä sulattaa,
olla merkitys
ilmaisun avaruudelle

elävien helvetti
saa tyydytyksensä

pystymättä koskaan
olemaan enemmän
kuin kyvykkyys

häivyttää maisema

silti olen jo
riisunut sinut
ja näen eri asioita

en sinua
en viehättävyyttäsi
en kykyäsi olla
en sitä mitä
haluat

haluan vain

tarpeeni,
syyllisyydentunteeni
pukeutua
sopeutumattomuuteen

elämän spiraalin
otteeseen
ja olen taas
tunnustamassa
tekemätöntä

peittäessäni
paljaan

hetkellisyyden
kyvyn ottaa
vastuu maailman
mahdollisuudesta

katseeni jo
itsessään riisuu,
ottaa pois
vain sen mitä
tahtosi on

olla hauras toive,
käteni kyky
ja kovakouraisuus

ja tiedän
että lopputulos
miellyttää

olenhan harjoitellut
osaani,
toista tottumusta

hävitä tai
voittaa

tanssia kanssasi,
joka tanssitaan
aina pystypäin

viisauden ja
täydellisyyden
kumppanuutena

näin tein ja
lumouduin,
tyydytin
hyvästelin

ajatteli lainalaisuuksia,
joita maailma
synnyttää piirittäessäni
sinua

elämää syleilevää
pehmeyttä ja
kykyä purra

suudelmasi kokoinen
mysteeri
epäitsekkääseen loppuun

anna anteeksi
en taaskaan
tiennyt mitä
tein, mutta
näytät onnelliselta
rakkaani

intohimoni
on näköisesi

elämänhalullasi
täytyy
olla hetkensä

ehkä se on
fiktiota,
mutta kuka
minä olen

tai keitä me luulemme olevamme


https://www.youtube.com/watch?v=qsYrpNHQ6hg
064
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Presenthasnorhythm kirjoitti:

onko elämänhalusi
kasvojeni päivänpaiste

epäilevä ja kysyvä
halu
kieltää todellisuus

tulkintojen leikki,
joka on
ajatus ja
parodia

esirippu jakamassa
sinua ja minua

kuten se teki
syntyessään
ehostetussa naamiossaan

kapinoit
paljain rinnoin,
antaen ymmärtää
alistuvasi

koomisen alastomuutesi
nostaa aseeni
vasten sanojesi
puhki kuluneita
eleitä

parodioit ja
annat toivoa
kolmasti

katson sinua,
korkeaa ja leveää
ovensuuta

julmaa suun viivaa,
himon symbolia, joka
kyllästää

olemalla uskottavuus,
kauneutesi pukeutua
ja kieltää
ympäröivä rumuus

rumuus minussa
ei tee
ihanne rakastajaa,
mutta
houkuttaa

sensuaalisuuteni
on maailman
parantaja

suutelee
fiktion ja filosofian
rajaa

haluten muodostaa
käsityksensä viisaudesta

aikuisuuden käsitettä,
joka nuolee
kauneutesi kykyä

kertoa mistä
olet tullut ja
mikä sinua odottaa

sanomaan kaikki
sanomaton, jota
rakkaudesta tulehtuneet
silmäni eivät näe

ole koskaan
nähnyt
sitä muutoksen
keskipistettä,
jossa minä

ja sinun sielusi
yrittävät astua
merkityksellisyyden
barrikadille

onko se häviö,
ettei silmä
näe katsetta

rakkauden epäjohdonmukaisuutta

tunteen väliaikaisuutta
sitoa ihmisiä,
kirjeesi herättäjää
pysäyttämään aikaa

henkimään kykyä,
toimia sanansaattajina
halulle

kuvalle, jonka
illuusiosi on
totena eteeni
loihtinut

millaisia sfäärejä
elämä loihtiikaan
tuodessaan
ymmärtämisen
sijaan
pelkkiä selityksiä

puhuuko maailma
kielelläsi,
yrityksenä olla
toive ja kosketeltava

kyvykkyys
saada
tanssi loksahtamaan
kohdalleen

leimani tai
kädenjälki, joka
koskettaa poveasi
ja katsoo sitä rajaa

moraalini
ylittämää
eroottista pintaa

ja kuinka toivonkaan
viisauteni kannattelevan

antavan käden
jatkaa matkaansa
rumuudessa

jatkaa hankalaa
elämäänsä
toiveiden ja
todellisuuden välimaastoon

menneisyyteni uni
on tie
kiihottaa

tai kiihottua
paratiisin teeseistä

kapinoivaa ristiriitaisuutta

miten syleily,
viaton syleily
voi johtaa ja
kadottaa

arvasit oikein
sain erektion,
ja sama virhe toistuu
kuten aika on
lahjomaton

kertoo eri
tasoja sinun
ja minun
ymmärtää

en ole tasoisesi,
vartalosi on
täydellinen

vastaa sanojeni
kykyä sulattaa,
olla merkitys
ilmaisun avaruudelle

elävien helvetti
saa tyydytyksensä

pystymättä koskaan
olemaan enemmän
kuin kyvykkyys

häivyttää maisema

silti olen jo
riisunut sinut
ja näen eri asioita

en sinua
en viehättävyyttäsi
en kykyäsi olla
en sitä mitä
haluat

haluan vain

tarpeeni,
syyllisyydentunteeni
pukeutua
sopeutumattomuuteen

elämän spiraalin
otteeseen
ja olen taas
tunnustamassa
tekemätöntä

peittäessäni
paljaan

hetkellisyyden
kyvyn ottaa
vastuu maailman
mahdollisuudesta

katseeni jo
itsessään riisuu,
ottaa pois
vain sen mitä
tahtosi on

olla hauras toive,
käteni kyky
ja kovakouraisuus

ja tiedän
että lopputulos
miellyttää

olenhan harjoitellut
osaani,
toista tottumusta

hävitä tai
voittaa

tanssia kanssasi,
joka tanssitaan
aina pystypäin

viisauden ja
täydellisyyden
kumppanuutena

näin tein ja
lumouduin,
tyydytin
hyvästelin

ajatteli lainalaisuuksia,
joita maailma
synnyttää piirittäessäni
sinua

elämää syleilevää
pehmeyttä ja
kykyä purra

suudelmasi kokoinen
mysteeri
epäitsekkääseen loppuun

anna anteeksi
en taaskaan
tiennyt mitä
tein, mutta
näytät onnelliselta
rakkaani

intohimoni
on näköisesi

elämänhalullasi
täytyy
olla hetkensä

ehkä se on
fiktiota,
mutta kuka
minä olen

tai keitä me luulemme olevamme


https://www.youtube.com/watch?v=qsYrpNHQ6hg

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu