Olen tapaillut vähän aikaa hyvän ystäväni veljeä. Minusta asia tuntuu vähän omituiselta. Mutta ystäväni sanoi asian olevan hänelle ok, koska se ei hänen asiansa ole. Hänelle on vain tärkeää etten hylkää häntä.(mitä en todellakaa tee!)
Ollaa siis tapailtu pari viikkoa, ja minusta alkaa tuntua, että ole ihastunut häneen. Olen hänen perheensäkin jo nähnyt , ja he tietävät meistä. Olen myös menossa perhejuhliin ensi kuussa. Emme kylläkään vielä seurustele, mutta lupasin mennä.
Mutta aloi miettimään onko tämä ihan väärin? Mitä mieltä itse olette asiasta, koska tänä asia on minulle ihan uusi. Minua mietityttää teenkö ihan väärin??? :)
Ollaa siis tapailtu pari viikkoa, ja minusta alkaa tuntua, että ole ihastunut häneen. Olen hänen perheensäkin jo nähnyt , ja he tietävät meistä. Olen myös menossa perhejuhliin ensi kuussa. Emme kylläkään vielä seurustele, mutta lupasin mennä.
Mutta aloi miettimään onko tämä ihan väärin? Mitä mieltä itse olette asiasta, koska tänä asia on minulle ihan uusi. Minua mietityttää teenkö ihan väärin??? :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitä ihmeen väärää voi olla seurustelussa ( tulevassa ) ystävän veljen kanssa ?
En ymmärrä ollenkaan mitä tarkoitat tuolla vääryydellä. Jos pidät ja tykkäät niin anna
hyvä ihminen mennä ja nauti !!
Hei, tiedän noi tunteet :). Olen elänyt ne läpi. En kyllä koskaan ajatellut, että se olisi väärin, mutta oloni tuntui kovin ristiriitaiselta. Tunsin vanhemmatkin ennestään jollain tavalla. Mulle tuli pieni kriisinpoikanenkin siinä. Niin tuli ystävällekin. Aika pitkään oli tosi outo olo.
Mä päädyin sitten loppujen lopuksi seurustelmaan ystävän veljen kanssa ihan vakavasti... ja sitten naimisiin... ja sitten saatiin lapsia... ja yhä ollaan yhdessä :).
Jos haluat kysyä minulta jotain mieltäsi vaivaavaa, niin laita vaan tähän ketjuun.
Kiitos vastauksista :)
Ne piristivät todella päivääni.
Miten pääsitte lopulta tästä tunteesta yli? Itsestä asia tuntuu vielä kovin oudolta. Kai se sitten ajan kanssa alkaa tuntua normaalimmalta.
Yhden positiivisen asian olen huomannut tänä aikana. Ystävästäni on tullut minulle kokoajan läheisempi. :)
Mietin vain, että olen tuntenut tämän ystäväni jo yli viisi vuotta, mutta nyt vasta olen tutustunut hänen veljeensä. Toivoisin kovasti, että hänen veljensä haluaisi alkaa seurustella kanssani. (On kyllä sanonut, että haluaa minun olevan hänen)
En vain ole varma missä vaiheessa pitäisi ottaa puheeksi tämä asia. Pitäisikö tutustua ensin kunnolla vai antaa vain tunteiden viedä? :)
Kyllä se oman aikansa otti, ja nimenomaan aika auttoi. En nyt enää muista, kauanko se "siirtymävaihe" kesti. Koin tavallaan kummallisen "roolin" muutoksen, koska aimmin olin ollut heidän kanssaan tekemisissä nimenomaan ystäväni ystävänä, ja yhtäkkiä olinkin myös ystävän veljen tyttöystävä. En oikein tiennyt, miten päin olisin. Mulle tämä oli jostain syystä hankalampaa kuin miehelleni.
Aiemmin olin myös jutellut ystäväni kanssa kaikenlaisista "miesjutuistani", mutta nyt tuli selkeä ero siihen, että koin etten voi, enkä halunnutkaan, kertoa mitään tai toisaalta kysellä ystävältäni mitään veljeensä liittyvää. Toisaalta ystäväni oli jopa hiukan mustasukkainen siitä, että se aika, jonka olin veljensä kanssa, oli tavallaan pois häneltä. Toisaalta hän oli iloinen meidän puolestamme.
Meille siis kävi niin, että olimme ennestään puolituttuja, siitä sitten välit vaan lämpenivät ja aloimme seurustella, sitä myöten sitten tutustustuttiin lisää.
Suojelupoliiseja on vissiin 10 000 sivutoimiset mukaan laskettuna:(
Meidän muiden elämää tarkkailemassa. Nyt vaikuttaa että uskonnolliset
yhdyskunnatkin ovat supon talutusnuorassa. Deittipalstat tukossa suposta.
Helluntalainen räsänen johdossa. Veikko leinonen supon agentti.
Pop tähtiä supon apureina ja lakia ei enää ole. Tietokoneelle ja kännyyn
tullaan kuin amerikkalainen supon ukot sivan ruoan läpi kaivautuen
kuin toukat. Onko rihanna sun muut pissis popparit näitä hole tsekkejä