Anemia ja vajaatoiminta

Anemiaa ei päätellä seerumin rauta-arvosta. Anemiassa Hb on matala. Rautavarastojen määrä näkyy seerumin ferritiiniarvossa. Se mitataan, kun flunssaa tai muuta tulehdusta ei ole päällä, koska se nousee tulehduksen aikana.

Olisikohan alkuperäisellä liian matala kilpirauhaslääkitys ja suoraan sen vuoksi väsymystä?

Minulla on kilpirauhaslääkitys, väsymystä minulla ei ole. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikuttaa monilla raudan saantiin siten, että heillä mahalaukun limakalvo tuottaa lliian vähän happoa. Raudan imeytyminen ohutsuolen alkuosassa vaatii happaman ympäristön. Mahalukusta pitäisi tulla sinne riittävästi hppoa..

Perusverenkuvasta voi katsoa hemoglobiinin lisäksi, että onko MCV, eli punasolujen koko pieni ja ovatko punasolut kalpeita (MCH matala). Minulla ovat nämä molemmat pieniä (voisi olla mikrosyyttinen anemia). Ne kertovat ehkä raudan puutteesta. Jos punasolut ovat erityisen isoja (makrosyyttinen anemia), voisi olla kysymyksessä B12- tai folaatinpuute. Tällaisetkin puutteet voivat johtua välillisesti kilpirauhasen vajaatoiminnan vaikutuksesta mahan limakalvoon.

Seerumin liukoinen transferriinireseptori olisi hyvä katsoa alkuperäiselläkin henkilöllä. Sen sanotaan olevan luotettavampi mittari kuin kuin ferritiini. Jos se on viitearvojen yläpuolella, niin silloin voisi olla raudanpuute. Minulla on poikkeuksellisen mutkikas ja ristiriitainen rautatilanne. Minulla on krooninen tulehdustila, ferritiini ei välttämättä anna oikeaa tietoa. Transferriinireseptorin mittauksen perusteella minulla ei olisi raudanpuutetta. Kroonisen taudin ja raudanpuuteanemian erottamiseksi voisi mittauttaa hepsidiinin (S-Hepsid.).

Hemoglobiinini on hyvä ja punasoluja joskus jopa yli viitteen pienestä MCV:stä ja MCH:sta huolimatta. Syytä siihen voisi etsiä. On katsottu punasolumorfologia ja tutkitutin itse mahdollisen hemoglobinopatian, kun lääkäri sellaista epäili. Asia ei selvinnyt sillä tutkimuksella, mutta jotakin talassemiaa ei pystytty sillä kokeella edes selvittämään. En usko talassemiaa, mutta lääkäri arvelee, että minulla on kuitenkin jonkin sortin muutos hemoglobiinimolekyylissä, koska rautatilannettani kuvaavat arvot ovat ristiriitaiset..

Itse epäilen, että minulla elimistön kuivumiset aiheuttavat korkean punasolulukumäärän ja hematokriitin. Kuivuminen voi johtua lisäkilpirauhasen liikatoiminnastani tai sitten hypotalamisesta diabetes insipiduksesta (vesitystauti). Sitä ei ole voitu kohdallani poissulkea. Jos plasmatilavuus on pienentynyt kuivumisen takia, niin silloin laskennalliset suureet MCV ja MCH voivat tulla virheelliseksi. Tällä lailla minä yritän selvittää rautatilannettani, en tiedä olenko oikeassa.

Minulla pieni punasolukoko ja punasolujen kalpeus voisivat kuitenkin mielestäni johtua osittain kroonisesta infektiostani. Antibiootti nimittäin nosti selvästi MCV:n hyväksi. Olen tehnyt kokeita raudalla. Raudan ottaminen nosti MCV:n, mutta ilman sitä se putoaa taas alarajalle tai alle. Lääkäri on sanonut minulle, että en tarvitse rautaa ja raudan ottaminen ei auttaisi tilanteessani.

Lopulta päättelen, että minulla on pienoinen raudanpuute ja krooninen tautini osaksi vaikuttaa rautatilanteeseeni. Lieneekö sitten totta se jonkin sortin hemoglobinopatia. Ainakin harvinainen ominaisuus se yleensä on.

Nämä asiat ovat monimutkaisia, ja virhelähteitäkin on rautatilanteen arvioinnissa. Olen maallikko vain.

http://www.fimlab.fi/lake/ohjekirja/nayta.tmpl?sivu_id=194;setid=5927;id=11404 http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_seerumin_rauta_tarkea_terveyden_mittari

Anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen on elimistön termostaatti, kun se toimii hyvin, elimistön lämpötila on lähes 37 astetta, mutta kun se toimii huonosti, ihminen kärsii alilämmöstä eli lämpö on usein alle 36 astetta, joskus jopa alle 35 astetta. Punaisten verisolujen tuottamiseen luuytimessä tarvitaan riittävän korkea kehon lämpötila ja tästä johtuen kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä on usein anemiaa. Heidän kehonsa lämpötila on liian alhainen, jotta luuydin pystyisi tuottamaan riittävästi punasoluja.

Mulla on huonot raudat ja isot punasolut. Foliaatti yli viitteen ja b12 viitteissä. Oireet viittaavat b12 anemiaan. Aktiivisen b12 mittaaminen on ilmeisesti ainoa luotettava mittaus?

''Mikähänkuka'', sulla on mielenkiintoinen tilanne. Seerumista otetun b12-vit arvo oli hyvä (128), joten tällä hetkellä ei pitäisi olla puutetta. Syön Solgarin vitamiineja (B ja C) ja rautalisää, joitten olen ymmärtänyt olevan laadukkaita verrattuna moneen muuhun merkkiin. Pienoista takapakkia oli tullut kilpirauhasarvoihin joulukuu - maaliskuu välisenä aikana esim. t4v oli laskenut arvosta 19 arvoon 14 ja tsh alle viitteen molemmissa mittauksissa. Samoin ferritiin ei ollut noussut rautalisästä huolimatta - miksiköhän? Yksi vaihtoehto voi olla, että aikaisemmin on ollut tulehdusta kropassa, jolloin ferrit on ollut ns. koholla tulehduksen vuoksi ja ei suinkaan rautalisän syömisen seurauksena. Sittemmin olisi tulehdus rauhoittunut, jolloin ferritiini olisi laskeutunut omalla tasolle.

Mutta toinen seikka on sitten se, että miksi varastot eivät täyty rautalisästä huolimatta? Imeytyminen on tietenkin yksi syy, mutta vitamiinit labrojen mukaan ainakin imeytyy, niin miksi ei rauta.

Anemia minulla ei ole, koska hb viitteissä, mutta selkeästi minulla on piilevä raudanpuute (Kilpi-lehti, helmikuu 2015, Esa Soppi).