*Muistoja* [JATKIS]

Vielä, vielä kuukausi sitten, olin ollut maailman onnellisin tyttö. Poikaystävä, maailman ihanin bestis, mukava perhe... Mutta kaikki oli romahtanut yhtäkkiä. Ensin äidistä tuli alkoholisti. Isä muutti Ranskaan. Koirani Nöpö jouduttiin lopettamaan sokeuden takia, isoveli muutti pois kotoa, yhteen tyttöystävänsä kanssa.
Mutta sitten tapahtui pahin. Asia jota en koskaan tule unohtamaan. Näen joka yö silmissäni Saaran, arhaan ystäväni, kauhistuneet, veriset kasvot ja Erkon, poikaystäväni, elottomat, lasittuneet silmät. Emme voineet sille mitään. Olimme matkalla rantsulle Erkon uudella, punaisella Toyota Corollalla. Yllättäen edessämme vain oli bussi joka tuli suoraan kohti. Auto lensi, lensi pitkälle. Kun viimein avasin silmäni, näin Saaran loukkaantuneena, kauhuissaan. Verisenä. Ja Erkon. Kylmän, elottoman ruumiin.

Cd loppuu, ja otan sen pois mankasta. Huokaisen ja tapsuttelen keittiöön. Otan tukea jääkaapista, kun näen pöydällä valokuvan. Kuvan, jossa olemme minä, Erkko ja Saara. Vain kaksi viikkoa ennen onnettomuutta. Silmänurkkiini kerääntyy kuumia kyyneleitä. Miten minä ikävöinkään riehakasta Saaraa, pehmeää Erkkoa... Ennen kuin huomaankaan, lyyhistyn keittiön lattialle itkemään.
*******************
Toivottavasti on tarpeeks hyvä jatko ^^ Älkää välittäkö kirjotusvirheistä.

cªssaªndrªlle .___. kirjoitti:

Vielä, vielä kuukausi sitten, olin ollut maailman onnellisin tyttö. Poikaystävä, maailman ihanin bestis, mukava perhe... Mutta kaikki oli romahtanut yhtäkkiä. Ensin äidistä tuli alkoholisti. Isä muutti Ranskaan. Koirani Nöpö jouduttiin lopettamaan sokeuden takia, isoveli muutti pois kotoa, yhteen tyttöystävänsä kanssa.
Mutta sitten tapahtui pahin. Asia jota en koskaan tule unohtamaan. Näen joka yö silmissäni Saaran, arhaan ystäväni, kauhistuneet, veriset kasvot ja Erkon, poikaystäväni, elottomat, lasittuneet silmät. Emme voineet sille mitään. Olimme matkalla rantsulle Erkon uudella, punaisella Toyota Corollalla. Yllättäen edessämme vain oli bussi joka tuli suoraan kohti. Auto lensi, lensi pitkälle. Kun viimein avasin silmäni, näin Saaran loukkaantuneena, kauhuissaan. Verisenä. Ja Erkon. Kylmän, elottoman ruumiin.

Cd loppuu, ja otan sen pois mankasta. Huokaisen ja tapsuttelen keittiöön. Otan tukea jääkaapista, kun näen pöydällä valokuvan. Kuvan, jossa olemme minä, Erkko ja Saara. Vain kaksi viikkoa ennen onnettomuutta. Silmänurkkiini kerääntyy kuumia kyyneleitä. Miten minä ikävöinkään riehakasta Saaraa, pehmeää Erkkoa... Ennen kuin huomaankaan, lyyhistyn keittiön lattialle itkemään.
*******************
Toivottavasti on tarpeeks hyvä jatko ^^ Älkää välittäkö kirjotusvirheistä.

Lue lisää

iitkin siinä niin kauan kunnes äiti tuli kotiin.
-mutat mills, miyä säibä pillität? Hän sikähti ja äkkiä älysi. -Voi... Eikko ja Saaar ovat mielessäsi... niinkö?
-jpp.... mumisin itkuisena.
--Nyt klyllä täytyy mennä sinne psykiatrille, ehdotin sitä sinulle jo monen monta kerttaa! äiti puuskahti.
-EI! en ole hullu! kivahdin.
-Sun on pakko, varataan aika jo yänäiseksi, äiti päätti ja meni puhelimeen. Pian sin kuulla että joutuisin psykiatrille klo 21.00...

Psykiatru oli vanha ja mukav mies. Hän kyseli minulta kaikkaea Erkosta ja Saarasta ja kerroin kyyneleet silmissä kaikkea miestä.
-YYmmärrän. Minä menetin poikani auto onnettomuudessa 2v. sitten, psykiatri snoi. Ällistyim. Tuo mies oli menett'yt JOTAIN? Hän ei thtääb näyttänyt kärsineen menertyksestä... Psykiatri taisi arvata aatteeni ssill hän sanoi:
-Olenp äässyt tapauksesta kauvan sitten yli. Ja kyll sinäkin pääset yli Saaratsa ja Erkosta!
-Mut mul ei oo koskaa ollu parenpia frenfduja.... Sanoin giljaa.
-ikävä kuulla mutta uskopois lyllä sinä toivut! Psykiatri sanoi. -Äitisi muutes tilasi ajan huomiseksi klo 19.00 että tapaamme sillon.
-Joo, vastasin vastahakoisesti ja menin pois. Ajoimme kotiin aj itkin itseni unwenn....

Seuraavana päivänä en mnnyt kouluun. En ole mennyt kuoluun kahtteen kuukuteen. Suellä on kauheaa koska ei ole Erkkoa eikä saaraa....
Kello 19.00 äiti sani:
-Nyt lähdemme sinne psykiatrille...
-Blöö.... kivahdin ja ajoimme psykiatrille.
sielä oli samanlaista kuin viimeksikin. tlysää eikö tuntunut yhtään auttavan!
Onneksi äiti ei vrannut seuraavalle päivällä psyakteria ja sain kuunella rauhassa cdeitöni. olity ylsää mutta ei olikeen iollut tekemistä...
Makasin viikkja kkotona kun en mennty kouluun. Öiti luuli että menen kiuluun. toin jähnelle äytettäväksi vanhoja kokeita.
Kunnes tuli tokareidenjako päivä. iik. en ollut ollut koko lukuvuotena koulussa paitsi yhden päivän.... sekin eka koulu pivä. marssin kuitenkn koululle.
-kas Milal on kouilussa, sanooi vihamieheni Alita. Alita on umpityhmä idiootti joak inhoaaminua.... jaminä häntä

Sumutorvi kirjoitti:

iitkin siinä niin kauan kunnes äiti tuli kotiin.
-mutat mills, miyä säibä pillität? Hän sikähti ja äkkiä älysi. -Voi... Eikko ja Saaar ovat mielessäsi... niinkö?
-jpp.... mumisin itkuisena.
--Nyt klyllä täytyy mennä sinne psykiatrille, ehdotin sitä sinulle jo monen monta kerttaa! äiti puuskahti.
-EI! en ole hullu! kivahdin.
-Sun on pakko, varataan aika jo yänäiseksi, äiti päätti ja meni puhelimeen. Pian sin kuulla että joutuisin psykiatrille klo 21.00...

Psykiatru oli vanha ja mukav mies. Hän kyseli minulta kaikkaea Erkosta ja Saarasta ja kerroin kyyneleet silmissä kaikkea miestä.
-YYmmärrän. Minä menetin poikani auto onnettomuudessa 2v. sitten, psykiatri snoi. Ällistyim. Tuo mies oli menett'yt JOTAIN? Hän ei thtääb näyttänyt kärsineen menertyksestä... Psykiatri taisi arvata aatteeni ssill hän sanoi:
-Olenp äässyt tapauksesta kauvan sitten yli. Ja kyll sinäkin pääset yli Saaratsa ja Erkosta!
-Mut mul ei oo koskaa ollu parenpia frenfduja.... Sanoin giljaa.
-ikävä kuulla mutta uskopois lyllä sinä toivut! Psykiatri sanoi. -Äitisi muutes tilasi ajan huomiseksi klo 19.00 että tapaamme sillon.
-Joo, vastasin vastahakoisesti ja menin pois. Ajoimme kotiin aj itkin itseni unwenn....

Seuraavana päivänä en mnnyt kouluun. En ole mennyt kuoluun kahtteen kuukuteen. Suellä on kauheaa koska ei ole Erkkoa eikä saaraa....
Kello 19.00 äiti sani:
-Nyt lähdemme sinne psykiatrille...
-Blöö.... kivahdin ja ajoimme psykiatrille.
sielä oli samanlaista kuin viimeksikin. tlysää eikö tuntunut yhtään auttavan!
Onneksi äiti ei vrannut seuraavalle päivällä psyakteria ja sain kuunella rauhassa cdeitöni. olity ylsää mutta ei olikeen iollut tekemistä...
Makasin viikkja kkotona kun en mennty kouluun. Öiti luuli että menen kiuluun. toin jähnelle äytettäväksi vanhoja kokeita.
Kunnes tuli tokareidenjako päivä. iik. en ollut ollut koko lukuvuotena koulussa paitsi yhden päivän.... sekin eka koulu pivä. marssin kuitenkn koululle.
-kas Milal on kouilussa, sanooi vihamieheni Alita. Alita on umpityhmä idiootti joak inhoaaminua.... jaminä häntä

Lue lisää

Tötm'son suoraan psykiatriini!
-Mutta, Milla! hän hihkaisi mutta vakavoitui kun näki itkettyneet kasvoini: -Mikä hätänä??
-Sannniiii ol tuolla.... inisin ja itkin tri Harakan takkia vasten,
.-kuka anni? SKiuskaao hän sinua?
-Ei kun hä.... hääään o-o-on saara nSisko-.---...
-Vai niin. Mene vain juttelemaan Sannille.
-MÄää o,ln osatmassa jätskiä... änkytin.
-No osya sitte! Harakka sanoi ja meni pos. Minä menin kotiin ja siellä oli hiljasita. Äiti toli töissä ja miä yksin kotona.... tylsää.
Yllättäen ovikello soi. Ajattelin että se olisi Harakka mjoten avasin oven ja pamautin kyllästyneenö:
-Np mitä???
Tulia olikin yksi luokka kaveinri. Teija Taavetinkylä. teija on 23274743274327432% heppa hullu.
-Moi Milla, gn sanoi. -Tuutko minun kansa tallille??
-okk... vstasin tylsistyneenä. EI ollut muutakN TEKEmisyÄ!
pian olimme tallilla. sellä haisi. Tija sanoi ettei haju ollut kauhea muta minusta se ol ihan ka tmea........ teijahoitaa illä tallilla otain hevosta. sen nimi on kuulema Nelly II ×× typeeä nimi! Mutrra hevosta mkuulema kutsutaan Enkeliksi!! tyhmää. Jos Nellu II ×× olisi minun se olisi pelkkä Neklly.... Hoidimme Teijan kanssa Enkeliöä. Seoli nimens veroinen.
-KuuleTeuhja, minkin tauidan alkaa ratsastaaman. Sanoin tosissani.
-Mjkavaa! Teija ilostui.
Plliiaan pian piti alähteö kotiin.... Kotona oli jo äiti
-Miss ä sä olit?===?? hän tiukaksi.
-Tallilla, vastasin. -Mä alan ratsastaa!
-Jam istä revit rahat ku minä oom vaan siivoja aj sisäs asuu ameriikassa!!???
-kuule *eseestÄ!! kiljaisin ja juoxin huoneeseeni. * äiti pulasi iloni... kaivoin sängyn alra näytenumeronatulleen heppa lehden. Sitten soitin Teijalle.
-Hei teke, omonta egewe siel kmaksaa ratsi?? hkysyin popeteltuani sanasoa.-
-No sellasset 15€/tunti, teija vastasi.
-ok... mumisin aj heitin kännyn lattialle. Säästöissäni oli 30e. sillä saisi 2 ridaustunti.... Kerroin sen äidille.
-no hyvä, mutsi toesi. etsin tallin numeron puhelin luettelostaj a soitin sinne ja varsin huomiseksi ja ensi viikoksi runnit!

WQ Annabella ×× kirjoitti:

Tötm'son suoraan psykiatriini!
-Mutta, Milla! hän hihkaisi mutta vakavoitui kun näki itkettyneet kasvoini: -Mikä hätänä??
-Sannniiii ol tuolla.... inisin ja itkin tri Harakan takkia vasten,
.-kuka anni? SKiuskaao hän sinua?
-Ei kun hä.... hääään o-o-on saara nSisko-.---...
-Vai niin. Mene vain juttelemaan Sannille.
-MÄää o,ln osatmassa jätskiä... änkytin.
-No osya sitte! Harakka sanoi ja meni pos. Minä menin kotiin ja siellä oli hiljasita. Äiti toli töissä ja miä yksin kotona.... tylsää.
Yllättäen ovikello soi. Ajattelin että se olisi Harakka mjoten avasin oven ja pamautin kyllästyneenö:
-Np mitä???
Tulia olikin yksi luokka kaveinri. Teija Taavetinkylä. teija on 23274743274327432% heppa hullu.
-Moi Milla, gn sanoi. -Tuutko minun kansa tallille??
-okk... vstasin tylsistyneenä. EI ollut muutakN TEKEmisyÄ!
pian olimme tallilla. sellä haisi. Tija sanoi ettei haju ollut kauhea muta minusta se ol ihan ka tmea........ teijahoitaa illä tallilla otain hevosta. sen nimi on kuulema Nelly II ×× typeeä nimi! Mutrra hevosta mkuulema kutsutaan Enkeliksi!! tyhmää. Jos Nellu II ×× olisi minun se olisi pelkkä Neklly.... Hoidimme Teijan kanssa Enkeliöä. Seoli nimens veroinen.
-KuuleTeuhja, minkin tauidan alkaa ratsastaaman. Sanoin tosissani.
-Mjkavaa! Teija ilostui.
Plliiaan pian piti alähteö kotiin.... Kotona oli jo äiti
-Miss ä sä olit?===?? hän tiukaksi.
-Tallilla, vastasin. -Mä alan ratsastaa!
-Jam istä revit rahat ku minä oom vaan siivoja aj sisäs asuu ameriikassa!!???
-kuule *eseestÄ!! kiljaisin ja juoxin huoneeseeni. * äiti pulasi iloni... kaivoin sängyn alra näytenumeronatulleen heppa lehden. Sitten soitin Teijalle.
-Hei teke, omonta egewe siel kmaksaa ratsi?? hkysyin popeteltuani sanasoa.-
-No sellasset 15€/tunti, teija vastasi.
-ok... mumisin aj heitin kännyn lattialle. Säästöissäni oli 30e. sillä saisi 2 ridaustunti.... Kerroin sen äidille.
-no hyvä, mutsi toesi. etsin tallin numeron puhelin luettelostaj a soitin sinne ja varsin huomiseksi ja ensi viikoksi runnit!

Lue lisää

muttasitten jänistin. En halunnutkaan tallile. Muistin pelkääväni heevsoia. Joten peruin ratastustnnin.
Kun tuli huominen, ärtynyt TEIJA sotitti:
-Miss sä oot??? Sun tuntis oalkaa jusT!!! Ja sul on Takku! Tallin kivoin jebonen!
-Em mä tuukkaa.... sanoin hiljaa.
-MITÄ????? Teija kirkui. Löin luurin korvaan ja läksin ulos!
Ulkona oli ylssää. Mutta ei enää kun tlörmäsin yhteen luokka kaveriini, Anni Kiviahoon! Lähimme kaupungille tärsöäilmään xD

fanella_93 kirjoitti:

muttasitten jänistin. En halunnutkaan tallile. Muistin pelkääväni heevsoia. Joten peruin ratastustnnin.
Kun tuli huominen, ärtynyt TEIJA sotitti:
-Miss sä oot??? Sun tuntis oalkaa jusT!!! Ja sul on Takku! Tallin kivoin jebonen!
-Em mä tuukkaa.... sanoin hiljaa.
-MITÄ????? Teija kirkui. Löin luurin korvaan ja läksin ulos!
Ulkona oli ylssää. Mutta ei enää kun tlörmäsin yhteen luokka kaveriini, Anni Kiviahoon! Lähimme kaupungille tärsöäilmään xD

Lue lisää

Moi Fanella ^^ Säki olet täällä^^

Ostin itselleni mm. farkku takin, farkut, Mic Madcin hupparin ym... Sitten lähdimme kotiin.
-Väsyttää, Anni tokaisi. Annilla on diabetes. Minua alkoi pelottaa. Jos hän nyt kupsahtaisi tuohon... Saatoin Annin koti ovelle asti. Sanoin Annin äidille:
-Anni sanoi että hänät v'syttää.
-En mä oel mik''n vauva"! Anni kivahti.
-Bnähädään khuomena koulussa, sanpin lepyttelemvästi ja kähdin omaan ktinni.
Koti oli autio. äiti li töissä. Aina vaan töissÄ!!!!!!!!!! Ajattelin vihaisena.






Jatkakaa jooko pliis!:)
Eälkää välittäkö kirjoitus virheistä kun milla ja Fanella93:mella on sellai juttu eteoo kirjoitsu vihreitä akorjata;)

^^Tekka93^^ kirjoitti:

Moi Fanella ^^ Säki olet täällä^^

Ostin itselleni mm. farkku takin, farkut, Mic Madcin hupparin ym... Sitten lähdimme kotiin.
-Väsyttää, Anni tokaisi. Annilla on diabetes. Minua alkoi pelottaa. Jos hän nyt kupsahtaisi tuohon... Saatoin Annin koti ovelle asti. Sanoin Annin äidille:
-Anni sanoi että hänät v'syttää.
-En mä oel mik''n vauva"! Anni kivahti.
-Bnähädään khuomena koulussa, sanpin lepyttelemvästi ja kähdin omaan ktinni.
Koti oli autio. äiti li töissä. Aina vaan töissÄ!!!!!!!!!! Ajattelin vihaisena.






Jatkakaa jooko pliis!:)
Eälkää välittäkö kirjoitus virheistä kun milla ja Fanella93:mella on sellai juttu eteoo kirjoitsu vihreitä akorjata;)

Lue lisää

Mutta huomasin, ettei äiti ollutkaan töissä vaan makasi keittiön lattialla.... pelottavan liikkumattoman näköisenä!
-Äiti, ÄITI!!! huusin pelästyneenä. Kokeilin pulssia, joka ei tuntunut. Juoksin äkkiä naapuriin ja hakkasin ovikelloa. Naapurin Katja tuli avaamaan. Hän on neljissäkymmenissä oleva taidemaalari, sinkku.
-No, mikä hätänä Saara? hän kysyi.
-Äiti... on... varmasti kuollut!! huusin itku kurkussa.
-Mitä??? Äkkiä ambulanssi! Katja huudahti ja lensi puhelimeen. Pian ambulanssi tuli pihaamme pillit ujeltaen ja vei äidin.
-Tule, kultapieni, tänne, Katja sanoi ja halasi minua. Nyyhkytin hänen paitansa märäksi. Äiti, äiti, äiti...


Jatkakaa (=

iso :D kirjoitti:

Mutta huomasin, ettei äiti ollutkaan töissä vaan makasi keittiön lattialla.... pelottavan liikkumattoman näköisenä!
-Äiti, ÄITI!!! huusin pelästyneenä. Kokeilin pulssia, joka ei tuntunut. Juoksin äkkiä naapuriin ja hakkasin ovikelloa. Naapurin Katja tuli avaamaan. Hän on neljissäkymmenissä oleva taidemaalari, sinkku.
-No, mikä hätänä Saara? hän kysyi.
-Äiti... on... varmasti kuollut!! huusin itku kurkussa.
-Mitä??? Äkkiä ambulanssi! Katja huudahti ja lensi puhelimeen. Pian ambulanssi tuli pihaamme pillit ujeltaen ja vei äidin.
-Tule, kultapieni, tänne, Katja sanoi ja halasi minua. Nyyhkytin hänen paitansa märäksi. Äiti, äiti, äiti...


Jatkakaa (=

Lue lisää

Katja vei minut huoneistoonsa ja tarjoili kahvia. En saanut pisaraakaan alas. Mitä jos Äitikin jättäisi minut? Niin kuin muutkin...
Ja Silloin, soi puhelin!