Mikä on sähkölämmityksen hyötysuhde? Oletetaan, että sähkölämmitystä varten täytyy käynnistää hiililauhdevoimala, jonka hukkalämmöt menee kaloille ja harakoille. Parempihyötysuhteinen sähkön tuotanto ei riitä.
Sähkölämmityksen hyötysuhde
............
121593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hiilivoimalan hyötysuhde 45% ja sähkölämmityksen lämmönjaosta ja lämmityksestä riippuen n. 90%, eli tuosta saadaan n. 40%.
40% tupaan ja 60% kaloille ja harakoille.
Hop hop. Suomessa lämpövoimaloiden keskimääräinen sähköntuotannon hyötysuhde taitaa olla jotain 35 % luokkaa.
Vastapainevoimalat eli sähköä + kaukolämpöä tuottavat yhteistuotantolaitokset ja teollisuudessa sähkö + prosessihöyryä tuottavat laitokset menee sähkön osalta tuonne 30 % pintaan. Lauhdevoimalaitokset pääsee 40 % pintaan (pl. ydinvoimalat, niissä lie panostettu enemmän luotettavuuteen kuin vimpan päälle optimointiin), mutta näissä menee lämpö hukkaan.
Takaisin vastapainevoimaloihin... näissä siis 30-35 % sähkönä, mutta "kaupan päälle" saadaan vielä 50-60 % polttoaineen energiasta lämpönä, joten kokonaishyötysuhde voi olla 90 %. Silloin, kun lämmölle/höyrylle on käyttöä.
Toisaalta nämä ottavat takkiin kesällä. Lämpöä syntyy yli tarpeen ja sähköntuotanto toimii kehnommalla hyötysuhteella kuin lauhdevoimaloissa.
Yleisesti ottaen uudemmissa laitoksissa on korkeammat hyötysuhteet. Maakaasukombeilla (kaasuturbiini + pakokaasukattila, jolla tuotetaan höyryä, jolla pyöritetään turbiinia) päästään jopa 50 % tasolle sähköntuotannossa + saadaan vielä lämpöäkin kaupan päälle. Ja on noita jotain hiilen kaasutukseen tms. perustuvia ideoita muillekin polttoaineille.... mutta ei taida Suomessa olla ainuttakaan 45 % lukemia tahkoavia hiilivoimaloita.
Tuohon päälle tulee sitten jokunen prosentti sähköverkon häviöitä + häviöt käyttöpäässä. Sähkövastus itsessään toimii 100 % hyötysuhteella, mutta säätö harvemmin on täysin ideaalista -> välillä lämmitetään, vaikkei olisi ihan tarviskaan -> suorasähkölämmityksenkin hyötysuhde on alle 100 %. Varaavilla vesikiertoisilla lämmityksillä yms. voi sitten olla jo ihan merkittävätkin häviöt -> hyötysuhde tippuu lisää.
Toisaalta... lämpöpumppulämmityskin on eräänlaista sähkölämmitystä. Jos sähkö on tuotettu voimalassa 35 % hyötysuhteella, mistä pois siirto- yms. häviöt ja sit lämpöpumppu lämmittää lämpökertoimella 3-4, niin päästään tilanteeseen, että hyötysuhde onkin 100 % tai jopa hieman yli!
Sähkön tuotannon hyötysuhde on yksi asia. Toinen on mihin sitä käytetään.
Sähköä voi käyttää mihin tahansa sähköllä tapahtuvaan toimintaan. Hiilivoimala on yleensä sekä sähkön että kaukolämmön tuotannossa jolloin voimalan hyötysuhde on parempi. Mikähän mahtaa olla atomivoimalassa tai tuulimyllyllä tuotetun sähkön hyötysuhde?
Oletetaan että hiilivoimalan sähkö käytetään maalämpöön ja tuulisähkö sähkölämmitykseen.
Oletetaan, että täti on setä.
ydinvoimaloissa hyötysuhde pyörii muistaakseni jossakin 30:n prosentin paikkeilla, tai ainakin jotakin sinnepäin.
Tuulivoimaloissa hyötysuhde on 45% luokkaa.
Yhteisvoimlaloissa hyötysuhde on n. 85% luokkaa. Sähköä saadaan n. 25% ja lämpöä 60%.
Täti ei ole setä, vaikka neutraalisti juuri äänestetttinkin.
> Tuulivoimaloissa hyötysuhde on 45% luokkaa.
Tuohan on pirun hyvä lukema, jos verrataan tuotettua sähköenergiaa roottorin läpi virtaavan ilman liike-energiaan. Jos tuulesta ottaa kaiken liike-energian pois, niin sitten ei enää virtaa lisää ilmaa tuomaan lisää energiaa roottoriin. Optimi on muistaakseni se, että tuulen energiasta imaistaan puolet pois... ja tämä energia jos saadaan sähköksi 90 % hyötysuhteella, niin sitten on 45 % tuulen energiasta muutettu sähköksi!
Ei mahdoton, koska megawattiluokan moottorit/genut menee aika lähelle 100 % hyötysuhdetta jne.
> Yhteisvoimlaloissa hyötysuhde on n. 85% luokkaa. Sähköä saadaan n. 25% ja lämpöä 60%.
Suomalaisissa laitoksissa päästään sähkön osalta vähän reilun 30 % lukemiin. Ainakin, jos tavoitteena on nimenomaan tuottaa sähköä. Teolllisuuden voimalaitoksissa voi päätuote ollakin höyry, jonka rinnalla tehdään vähän sähköäkin "kaupan päälle".
Tuuli- ja aurinkovoimalan primäärienergiakerroin on kehno. Valtava osa auringosta ja tuulesta menee ohi kerääjän.
Tuulivoimalan sähkön tuotanto vuodessa on Suomessa vajaa 20 % ilmoitetusta tehosta. Tuotanto vaihtelee 0 %:n ja 100 %:n välillä.
Vielä heikompia ovat kaasuturbiinivoimalat. Taitaa olla niiden keskimääräinen teho jotain prosentin murto-osia nimellistehosta.
Puhumattakaan Inkoon voimalaitoksesta (hiililauhdevoimala), jota ei viime vuosina ole käytetty lainkaan (pl. koekäytöt).
Täysin tyynellä on tuulivoima parhaimmillaan.
mitään ei juuri kulu, ellei tukiasia lasketa. Myrskyllä se on taas huonoimmillaan kun kaikki vehkeet hajoaa ja lentää ties mihin.
Jos lähdet tuolle linjalle hyötysuhteessa, niin sinun pitää laskea kaikkien energiamuotojen hyötysuhteet esim. maaperästä alkaen ja laskea myös voimalan rakentamisen vaatimat energiat (mukaan lukien kaikki materiaalit)...
Ei väliä, kunhan ostaa sähkön sähköpörssin halvimmista firmoista.
Ehdottomasti nämä 2 kk etukäteen rahastavat ovat jo hyviä, mutta jos saat sopimuksen, missä voit maksaa vuoden sähkönkulutuksen etukäteen alat olla jo yritystoiminnan ytimessä ja kuluttajana riemullisena säästäjänä.
Hyötysuhteella ei ole mitään väli kunhan hyöty on hyvä.