Moi!
Olisi tällainen ongelma. Suunnitelen omavalmistetta, n. 6m pituista avopurjevenettä, joka kulkisi helposti trailerilla. Veneeseen tulee hieman fiskarimallinen pitkä köli, joskin matalampi, koska käyttö on pääosin kivikkoisilla sisäjärvillä. Kivilleajo on siis likimain itsestäänselvyys. :) Ja koska tämä köli on matala, takana noin 40cm, niin tarvittaneen vielä erillinen (taakse taittuva) purjehdysköli luovimisominaisuuksia varten. Tuon mallisen ratkaisun kisavenettä huonommat purjehdusominaisuudet ovat myös tiedossa.
Moottori tuottaa ongelmia. Tarve olisi noin 5 hv moottorille, jolla myös ajetaan matkaa, eli ei vain apukone. Tähän mennessä olen vertaillut seuraavia vaihtoehtoja:
1) perämoottori takalaidassa
edullinen, helppo
- huono painopisteen kannalta, varastetaan helposti
- meluisa, ruma ja hieman uistelun tiellä
2) pieni sisämoottori potkuriakseli taittolapapotkuri
hyvä painopisteen kannalta
- hankala taakse taittuvan nostokölin sijoituksen kannalta
- 4-t bensakoneita vähän tarjolla, dieselit kalliita ja painavia
3) pieni purjeveneen vetolaite
sijoitus ed. helpompi, painopiste hyvä
- hinta, saatavuus. Saako edes pienellä 4t- bensakoneella?
4) sähkömoottori aggregaatti ( akseli taittolapap.)
sijoitus sisämoottoria helpompi
- täysin tee-se-itse-hommaa, eli kyseenalainen luotettavuus
- aggregaatin koko 230V AC moottorilla. Suuret virrat 12-24V DC moottorilla.
- hyötysuhde? (polttoaineen kulutus)
Kertokaapa valistuneita mielipiteitä em. vaihtoehdoista. Myös se kiinnostaa, voisiko perämoottoriin asentaa taittolapapotkurin ja sijoittaa sen keskelle venettä, ikään kuin kaukaloon vetolaiteen tapaan. Ohjaus tapahtuisi tällöin peräsimellä. Sopiiko pyörimään ja sopiiko akselille?
Entä osaako joku sanoa, mikä on maksimi kulma, mihin normaali potkuriakselin kardaaninivel taipuu?
Tässähän sitä talveksi pohtimista. :)
Olisi tällainen ongelma. Suunnitelen omavalmistetta, n. 6m pituista avopurjevenettä, joka kulkisi helposti trailerilla. Veneeseen tulee hieman fiskarimallinen pitkä köli, joskin matalampi, koska käyttö on pääosin kivikkoisilla sisäjärvillä. Kivilleajo on siis likimain itsestäänselvyys. :) Ja koska tämä köli on matala, takana noin 40cm, niin tarvittaneen vielä erillinen (taakse taittuva) purjehdysköli luovimisominaisuuksia varten. Tuon mallisen ratkaisun kisavenettä huonommat purjehdusominaisuudet ovat myös tiedossa.
Moottori tuottaa ongelmia. Tarve olisi noin 5 hv moottorille, jolla myös ajetaan matkaa, eli ei vain apukone. Tähän mennessä olen vertaillut seuraavia vaihtoehtoja:
1) perämoottori takalaidassa
edullinen, helppo
- huono painopisteen kannalta, varastetaan helposti
- meluisa, ruma ja hieman uistelun tiellä
2) pieni sisämoottori potkuriakseli taittolapapotkuri
hyvä painopisteen kannalta
- hankala taakse taittuvan nostokölin sijoituksen kannalta
- 4-t bensakoneita vähän tarjolla, dieselit kalliita ja painavia
3) pieni purjeveneen vetolaite
sijoitus ed. helpompi, painopiste hyvä
- hinta, saatavuus. Saako edes pienellä 4t- bensakoneella?
4) sähkömoottori aggregaatti ( akseli taittolapap.)
sijoitus sisämoottoria helpompi
- täysin tee-se-itse-hommaa, eli kyseenalainen luotettavuus
- aggregaatin koko 230V AC moottorilla. Suuret virrat 12-24V DC moottorilla.
- hyötysuhde? (polttoaineen kulutus)
Kertokaapa valistuneita mielipiteitä em. vaihtoehdoista. Myös se kiinnostaa, voisiko perämoottoriin asentaa taittolapapotkurin ja sijoittaa sen keskelle venettä, ikään kuin kaukaloon vetolaiteen tapaan. Ohjaus tapahtuisi tällöin peräsimellä. Sopiiko pyörimään ja sopiiko akselille?
Entä osaako joku sanoa, mikä on maksimi kulma, mihin normaali potkuriakselin kardaaninivel taipuu?
Tässähän sitä talveksi pohtimista. :)
Vastaukset 43
Vanhimmat
Jos vene ei ihan mahdottomia paina (esmes yli 1500kg) pienin mahdollinen bensaprutku riittää . Esim käytettynä 2 tahti 3 hv. Sellainen painaa alle 20 kg ja voi viedä vaikka keskelle venettä painoksi. Retken jälkeen vie kone lukittuun tilaan, jos rosmot ovat ongelma.
Olen arvioinut veneen painoksi noin 500-600kg.
Tuon keskelle asetetun perämoottorin (yksi) ongelma on se, että kiinteät lavat lisäävät kulkuvastusta purjehdittaessa. Erityisesti kun muutenkin luoviminen on heikkoa, niin kulkuvastuksen lisääminen ei ole hyvä asia. Pitäisi siis olla perämoottori taittolapaptkurilla, mutta onko sellaisia?
Rovo-ongelmaa on sekin, etten halua venettä, josta saa koko ajan irroitella moottoria. Kiinteä asennus siis haussa. Toki perälaitaan voi hitasta sellaisen telineen, ettei moottori irtoa, mutta...
Jotenkin en usko , että taittolapapotkuri kannattaa - sopivan löytyminen ja asentuminen perämoottoriin voipi olla aika onnenkauppaa. Ja vaikka potkuri taipuisikin, niin vielä siellä on se perämoottorin alaosa vastusta tekemässä.
Yksi vaihtoehto olisi asentaa perämoottori kaivoon (siis keskelle venettä), ja duunata nostosysteemi, jolla perämoottori nousee sen verran että moottorin alin kohta on kaivon alareunojen yläpuolella. Sitten vielä luukut, jotka sulkevat kaivon alaosan pohjan muotoisesti. Eipä ole vastusta ollenkaan silloin purjehditaan.
Miksi veneesi olisi huono luovimaan? ei nostoköli yksinään tee huonoa luovijaa, päinvastoin - lähes kaikissa kevytveneissä on nostokölit, esim. olympialuokissa.
Mutta tuntuu, että sinun kannattaa päättä onko veneesi ensisijaisesti purjevene vai moottorivene ja ratkaista kompromissit sen mukaisesti....
Onnea projektille! Olsi kiva nähdä tuloksia, itseänikin on mietityttänyt "karilleajovarma kapeikkojen tutkimusvene" :)
Kiitos! Projekti on vasta tupakkiaskinkansi-asteella. :)
Vene olisi ensisijaisesti retkivene sisävesikäyttöön. Purjehtia sen pitäisi, mutta moni reitti on niin kapea ja kivinen, että moottorillakin pitää pystyä kunnolla ajamaan vaikka koko päivä. Lisäksi tuo trailerivaatimus, jotta voi vaihtaa järveäkin.
Nostettava perämoottorikin on käynyt mielessä, mutta voipi tulla melkoinen laatikko veneen keskelle. :) Lisäksi tietysti tuo hankala läpivienti. Mun idea oli siis tuunata perämoottorista vetolaite, mutta voi kaatua tuohon potkurin saatavuuteen. Tosin kaipa siihenkin voisi jonkin sovitteen teettää? Purjeveneen vetolaitteeseen nähden perämootorin alamötikän vastus lienee samaa luokkaa.
Huono luovinta tulee pitkästä kölistä (suuri märkäpinta) , rungon muodosta ja matalasta mastosta. Se kun ei saa olla juurikaan venettä pidempi. Ja käyttöä ajatellen tuo ei juuri haittaa, kun eipä tuolla mitään pitkiä legejä tehdä. Jos on kovasti vastainen tulli, mennään kiltisti moottorilla.
Sellaistakin ideaa olen pyöritellyt, että jos veneessä olisi kaksi vinossa olevaa nostoköliä ja moottoriakseli keskellä. Toiminee ainakin teoriassa...
Ja sekin ongelma voi tulla vastaan, että perämoottori (tai pieni potkuri) ei toimi oikein, jos moottorin alaosa on pitkän kölin "sisällä". Toki siinä aukko olisi, mutta tarvitseeko kunnollinen virtaus isomman potkurin kuten fiskareissa? Vai pitäisikö kölistä tehdä tarpeeksi kapea potkurin kohdalla? hankalia kysymyksiä, kun ei ole juuri tullut tällaisia opiskeltua. :)
Nostokölien suhteen toimiva ratkaisu voisi olla hollantilaistyyppisesti kaksi nostoköliä molemmilla reunoilla, köli veneen laidan ulkopuolella. Noista lasketaan aina vain toinen, suojanpuolimmainen. Helppo rakentaa, toimii hyvin eikä vie sisätiloja.Hellpo korjata eikä kölilaatikkoa, joka on hankala tehdä ja tuppaa vuotamaan. Ulkonäkö on tietysti katsojan silmässä.
Systeemillä saa myös helposti tehokkaat (= hyvät luovilla) pitkät ja kapeat kölit.
Joitan esimerrki kuvia (lisää löytyy esim. google haulla "dutch leeboards"
http://yourboatphotos.com.s3.amazonaws.com/3409.jpg
https://photos.travelblog.org/Photos/133700/806665/f/7707966-A-traditional-Dutch-flat-bottom-sailing-boat-0.jpg
http://www.leeboards.com/images/leeboard-holland2.jpg
http://moffitt1.files.wordpress.com/2008/05/leeboard1.jpg
Semmoinen kysymys näsitä "leeboardeista", että ovatko muodoltaan symmetrisiä? Nehän eivät kai joudu vastaamaan kuin yhdensuuntaiseen (kallistuksen suuntaan työntävään) poikittaisvoimaan, että eikö siinä voisi käyttää lentokoneen siiven kaltaista epäsymmetristä foilia? Ja tällä sitten tehdä leeboardista paljon sirompi, mutta silti tehokas sortoa vastaan.
Ja tämmöinenkin ratkaisu olisi, eli kaksi nostettavaa (taittuvaa) köliä moottorin viereen.
http://www.brayyachtdesign.bc.ca/keels-2.jpg
englanniksi bilgeboard
"Tuon keskelle asetetun perämoottorin (yksi) ongelma on se, että kiinteät lavat lisäävät kulkuvastusta purjehdittaessa"
Prutku tulee venee perään kiinni koneajossa, purjehduksen ajaksi se nostetaan veneen keskelle. Kilpapursissa tehdään usein näin.
Osta valmis vene jota virittelet mieleiseksesi. Pääset heti seilaamaan ja tulee halvemmaksi. Nettiveneessä on esim myynnissä enklinge julle joka on ehkä luokassa retkivene. Halpa ja liikkuu perätuupparilla sen kun tarvii. Jos haluat matkaveneen niin siellä on havsfidra joka on aika vanha mutta vähän käytetty sisämoottorilla oleva vene. Tämä on pitkäkölinen joten kivelle ajo ei ole kovin paha juttu. Tällaisella on muistaakseni kierretty pallokin
Pääsee vesille vanhalla avofiskarilla, pienimmillään, helpoimmillaan valmiina bensanelitahti Bernard tai Honda akseliveto ja kaikki. Purjeet ja takila varmaan puuttuu, mutta kaikkihan nuo perinteisenmalliset on ennen koneita purjeilla kulkeneet.
Jos ei heitä ole ihan rannat täynnä niin kuitenkin etsivä löytää...
Perheessämme oli kaksi yo kaavion mukaista kaksikölistä englantilaista Westerlyä. Vuorovesialueella on näppärä kun vene jää pystyyn. Pääsääntöisesti nämä kaksi köliä ovat kiinteitä eikä nostettavia, muutoinhan sisätilat täyttyisi kahdesta kölilaatikosta. Syväys on pienempi ja märkäpintaa kertyy niin paljon, ettei konstruktio ole purjehdusominaisuuksiltaan edullinen. Joku saksalainen kehitteli samaa ideaa tekemällä käännetyn Y- kölin, mitä väitettiin tehokkaammaksi. Yhteinen yläosa pienentäisi märkäpintaa. Painon keskittäminen y:n kärkiin antaisi kallistuessa hyvän momentin. Eipä ole näkynyt markkinoilla. Pienveneiden keveitä nostokölejä on esim. Minitransat 6.5 veneissä, joissa on lisäksi lallistettava painoköli. Ei ihan helppo itserakennusprojekti
"Vene olisi ensisijaisesti retkivene sisävesikäyttöön. Purjehtia sen pitäisi, mutta moni reitti on niin kapea ja kivinen, että moottorillakin pitää pystyä kunnolla ajamaan vaikka koko päivä. Lisäksi tuo trailerivaatimus, jotta voi vaihtaa järveäkin."
Tee avotuulivene, vaikka sitten hyvin perinteisillä ratkaisuilla. Älä edes yritä tehdä mitään luovikonetta. Tällöin pystyt täysipainoisesti yhdistämään purjehtimisen ja moottorilla ajamisen.
Tuosta mallia.
https://www.youtube.com/watch?v=JoghpmoizUk
Hauska idea. Pitäydyn kuitenkin viikinkejä hieman uudemmassa tuotekehityksessä. :)
Kiitos vinkistä. Tuo vaihtoehto menee varmasti harkintaan. :) Tuli mieleen sellainenkin sovellus, että voihan nuo rakentaa laidan sisäpuolellekin omiin kölilaatikoihin. Vie vähän sisätilaa, mutta olisi kivasti piilossa.
Oikea asennuskulma lienee sellainen, että optimaalisessa asennossa luovimisessa köli on pystysuorassa?
Entä jos tekee kölistä foil-profiilisen, niin voisiko olla tuollaista "läktää" kapeampi, ikään kuin eväköli, toimia tuossa sivulla?
Tämä siis vastaus nimim. xx-yy-zz viestiin. Tuli näköjään väärään paikkaan. :)
>> voihan nuo rakentaa laidan sisäpuolellekin omiin kölilaatikoihin. Vie vähän sisätilaa, mutta olisi kivasti piilossa.
Voi toki, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Rakentaminen on paljon vaikeampaa, vuoto-ongelmat ovat mahdollisia ja jos ne kölit vahingoittuvat niissä "väistämättömissä karilleajoissa" niin korjaaminen on miljoona kertaa vaikeampaa kuin ulkopuolella riippuvissa. Kauneus on ainoa plussapuoli , mutta sehän on makuasia ja katsojan silmässä.
Muutoin evät toimivat hydrodynaamisesti aivan niin kuin evät yleensäkin. Se että ne ovat sivussa keskilijasta ei muuta mitään. Lue se Principles of Yacht Design-kirja, jota suosittelin toisessa juttuketjussa. :)
Jos nyt oikeasti mietitään hommaa niin sisämoottori kaikkine laitteineen on paljon ( monta kertaa) kalliimmpi kuin perämoottori. Jos vielä siinä vaiheessa kun vene on valmis ja siihen on kaikki muut ostettu ja rahaa on vielä tukko taskussa niin osta sitten sisämoottori. Luulen että rakennushommasta tulee kalliimpi kuin luuletkaan. Vaikka teet kuinka tarkan budjetin niin kerro se kahdella niin pääset edes lähelle.
Sisämoottorista trendikkäin on tietysti sähkökone. Katso vaikka oceanvoltin malleja ( ja hintoja) kukaan ei oikeasti mieti vaohtoehtoa että polttomoottorilla tehdään sähkö ja sitten vasta liikutellaan venettä. ( järjetön idea)
Veneen voi itsekin piirtää tai sitten ostaa valmiiksi suunnitellun. Iitse suunnitellulla ei ole paljoa jälleenmyyntiarvoa verrattuna tunnetun suunnittelijan tuotoksiin. Niiden rakentaminen on kuitenkin yhtä kallista!
Tässä on lyhyt masto, simppeli rikaus ja erittäin hyvät purjehdusominaisuudet. Laita sisämoottori tai perätuuppari. Piirustuksia saa ostaa rimarakenteiselle ratkaisulle.
Mä lähden siitä, että vene pitää suunnitella moottoria myöten ennen kuin aloittaa tekemään mitään. Jos veneeseen on suunniteltu sisämoottori, niin kaipa sen hinnan akseleineenkin voi laskea etukäteen.
"kukaan ei oikeasti mieti vaohtoehtoa että polttomoottorilla tehdään sähkö ja sitten vasta liikutellaan venettä. ( järjetön idea)"
Paitsi, että isot kauppalaivat ja junat kulkevat tuolla tekniikalla. Azipod, dieselsähköinen, jne.
Tarjouksesta ostetut agregaatti sähköperämoottori ja akku voisi olla vaihtoehto, ei kovin tehokas moottori , mutta sähköä piisaisi muuhunkin käyttöön?
Tuossa tulee ongelmaksi teho. Jos on 12V järjestelmä, niin esim 1kW teho vaatisi yli jatkuvan 80 A latauksen. Jos taas 230V moottori, niin sen käynnistäminen vaatii aggregaatin ylimitoitusta virtapiikin takia. Tietysti joku 48V DC järjestelmä voisi toimia pienellä akkupuskurilla. Mutta silloinkin akkulaturi ja ohjaus pitänee teettää jossain sähköpajassa.
Jäi edellisestä viestistä tuo linkki pois: http://www.romilly.nl/romilly.html. Vene on Nigel Irensin suunnittelema Romily. Tähän veneeseen saa siis ostettua piirustukset suunnittelijalta. Yksi tällainen seilaa suomessakin ja pitää kotisatamaa Korpoströmissä.
Niin että jos nyt lasket vaihtoehtoja että ostat perämoottorin (1500€) tai keskimoottorin potkureineen akseleinene tankkeineen ( 7000€ ) niin varmasti huomaat viimeistään maksaessasi hintaeron.
Veneissä käytettävät sähkömoottorit on tasavirtalaitteita, siirrettävät agregaatit tuotta vaihtovirtaa. Jos näitä olisi helppo (ja halpa) tehdä kotikonstein niin veikkaampa että joku olisi sen jo keksinyt? Laivoissa käytettävästä tekniikasta tämä idea on varmasti saanut alkunsakin, mutta jos hieman tutkit asiaa tarkemmin niin huomaat että se on käytännössä kallis ja erittäin hankala toteuttaa.
Piirustukset ja suunnitelmat pitää olla ennen kuin hommaan ryhtyy. Kun lasket budjettia niin siihen kannattaa laskea kaikki tarpeellinen kaupan hinnoilla. Sitten kun olet laskenut kaiken oikein tarkasti ja saanut loppusumman niin kerro se kahdella niin pääset lähelle oikeaa kustannusta. ( seuraavassa viestissä kysyt että jos lasken keiken tarkasti niin miksi laskelma ei pitäisi paikkaansa?)
Alle kymmenes tuon tehoista riittäis purkkarin apumoottoriin
http://youtu.be/A-6NHM5DJYw
Kulutuslukemat sivulla 2: parin hevosvoiman tehoilla jos ymmärsin tuollakin pääsisi 90 ampeerin akulla ajelemaan nelisen tuntia ja 33 km päähän.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/5169619/Electric Boat Performance .pdf
Tossa videossa hyödynnetään ikivanha Evari sähköperämoottoriksi:
http://youtu.be/eX95hdSm_XY
"Veneissä käytettävät sähkömoottorit on tasavirtalaitteita, siirrettävät agregaatit tuotta vaihtovirtaa. Jos näitä olisi helppo (ja halpa) tehdä kotikonstein niin veikkaampa että joku olisi sen jo keksinyt? Laivoissa käytettävästä tekniikasta tämä idea on varmasti saanut alkunsakin, mutta jos hieman tutkit asiaa tarkemmin niin huomaat että se on käytännössä kallis ja erittäin hankala toteuttaa."
Tutkin asiaa ja vaikuttaa siltä, että tuollainen olisi kohtuullisen helppo toteuttaa, jos valmiiden sähköperämoottorien ja laturien teho riittää omiin tarpeisiin. Systeemin hyötysuhteesta (polttoaineen kulutuksesta) en ole vielä ihan perillä, mutta 2kW aggregaattia ei saa kuluttamaan juuri yli litraa bensaa tunnissa.
Ero laivoihin tulee siinä, että isoissa laivoissa hyötysuhdetta parannetaan olennaisesti käyttämällä vain vaihtovirtaa, yhtä sähkömoottoria ja useaa aggregaattia, joita sitten käynnistellään tarpeen mukaan. Myös sähkömoottorin parempi vääntö ja mahdollisuus asentaa isompi potkuri ovat tapoja saada hyötysuhdetta parannettua.
Perehdyin hieman lisää asiaan ja tuo sähköperämoottori aggregaatti alkaa näyttää itse asiassa varsin hyvältä vaihtoehdolta. Uudet sähköperämoottorit ovat suhteellisen hyviä hyötysuhteeltaan ja pieniä kooltaan. Tällainen perälaidassa on ihan eri asia kuin usean kymmenen kilon perämoottori.
Lisäksi laskeskelin hieman noita moottoritehoja ja yhden kirjan kaavojen mukaan tuollainen 5m vesilinjainen vene vaatisi vain noin 0,3...1 hv tehoja, mikä ei kuulosta pahalta. Koska tuon pituisella aluksella runkonopeuskin on viisi ja puoli solmua, niin moottorimatkanopeuden voinee mitoittaa jonnekin neljän solmun tienoille. Käsitykseni tarvittavasta moottoritehosta lienee ollut täysin väärä.
Siis jos perässä on esim 1hv (750W) sähköperämoottori, niin 24V järjestelmässä max. virta on noin 30A. ja jos kaverina on 2kW aggregaatti, niin tuohon löytynee laturi, jolla moinen teho saadaan sieltä akkuihin. Eikä tarvitse olla edes ihan niin suuri, kun täydellä teholla tuskin koko ajan ajellaan. Lisäksi tietysti akusto, jossa sopiva puskurivarasto energiaa.
Aggregaatin voi sijoittaa esim. maston taakse ja tehdä sille avattavan kotelon, jolloin on käytännössä avotilassa käydessään. Tällöin ei pitäisi tulla ongelmia jäähdytyksen, ilmansaannin tai pakokaasujen kanssa. No ehkä pakokaasut voisi johtaa myös veneen sivuille mukavuussyistä.
Ja koko järjestelmä olisi uutenakin suhteellisen edullinen. Perämoottori 700€, akut 300€ ja aggregaatti (joka minulta jo löytyykin) noin 700€. Käytettyinä reilusti alle tuon.
Ja kaupan päälle tulee hiljainen ääni ja vähäisemmät värinät kuin sisämoottorin kanssa. Tätä täytyy tutkia lisää. :)
Uusi 6 hevosvoimainen perämoottori painaa 25 kiloa ja vanha 2- tahtinen 15 kiloa. Paljonko akut, aagregaatti, sen kotelo, ja sähkömoottori painaa?
Minkälainen hyötysuhde on lenkissä polttomoottori- laturi-akut-sähkömoottori verrattuna esim vaihtoehtoon perämoottori?
Mitä on tällaisen suunnittelemasi systeemin etu verrattuna perämoottoriin?
Paino sähkösysteemissä on selvästi suurempi, mutta painojakauma edullisempi, koska akut ja aggregaatin voi sijoittaa veneen keskelle ja alas.
Hyötysuhde minuakin mietityttää, mutta ei se ole niin huono kuin heti arvaisi. Sähkömoottorilla on omat etunsa polttomoottoriin nähden ja oikealla potkurin mitoituksella ne saa vielä paremmin irti. Mm. sähkömoottorin parempi vääntö kait mahdollistaisi paljon isomman potkurin ja siten paremman hyötysuhteen hitaissa nopeuksissa. Perämoottoriratkaisussa sopivan potkurin löytäminen voi olla vaikeaa.
Edut verrattuna polttomoottoriin ovat:
- Hiljainen käynti ilman aggregaattia. Vasta pidemmillä siirtymillä tarvitaan aggregaattia.
- Hyvä painojakauma, perämoottorin paino on kaikkein epäedullisimmassa paikassa - takana ja ylhäällä.
- Moottori on kevyenä helppo irrottaa ja siirtää lukittuun tilaan veneen keskelle säilytystä varten.
- Mahdollisuus ladata verkkovirralla ja aurinkopaneeleilla
Siis tuo paino ei ole ongelma, koska tietty kölipaino on purjeveneessä vain eduksi.
Uistelumoottoreita sijoitetaan keulaankin. Aggregaatti kuulostaa ihan hyvältä ajatukselta, kunhan ostaa jonkun Hondan, joka on oikeasti hiljainen, eikä halvinta. Niitä ei voi ilmajäähdytteisinä sijoittaa äänieristettyyn tilaan, tai sitten täytyy olla kunnon puhaltimet vaihtamassa ilmaa tarpeeksi. Aggregaattien spekseissä ehkä kerrotaan, millaista ilmanvaihtoa vaaditaan. Alas keskelle sijoitetut aggregaatti ja akut parantavat veneen vakavuutta. 48 voltin latureita saattaa löytyä valmiinakin.
Joo, mulla on olemassa tuollainen Hondan 20i malli. Se on todella hiljainen. Ajattelin, että jos veneen keskelle rakentaisi laatikon, missä olisi sekä akut, että aggregaatti ja johon saisi myös moottorin piiloon varkailta. Sitten kun aggregaatti on käytössä, niin pitäisi avata joku luukku, ehkä kansi, jotta saa ilmaa ja jäähdystä. Pakokaasut olisi vielä kiva johtaa esim. veneen kyljeystä/takaa ulos.
Toinen vaihtoehto luukulle olisi tuulettimet laatikon kylkiin. Teho on niin vähäinen, että voisi sekin toimia, kun ei tuo Honda niin hirveästi kuumene.
Jos päätyy sähköperämoottoriin, niin tuo 24V jännite olisi ehkä se paras tässä kokoluokassa. Sellaisia saa 1-2 kW vehkeinä valmiina.
Yksi mahdollisuus on vielä hydraulimoottori. Silloin kone voi olla keskellä, ja hydrauliletkut vedetään vetolaitteelle. Tiisessa ketjussa oli myös puhetta, että perämoottorin voi laittaa kyljellekin.
Oletko lukenut sen Hondan ohjekirjan tarkkaan - koskien laitteen sijoitusta käynnin aikana?
Enpä muista. Jos se saa riittävästi ilmaa, pakokaasut johdetaan pois ja koneen lämpötila ei nouse, niin eipä kai tuon paikalla niin suurta merkitystä ole. Asento sälyy suurin piirtein pystyssä.
Ohjekirjan lukija, mikä veikkaat ohjeen ajatuksen olevan, mikäli voisit ajatella ite?
No minä kaivoin sen 20i:n kirjan esiin ja siellä s.5 on maininta pakokaasujen kuumuus otsikon alla: Pidä genraattori vähintäin metrin päässä rakennuksista sekä teksti: Generaattoria ei saa osittainkaan peittää. Siinä siis puhuttiin pakokaasujen vaarallisuudesta - ei koneen kuumenmisesta, jonka sekoitin moottorin kuumenemiseen
Oli ulkomaankielinen kirja, mutta nyt kun luin uudestaan niin ymmärsin. Ostaessani em. laitteen sain sen varoituksen, ettei pidä päästää kuumenemaan ja siksi otin tämän puheeksi. Näinhän sitä tulee käsikirja opiskeltua - vaikka änkyttämällä :)
Nyt enää opiskelet, miksi siinä mahtaa olla moisia kieltoja. Jos luet uudestaan, niin kyllä huomioin sekä tuon kuumenemisen, että pakokaasujen poiston tuossa aiemmassa viestissäni. Nämähän täytyy huolehtia minkä vaan polttomoottorin kohdalla.
Ähh
ei sen perämoottorin tartte perässä olla. Panee jonkinlaisen telineen kyljelle mukavaan kohtaan ja nostaa sen pienen 2..4 hv prutkun siihen silloin kun haluaa. Siitä se työntää aivan samalla tavalla.
Jotenkin tuntuu, että ajattelu on aloittajalla suurempi harrastus kuin vesille lähtö. No sama se, kunhan harrastaa.
Arvaan tietäväni tämän aloittajan. Monenlaista on saanut vesille, mutta ehtiikö rakentamiseltaan harrastamaan?
'
http://koti.kapsi.fi/hvartial/index_fi.htm
Tämä ketju on kyllä hyvä trolli.
Vai onko aloittaja kuitenkin tosissaan ja hoidon tarpeessa?
Hoidon tarpeesta en osaa sanoa, mutta ei tämä mitkään trolli ole. etkö malttanut lainkaan lukea avausviestiäni vai etkö ymmärtänyt sen sisältöä?
Hauska tuo veneenrakennussivusto, mutta ikävä kyllä minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. :)
"Olisi tällainen ongelma. Suunnitelen omavalmistetta, n. 6m pituista avopurjevenettä, joka kulkisi helposti trailerilla"
Still 525:n hinta on webissä ollut 2000-3000 euroa. Omavalmistus tulee kalliimmaksi.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Still_525
Olet sunnittelut veneen painoksi 600 kg, 240 kg on helpommin traileroitavissa.
Todennäköisesti myös veneiden iästä johtuen stil525:ssä on askarteltaavaakin.