Olen 22-vuotias nainen. Lapsuudesta asti kärsinyt erilaisista pelkotiloista sekä epätodellisuuden tunteesta. Jo ala-asteella muistan kirjoittaneeni kirjeitä, jos vain sattuisin kuolemaan, ei siis itsemurha kirjeitä. Aluksi kuoleman pelkoni tuli esille kun omaa kuolemaa ja sen jälkeistä elämää alkoi miettiä, se sai pahan epätodellisuuden tunteen liikkeelle. Nyt aikuisiällä pelkotiloihin on liittynyt paljon myös fyysisiä oireita, miettimällä ne pahenee ja olenkin sairastanut lukuisat syövät, kasvaimet ja veritulpat lukuisia kertoja. Veriarvoissani valkosolut ovat olleet kummenisen vuotta koholla, niitä tutkittu enemmänkin ja se onkin osoittautunut minulle ominaiseksi. Se siis ainoa 'häiriötekijä' elämässäni. Minulla on kotona kaksi pientä ihanaa tyttöjä ja lastensaaminen onkin omalta osaltaan pahentanut pelkojani. Pelkään että lapset jäävät ilman äitiä. Olen tällä hetkellä raskaana ja olo ollut aivan raastava viimeisen viikon, ahdistus joka taas laukesi tietämättömästä syystä, siihen lisättynä raskausajan oireet, yhdistelmä on kamala. Perjantaina kaikki räjähti taas käsiin (olin tilanteessa jossa jännitin) ja luulen sen laukaisseen järkyttävän horkkapalelun ilman kuumetta, tästä säikähdi ja luulin oikeasti tekeväni kuolemaa. Seuraava yö oli kylmä tuskanhiki sekoitetta ja kierre oli valmis. Yleinen vetämättömyys ( joka johtuu myös omalta osaltaan varmasti raskaudesta) oksettava olo, hiki palelu kohtaukset saavat minut tuntemaan itseni hyvin sairaaksi ja pelokkaaksi. Päivät menneet sumussa sillä kaikki tekeminen tuntuu turhalta koska kuolenhan pian. Nyt myös itse tämä ahdistus/masennus on alkanut peloittamaan. Pelkään pystynkö koskaan nauttimaan elämästäni ja lapsista normaalisti? Odotan aamulla iltaa jotta pääsen nukkumaan, se on ainoa hetki jolloin tiedän rentoutuvani. Nukkumisen kanssa ei ole ongelmaa sillä syön mirtazapinia joka auttaa nukahtamaan.
Huomenna aika yleislääkärille, josta saan taas lähetteen keskustelemaan psykiatrin kanssa, saa nähdä mitä huominen tuo tullessaan. Haluaisin kuitenkin kuulla kokemuksianne, voiko pelkkä ahdistus oikeasti saada olon näin lamaantuneeksi ja sairaan tuntuiseksi, kuin kroppa huutaisi mitätöntä hätää?
Huomenna aika yleislääkärille, josta saan taas lähetteen keskustelemaan psykiatrin kanssa, saa nähdä mitä huominen tuo tullessaan. Haluaisin kuitenkin kuulla kokemuksianne, voiko pelkkä ahdistus oikeasti saada olon näin lamaantuneeksi ja sairaan tuntuiseksi, kuin kroppa huutaisi mitätöntä hätää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä pelkäsin sairaasti kuolemaa 15-vuotiaana. Sitten sain tulla uskoon ja pelko väistyi. Myös kaikki muu ylivoimainen ja huolet ja murheet saa jättää Taivaallisen Isän huomaan. Hän pitää luodustaan huolen ja niin myös lapsistasi. Jos vaikka kuolisit, niin lapset eivät jäisi oman onnensa nojaan.
Raamatussa on kymmeniä kehotuksia: Älä pelkää.
Onko kilpirauhasarvosi mitattu? B12-vitamiini? Muut fyysiset tekijät?
Suosittelisin sinua hakeutumaan hyvälle terapeutille, joka on kiinnostunut koko kehosi ja mielesi toiminnasta kokonaisvaltaisesti. Kannattaa hankkia erilaista kirjallisuutta esim. "Vapaaksi ahdistuksesta" tai "Myötätunnon tie". Meditoinnosta on runsaasti hyötyä, saat sammutettua ylikierroksilla käyviä ajatuksiasi, jotka eivät siis ole totta. Ne ovat vain ajatuksia. Voimia sinulle! Pakko vielä sanoa, että vältä SSRI-lääkkeitä, ne todennäköisesti tulevat sekoittamaan herkän hermostosi vielä pahemmin (lääkärit eivät tästä varoita).