Mitä pitäisi tehdä tälläisessä vaikeassa tilanteessa... Miehelläni on pieni lapsi (vahinko) ajasta jolloin hän eli sinkkuna, pian tämän jälkeen me löysimme toisimme...Hän kertoi minulle, että hänelle on tulossa lapsi ja voinko hyväksyä sen asian...Hyväksyin asian ja minusta tuntui hyvältä, että hän halusi kantaa vastuunsa, mieheni rakastaa poikaansa paljon ja haluaisi viettää aikaansa hänen kanssaan ja nähdä hänen kasvavan, mutta pitkän välimatkan ja työn takia hän viettää lapsen kanssa vain noin joka toinen viikko yhden päivän, välillä joka viikko, jos lapsen äiti antaa siihen luvan...ja ongelmana on lapsen äiti, joka kiristää, uhkailee, haukkuu...Jos mieheni ei halua häntä, mutta haluaa olla lapsen kanssa, on hän vastuuton kusipää ja ties mitä! Tämä nainen ei voi hyväksyä, että me seurustelemme, perustamme perheen (lapsi on jo tulossa) ja toivoisimme, että mieheni poikakin saisi kuulua meidän elämäämme...En koskaan yrittäisi viedä äidin paikkaa tai tekisi muutakaan ilkeää, toisvoisimme vain, että isäkin saisi olla lapsensa kanssa ja tämä nainen ymmärtäisi, että kaikkien olisi parempi olla, jos hän ei sotisi meitä vastaan. Pojan äiti ei suostu sopimaan tapaamisia muuten kuin, että he ovat pojan äidin luona silloin kun miehelläni olisi se ansaittu päivä olla lapsensa kanssa kahdestaan ja mahdollisuus olla mummolassa isänsä kanssa... Ja jos mieheni on hetkenkin tämän naisen luona, että saisi olla pojan kanssa, tämä väittää, että hän petti minua, sanoi sitä ja tätä(meillä on onneksi luottamus)...kunhan vaan saa erotettua meidät... yhdessä päivässä saattaa tulla 50 viestiä ja saman verran puheluja joissa ei ole päätä eikä häntää, tavoitteena on vain saada miehelleni huono omatunto siitä, että hän nyt ei satu seurustelemaan hänen kanssaan... Tapaamiset on yritetty hoitaa sossunkin kautta, mutta nainen ei suostu kirjoittamaan mitään, jos hänen tahtonsa ei mene läpi ja mies ei vietä aikaansa siellä. Olipa tämä nyt sekavasta kerrottu, mutta toivottavasti joku ymmärsi ja auttaa... Mitä tälläisessä tilanteessa voi tehdä, mikä auttaisi naista ymmärtämään, että lapsenkin kannalta on parempi ettei kaksi ihmistä jotka vain tappelee voi elää yhdessä ja lapselle olisi tärkeää, että vanhemmat tulisivat toimeen vaikka eivät olisi yhdessä...vai olemmeko väärässä? MITKÄ OIKEUDET ISÄLLÄ ON LAPSEENSA? Mistä mieheni voi kysyä neuvoa?
Onko tämä ihan mahdoton tilanne...?
neuvoja kaipaavat
71032
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi kun kuulosti hankalalta!Näitä katkeria naisia on tässä maassa niin paljon jotka tekevät mitä vaan saadakseen sen mitä itse haluavat!Älkää luovuttako.Kyllä isällä on oikeus tavata lastaan ja kyllä se nainenkin vielä joskus tajuaa ettei tuollainen peli kannata,lapsihan siinä eniten kärsii.Voimia teille!
juu älkää missään tapauksessa antako sen akan pilata teidän suhdettanne ja elämää, kysykää neuvoa vaikka sossusta tai ottakaa vaikka yhteyytä johonkin joka ajaa lasten ja vanhempien aisoita/etuja, että mitä voitte tehdä ettei sen akan kanssa tartte tapella tapaamisista
Niin ethän sinä taas viassa ole, harmi että se lapsi nyt sotkee sun suunnitelmia. Harmi että lapsen äiti on kauhea kusipää ja sinäenkeli.
On se kauhee kun se lapsi oli vahinko ja sulla toivottu,,, on se kauheeta....olet sinäkin näitä naisia....
Mikäs hemmetin nainen sinä olet? Sulla taitaa olla vahinko lapsi, jota isä ei tahdo nähdä.
Voi voi virva sun elämäs on kauheeta!
niin tuskin tässä on kyse, että tätä naista haittaisi miehensä lapsi vaan juuri se että tämän lapsen äiti on ihan mahdoton ja juuri se ettei isä saa tavata lastaan! lueppas virva tuo teksti uudestaa vai oletko sinäkin noin katkera jollekkin naiselle!
..oliskohan tää "virva" sama "ilmentymä" kuin tuossa linkin takana olevassa keskustelussa? lukaiseppa: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4000000000000061&posting=22000000005389453
Jotanki niin osuisi kohdalleen ;)
Ihan samassa tilanteessa ollaan sillä erotuksella, että miehelläni on kolme lasta, jotka kaikki olleet aikanaan toivottuja. Minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että exän kiukkuilu johtuu yksinkertaisesti katkeruudesta. Hän ei ole päässyt elämässään eteenpäin eikä tilannetta suinkaan parantanut se, että meille on tulossa vauva. Inhottaa vain kun exä perättömillä juoruillaan ja jatkuvilla tekstiviesteillään ja soitoillaan häiritsee elämäämme. Tulen hyvin toimeen mieheni lasten kanssa ja he viihtyvät meillä, mikä tuntuu tekevän lasten äidistä vieläkin katkeramman ja vihaisemman. Mitä hauskempaa lapsilla on meillä ollut, sitä kitkerämpiä puheluita on odotettavissa viikonlopun jälkeen. Kun vain jotenkin saisimme naisen ymmärtämään, että hänen lapselliset äksyilynsä vain vaikeuttavat meidän kaikkien elämää, myös lasten. Minä en ole nähnyt asiaan muuta ratkaisua kuin sen, että toivottavasti aika rauhoittaa ja tämäkin ihminen huomaa miten typerästi on käyttäytynyt.