Onko kellään tietoa miten ÄÖ-testien tulokset menevät koulutusasteittain ? Mensan testiähän on aina kritisoitu lähinnä sen kulttuurisidonnaisuuden suhteen. Itse en ole kokeillut testiä, joten omakohtaista kokemusta ei ole. Luulisi korkeakoulutetuilla olevan myös suhteessa korkeampi älykkyysosamäärä, tietty poikkeuksiakin on.
ÄÖ-testien tulokset ja koulutus
20
3149
Vastaukset
- Mensa-rajan läpäissyt ei-me...
"Mensan testiähän on aina kritisoitu lähinnä sen kulttuurisidonnaisuuden suhteen."
Mensalla itsellään on toisenlainen käsitys tuosta kulttuurisidonnaisuudesta:
"Mensa hankkii jäsenensä testaamalla. Testit ovat pääsääntöisesti yleisiä testitilaisuuksia, mutta myös ryhmätestauksia järjestetään pyynnöstä. Yleisiä testauksia pidetään eri puolella maata läpi vuoden.
Testin kesto on puolestatoista kahteen tuntiin ja testin hinta on 30 euroa. Jos testattava esittää testitilaisuudessa nimellään olevan tarkastetun kotitestituloksen, testimaksua alennetaan kotitestimaksun hinnalla. Suomen Mensan käyttämä testi on Cattell & Cattell Culture Fair, eli ei-kulttuurisidonnainen. Testin idea on siis, ettei testattavan koulutus, ammatti ja muut taustatekijät liiaksi vaikuta testitulokseen. Testissä ei ole lainkaan sanallisia eikä matemaattisia tehtäviä vaan on kuviopäättelytesti."- testaus
Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa.
Huomautan vielä, että Mensan testi on myös näkötesti. Käsinpiirrettyjen kuvioiden muodoilla ja viivojenpaksuudella voi ratkaisuja pohdittaessa olla yllättävän suuri merkitys. - Gemini
testaus kirjoitti:
Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa.
Huomautan vielä, että Mensan testi on myös näkötesti. Käsinpiirrettyjen kuvioiden muodoilla ja viivojenpaksuudella voi ratkaisuja pohdittaessa olla yllättävän suuri merkitys.Älykkyys on kulttuurisidonnainen...vai oliko se toisinpäin.
- Mensa-rajan läpäissyt ei-me...
testaus kirjoitti:
Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa.
Huomautan vielä, että Mensan testi on myös näkötesti. Käsinpiirrettyjen kuvioiden muodoilla ja viivojenpaksuudella voi ratkaisuja pohdittaessa olla yllättävän suuri merkitys."Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa."
Juuri tuo kuviopäättely tekee siitä suhteellisen vähän kulttuurisidonnaisen. Erilaisia kuvioitahan käytetään lähes kaikissa kulttuureissa erilaisina viesteinä. Jos testi perustuisi esim. laskuihin tai kieliknoppeihin, se olisi huomattavasti enemmä kulttuuri- ja älynlaji- (matemaattinen, kielellinen) sidonnainen kuin tämä Cattel & Cattel. Täysin ei-kulttuurisidonnaista testiä lienee aivan mahdotonta kehittää. Kaikki viestintähän perustuu kulttuuriin ja pitäähän ne tehtävät viestiä testattavalle ja vastaukset tarkistajalle.
Kansojen välisten älykkyyserojen testaamiseen sitä ymmärtääkseni ei ole ollenkaan tarkoitettu, vaan suhteuttamaan testattava henkilö oman kansaansa ja oman ikäryhmäänsä nähden. Kun katsotaan sen käyttötarkoitus ja sitä, miten esim. Suomen Mensa sitä käyttää, se on melko vähän kulttuurisidonnainen. Tatu Vanhasen tapa tulkita tuloksia on testin käyttötarkoitusta vastaan eikä sitä voi käyttää todisteena kulttuurisidonnaisuuden suhteen puoleen eikä toiseen. - suurin
testaus kirjoitti:
Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa.
Huomautan vielä, että Mensan testi on myös näkötesti. Käsinpiirrettyjen kuvioiden muodoilla ja viivojenpaksuudella voi ratkaisuja pohdittaessa olla yllättävän suuri merkitys.Ns. kulttuurivapaa testikään ei voi koskaan olla täysin kulttuurivapaa. Nämä testit kuten kaikki muutkin edellyttävät monien opittujen peruskäsitteiden hallintaa, laskutaitoa ym. Tulosten jatkuva paraneminen eli ns. Flynn-effekti on ollut suurin juuri näissä "kulttuurivapaissa" kuviopäättelytesteissä.
Esim. se että pienikin harjoittelu parantaa testitulosta usein varsin huomattavasti kertoo jo osaltaan näiden testien ongelmista. - Opa
suurin kirjoitti:
Ns. kulttuurivapaa testikään ei voi koskaan olla täysin kulttuurivapaa. Nämä testit kuten kaikki muutkin edellyttävät monien opittujen peruskäsitteiden hallintaa, laskutaitoa ym. Tulosten jatkuva paraneminen eli ns. Flynn-effekti on ollut suurin juuri näissä "kulttuurivapaissa" kuviopäättelytesteissä.
Esim. se että pienikin harjoittelu parantaa testitulosta usein varsin huomattavasti kertoo jo osaltaan näiden testien ongelmista.>Esim. se että pienikin harjoittelu parantaa >testitulosta usein varsin huomattavasti kertoo >jo osaltaan näiden testien ongelmista
Onkos tuollaisesta olemassa ihan tieteellistä faktaa? Yleensähän tuo ohitetaan toteamalla, että harjoittelu voi vaikuttaa n. 5-10 pistettä. Näin siis ainakin C&C:n osalta. - vielä
suurin kirjoitti:
Ns. kulttuurivapaa testikään ei voi koskaan olla täysin kulttuurivapaa. Nämä testit kuten kaikki muutkin edellyttävät monien opittujen peruskäsitteiden hallintaa, laskutaitoa ym. Tulosten jatkuva paraneminen eli ns. Flynn-effekti on ollut suurin juuri näissä "kulttuurivapaissa" kuviopäättelytesteissä.
Esim. se että pienikin harjoittelu parantaa testitulosta usein varsin huomattavasti kertoo jo osaltaan näiden testien ongelmista.Tässä American Psychological Association näkemys:
Many psychologists believe that the idea that a test can be completely absent of cultural bias--a recurrent hope of test developers in the 20th century--is contradicted by the weight of the evidence. Raven's Progressive Matrices, for example, is one of several nonverbal intelligence tests that were originally advertised as "culture free," but are now recognized as culturally loaded.
Patricia Greenfield, PhD, of the University of California, Los Angeles, argues that nonverbal intelligence tests are based on cultural constructs, such as the matrix, that are ubiquitous in some cultures but almost nonexistent in others. In societies where formal schooling is common, she says, students gain an early familiarity with organizing items into rows and columns, which gives them an advantage over test-takers in cultures where formal schooling is rare.
Similarly, says Greenfield, media technologies like television, film and video games give test-takers from cultures where those technologies are widespread an advantage on visual tests, while test-takers from cultures where the language-based media are more common have advantages on verbal tests.
"I think it's important to point out that nonverbal tests or visual tests are the most culture-bound of all," she says. "They are not 'culture free' and they are not 'culture fair'; in fact, they are less fair than verbal tests."
http://www.apa.org/monitor/feb03/intelligence.html - iglöh
Mensa-rajan läpäissyt ei-me... kirjoitti:
"Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa."
Juuri tuo kuviopäättely tekee siitä suhteellisen vähän kulttuurisidonnaisen. Erilaisia kuvioitahan käytetään lähes kaikissa kulttuureissa erilaisina viesteinä. Jos testi perustuisi esim. laskuihin tai kieliknoppeihin, se olisi huomattavasti enemmä kulttuuri- ja älynlaji- (matemaattinen, kielellinen) sidonnainen kuin tämä Cattel & Cattel. Täysin ei-kulttuurisidonnaista testiä lienee aivan mahdotonta kehittää. Kaikki viestintähän perustuu kulttuuriin ja pitäähän ne tehtävät viestiä testattavalle ja vastaukset tarkistajalle.
Kansojen välisten älykkyyserojen testaamiseen sitä ymmärtääkseni ei ole ollenkaan tarkoitettu, vaan suhteuttamaan testattava henkilö oman kansaansa ja oman ikäryhmäänsä nähden. Kun katsotaan sen käyttötarkoitus ja sitä, miten esim. Suomen Mensa sitä käyttää, se on melko vähän kulttuurisidonnainen. Tatu Vanhasen tapa tulkita tuloksia on testin käyttötarkoitusta vastaan eikä sitä voi käyttää todisteena kulttuurisidonnaisuuden suhteen puoleen eikä toiseen.korkea älykkyys pitäisi todeta amerikkassa asuvien japanilaisten keskuudesta joilla on länsimainen kirjoitus taito. Mutta tutkimusten mukaan se on edelleen erittäin korkeaa tasoa eli väitteesi on todistettu vääräksi!!
- Puolijapanilainen
iglöh kirjoitti:
korkea älykkyys pitäisi todeta amerikkassa asuvien japanilaisten keskuudesta joilla on länsimainen kirjoitus taito. Mutta tutkimusten mukaan se on edelleen erittäin korkeaa tasoa eli väitteesi on todistettu vääräksi!!
Ensinnäkin kommenttisi on verbaalisesti käsittämätön ("korkea älykkyys pitäisi todeta amerikkassa asuvien japanilaisten keskuudesta joilla on länsimainen kirjoitus taito. Mutta tutkimusten mukaan se on edelleen erittäin korkeaa tasoa eli väitteesi on todistettu vääräksi!!").
"Pitäisi todeta", ja sitten "todetaan", ja siitä teet johtopäätöksen alkuperäisen hypoteesin virheellisyydestä.
Vaikka amerikkalaisilla japanilaisilla onkin myös länsimainen kirjoitustaito korkeammalla tasolla kuin Japanissa auvilla japanilaisilla keskimäärin, niin kyllä heillä myös pääsääntöisesti on hallussaan japanilainenkin kirjoitustaito, jonka harjoitteleminen on tehnyt heistä "mestareita" tulkitsemaan pieniä kuvia, joita Mensan testeissä näytetään. - Anonyymi
testaus kirjoitti:
Kyseessä on kuviopäättelytesti. Eräissä kulttuureissa ollaan muita enemmän harjaannuttu kuvioiden tulkitsemiseen. Eipä siis ihme, että monimutkaista kirjoitusjärjestelmää käyttävästä Japanista löytyy Mensan testien mukaan maailman älykkäin kansa.
Huomautan vielä, että Mensan testi on myös näkötesti. Käsinpiirrettyjen kuvioiden muodoilla ja viivojenpaksuudella voi ratkaisuja pohdittaessa olla yllättävän suuri merkitys.Hirohitto tapatti tyhmät japanilaiset sukupuuton partaalle toisessa maailmansodassa.
Hiton vastapuolella kuolivat taas älykkäimmät etunenässä. - Anonyymi
iglöh kirjoitti:
korkea älykkyys pitäisi todeta amerikkassa asuvien japanilaisten keskuudesta joilla on länsimainen kirjoitus taito. Mutta tutkimusten mukaan se on edelleen erittäin korkeaa tasoa eli väitteesi on todistettu vääräksi!!
Maahanmuuttajat voivat olla oma ryhmänsä. En lisäksi ole varma, onko meidän kirjoitusmerkit jotenkin vaikeampia ymmärtää kuin heidän; tosin kiinalaista tekstiä lukiessa tekstin tulee olla isompaa ja ehkä on keskityttävä paremmin.
- Opa
Voi olla, että jonkinlainen korrelaatio koulutuksen ja C&C:n tuloksen välillä on. Se ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että testin tulos olisi yhteydessä koulutustasoon, vaan pikemminkin siitä, että koulutettujen älykkyystaso on korkeampi.
Suomesta tuskin aiheesta on kovin pitäviä tilastoja, Jenkeistä löytynee paremmin. Ainakin Mensan jäsenistön ammatit ja koulutusasteet ovat erittäin laajalle jakautuneet peruskoulutasosta väitelleisiin. - köh
Luulisin korkeastikoulutetujen äöiden keskiarvon olevan korkeampi kuin huonommin koulutetuilla.
- rrristus
En tiedä mensan testeistä mutta tämä vaikutti toimivalta ja asialliselta http://ao-testi.iq-test.eu/#551429
- Älykkyysösämäärä?
Tutkimustulosten mukaan henkilöillä, jotka kirjoittavat ÄÖ ÄO:n sijaan on keskimääräistä pienempi älykkyysosamäärä.
- Anonyymi
Ei.
- Vilkkuva kursori
Testeihin hakeutuminen samoin kuin koulutukseen hakeutuminen on kulttuurisidonnaista. Jo kuviot ovat kulttuurin ilmennys ei semmoisia livenä näe. Koko älykkyydestä vouhottaminen on kulttuurisidonnaista.
- Anonyymi
Saksassa korkeakoulutettuja on vain 30%, koska mm. siellä saa työkokemuksen ja palkan amisopintojen ohessa. Suomessa taas ei usein saa töitä ilman 2v työkokemusta, ja monelle alalle koulutetaan liikaa, varsinkin kun mamuja palkataan halvemmalla jne.
Korkeakoulutetuille onkin enemmän työpaikkoja siellä, osilla aloista, mutta lisää tarvitaan osille aloista - huom: palkan taso on enemmän koulutusalasta riippuvainen kuin Suomessa.
Ehdotti joku politiikassa, että enkusta tulisi toinen kotimainen Saksassa, että saisivat ulkomaalaista työvoimaa enemmän; mutta ei kuitenkaan mennyt läpi - kulttuurisista syistä johtuen; jotka dominoi sitäkin järjenvastaisemmin mm. pakkoruottia Suomessa.
Voisin pistää listan muistakin muu-sidonnaisista asioista, jotka ovat täysin P:stä, ja toki ongelma on keskimääräisessä alhaisessa ÄO:ssa, kun ei tuoda enemmän esille.
Enkku tosin ei ole paras kieli, mutta sekin on ÄO-sidonnainen, ja jenkkien valinta, jonka akateeminen maailma hyväksyi järkevämmän kielen sijaan - sekään ÄO ei taida vielä riittää sen osin.
Arvelenkin, että ÄO 115 koko kansan keskiarvona on tarpeen - Kiina jne. saattaa saavuttaa sen jo 2060, erään laskelman mahdollisuuden mukaan. Arvelen tosin paljonkin alempaa nousua, mutta joskus aikanaan, vaikka kiinalaiset saattaa ollakin manipuloimassa DNA:ta (lie laboratoriossa laitonta, tällä hetkellä, paitsi perinnöllisyyden valinnoissa) että koneistamassa ihmisiä.
- Anonyymi
Paras aina voittaa.
- Anonyymi
Eri aloilla on omat keskimääräiset ÄO:nsa, vaikkka kullakin alalla on ÄO:ita hyvin laajalta alueelta; siis ÄO ei ole este, mutta silti, kuka valmistuu, siihen ÄO tutkitusti vaikuttaa, ja toki siten arvosanoihin ja työsuoritukseen, ja työn rasittavuuteen.
Köyhemmistä oloista tulleet joutuu usein tekemään (enemmän) duunia ohessa, mitä ainakin jenkkeihin tulee.
Korkeakoulutettu jenkkiläinen, 113 ÄO keskimäärin, ja kullakin alalla siis on oma keskiarvonsa, joka tosin usein otettu vanhalta ajalta kun korkeakoulutettuja oli vähemmän, tai otettu sanakirjan ja matikan osaamisesta, kuten jenkeissä usein vaaditaan.
Amistasoilla on omat ÄO:nsa eri aloille, ja noin yleisesti, jos 40% omaa 113 keskimäärin, niin 60% omaa alle 100 keskimäärin.
ÄO ei kuitenkaan ole tärkein ominaisuus, vaan alalle soveltuvuus, kunhan mm. ÄO (mukavasti) riittää siihen, ja sen mukaan usein kannattaakin valita alansa, vaikka muilla ominaisuuksilla - kuten persoonalla, muistilla - on myös osansa.
Osalle aloista pääsee vain soveltuvuuskokeella, ja se olisikin yksinkertaisempi tapa valita koulutettavat - turhankinpäiväisen kilpailun sijaan. Saadaan soveltuvampia koulutettavia. Aina sellaista testiä ei välttämättä osata reilusti vielä laatia.
Jatkokoulutuksessa olisi hyvä käyttää samaa, koska olisi soveliasta, että riittävän erikoistuneet aasintuntijat osaisivat ajatella omillakin aivoillaan, siis ei pelkästään muistin (kopioliitännän) ja kokemuksen pintaloogista prosessointia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup323036Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.1232705Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua392334Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.652137Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu4241687- 601143
- 551073
- 2591049
- 151966
- 45958