Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?
Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin: Kuinka paljon kunta käyttää valtion taloudellista apua suhteessa omiin verotuloihin? Jos luku on 100%, tarkoittaa se, että kunta saa valtionapua yhtä paljon kuin sillä on omia verotuloja. Suhdeluku on laskettu käyttäen keskimääräistä kunnallisveroprosenttia. Kokonaisveroaste: Kuinka paljon kunnan tulisi kerätä kunnallisveroa, jos valtionapu, kiinteistövero ja yhteisövero poistettaisiin. Mittari kuvaa, miten kalliita palveluita kunta tuottaa ja miten paljon valtio sitä auttaa. Asukasluvun muutos: Muutos on ajanjaksolta 2009–2013.
Kunnan nimi Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin Kokonaisveroaste Asukasluvun muutos per vuosi
Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%
Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin: Kuinka paljon kunta käyttää valtion taloudellista apua suhteessa omiin verotuloihin? Jos luku on 100%, tarkoittaa se, että kunta saa valtionapua yhtä paljon kuin sillä on omia verotuloja. Suhdeluku on laskettu käyttäen keskimääräistä kunnallisveroprosenttia. Kokonaisveroaste: Kuinka paljon kunnan tulisi kerätä kunnallisveroa, jos valtionapu, kiinteistövero ja yhteisövero poistettaisiin. Mittari kuvaa, miten kalliita palveluita kunta tuottaa ja miten paljon valtio sitä auttaa. Asukasluvun muutos: Muutos on ajanjaksolta 2009–2013.
Kunnan nimi Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin Kokonaisveroaste Asukasluvun muutos per vuosi
Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kotimaa 3.12.2014 klo 6:58 | päivitetty 3.12.2014 klo 9:24
Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne
Ranua Lapissa käyttää jopa kaksi kertaa niin paljon valtion taloudellista tukea kuin se kerää itse verotuloja. Enimmäkseen muista riippuvaisia kuntia on Suomessa kolmannes kaikista kunnista.
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella.
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella. Kuva: Lasse Isokangas/Yle
Mistä on kyse?
Asiantuntijat laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat Suomessa elinvoimaisia kuntia.
Laskennassa käytettiin taloudellisia mittareita.
Noin sata kuntaa kerää vähemmän verotuloja kuin ne saavat apua valtiolta.
Ranualalaiset, kinnulalaiset tai kärsämäkeläiset eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua.
Kaksi asiantuntijaa, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.
Kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja.
Kuntien taloutta voi hahmottaa helpolla numerolla: mikä on kunnan verotulojen ja valtionavun suhde toisiinsa. Ranualla Lapissa luku on kaikkein suurin. Kunta käyttää yli kaksi kertaa niin paljon valtion rahaa kuin se kerää omia verotuloja.
Menestyjät ovat junaradan varrella
Uudellamaalla muutokset veroprosenttiin olisivat vähäisiä, jos valtionapu otettaisiin pois. Esimerkiksi Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihinsa.
Vastaavasti lyhyen junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Kerava käyttää kymmenen prosenttia muiden rahoja suhteessa omiinsa. Tampereella luku on 34 prosenttia ja Turussa 47 prosenttia.
Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.
– Haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia, jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, tutkija Timo Aro sanoo.
Kun Suomea katsoo kartalta, varsinkin pääjunaradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.
Päärata menee myös Tampereen läpi, joka on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista tällä hetkellä.
Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?
http://yle.fi/uutiset/sata_kuntaa_elaa_suomessa_muiden_rahoilla__katso_oman_kuntasi_tilanne/7655863
muiden elätettävä kunta suomelle? Ja niistä yhteiskunnan maksamista elatusrahoista ollaan antamassa yli puolet ulkomaalaisten pääomasijoittajien tileille eikä tunnu missään ettei valta menisi??
1. Ranua 220,97% 71,73% –1,19%
2. Vesanto 180,95% 65,50% –1,04%
3. Kärsämäki 179,38% 62,65% –1,40%
noin 55 nyt se on jo yli 62%
valta menee..KOPS. Selänne liian kallis..KOPS. Attendo..KOPS. Liian siistiä...KOPS.
Välisopimus löytyy..KOPS. Attendo..KOPS. Hallitus joka siitä päätti siellä se luettiin ei näytetä muille..KOPS. Turpa kiinni rivissä..KOPS
Ja tämän päivän lehdissä mainostetaan kuinka Attendo aloittaa 1.1.2015
Markkinaoikeus kielsi hankintapäätöksen täytäntöönpanon mutta ei koske viiskakkosta, kunnajohtajaa ja valtuuston lampaita.
luvannut maksaa miljoonan sakon 70-80:n miljoonan liikevaihdosta?
No eihän Atte voi maksaa kunnalle tulevaa sakkoa sehän olisi lahjoitus ja sellaisen lahjan ottamisesta määrätään laissa ja veroviranomaiset myös.Mutta K:mäem
kunnan hallitsijoilla onkin vissiin omat lait. Tulee se aika että kaikki tutkitaan ja hutkitaan.
ei ole lahjoitus velkakirjaa vastaan
Ja kehuttiin kuinka asiakasmaksut on suurinpiirtein samaa tasoa Selänteen kanssa. EI OLE. Käykää hyvät ihmiset vertaamassa.
riepu esko antakaahan komentti reikanikin vois sanoa mielipiteen ennen kuin poistaa tämän viestin.
Tässä kunnassa on päätöksenteko muutaman ihmisen juttu .Kunnan hallinnossa on paljon mätää mitään päätöksiä ei tee yksi tai kaksi ihmistä vaikka luulevat olevan kuninkaita kunnassa.Kunta on kuntalaisten yhteisö ja johtajat hallitus ja valtuusto
ovat heidän valitsemia työn tekijöitä . Valtuuston kokouksien hallinta on pois raiteilta puheenjohtaja ei nyt osaa kokous tekniikkaa ollenkaan .Päätökset ovat miten sattuu
ja nuija heiluu väärään tahtiin.Eikö kokouksen pitäjät itse sitä huomaa. Siellähän ollaan laittomuuksien rajalla.
aivan, laittommuden rajalla mutta sen rajan laittomalla puolella
..aloitus,sitä samaa vinkumista.
johon et ilmestyisi vinkumaan..
on huti tullu,ei kannata roiskia kaikkea mikä liikkuu.Harvoin ilmestyn.Kyllä muutkin osaa.
taas Pirkko valittaa enemmistön tuki hlö
joku entinen persus,joka on tullu toiseen uskoon.
synty keskustaan
no silloinhan kämäliläinen saa valtiolta 40 % veronmaksunsa tukia, Myös Flankkila
onkin kysymys kuka se elää kenenkin rahoilla.Jos mekin saatais tänne valtion ym:n julkisen tahon, kansan yhteisesti maksamilla verovaroilla yllä pidettyjä työpaikkoja.Sen myötä tulis muutakin oheis toimintaa,saatais sitten niitä kaivattuja verotuloja ja oltaisiin näennäesesti omavaraisia.
olisikin kynnyskysymys Atendon sopimukseen liite; Attendo maksaa k-saamastaan veronsa k-mäkeen
voisi julksitaa veronmaksunsa vähennysten jälkeen-ja %
Se mitään maksa!
kiint veron korotuskin oli pitänyt poistaa
eikö Flankkila maksakkaan vero, "arena on vapaa" kehuu Flankkila, joo taitavaa sumutusta ja vielä kv, nyt ymmärttä et' Flankkilakin ymmärtää Attea joka ei maksa k-mäkeen verojaan, TF nakkaa atten kanssa ylävitosen ja iskee silmää, muttei iske silmään?