kuume rikkoo suhteen

Minulla on ollut noin puolisen vuotta "vakavasti" vauvakuume, eli olen harkinnut että nyt olisi mahdollista yrittää lasta jne. Olen kyllä niin lapsirakasihminen muutenkin että ainahan minulla vauvakuume on ollut välillä, mutta nyt tämä on todellista!

Mieheni ei vaan ole kiinnostunut asiasta. Hänkin haluaa lapsia, mutta aikaisintaan vasta ehkä viiden vuoden päästä tai jotain.

Ongelmana on se, kun minä saan välillä kauheita "kohtauksia" että alan itkemään ihan hysteerisesti, enkä voi sille mitään, joskus iltaisin tulee vaan ihan hillitön vauvakuumeinen olo! En haluisi painostaa miestäni, koska tiedän että se voi johtaa siihen että hän haluaa lähteä suhteesta... mutta en vain voi tunteilleni mitään..

Rakastan miestäni, mutta en tiedä millä keinoin jaksan vielä odotta ja odottaa. Tiedän että jos meille sattuisi vahinko ja tulisin nyt raskaaksi hän olisi alkusokin jälkeen tosi innostunut asiasta..

Miten lievittää tätä oloa? En miestä kuitenkaan aio vaihtaa!
71045
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

ITSE tietoisesti ns;vahinko!
Minä olin samassa tilanteessa kun sinä paitsi että meillä oli yksi lapsi ja halusin toisen,mieheni ei olisi halunnut (vielä)
ja niinpä oitn ohjat omiin käsiini!
Mutta sinun täytyy ottaa huomioon sekin että jos miehesi ei olekkaan vielä valmis isyyteen niin
sinusta voi tulla YH!
Jos tämänkin jälkeen haluat lasta niin ei muuta kun vahinko vaavia tekemään...ONNEA YRITYKSIIN!

Nyt lapsemme on 5v ja 4V ja mieheni on antanut luvan 3;lle lapselle joten hän otti ilmoituksen edellisestä kuitenkin iloisesti, ja olenkin kertonut totuuden vahingosta.
(hän nykyään vitsaileekin että pakotin hänet antamaan...) :)

Äänestä
  • Ei kannata luottaa kehenkään.

    Äänestä

Et kai harkitse tahallista vahinkoa? Miehelläsi on täysi oikeus kieltäytyä isyydestä jos ei koe olevansa siihen valmis. Tahallinen raskaaksi hankkiutuminen salaa toiselta vastoin tämän tahtoa on mitä törkein teko. Itse pitäisin sitä pahempana kuin pettämistä.

Unohda siis moinen ja keskustele asiasta miehesi kanssa. Muista kuitenkin, että lapsi on yhteinen päätös jota molemmat haluavat vilpittömästi eikä vaan toisen mieliksi.

Äänestä

Hei Rosanna!luin viestisi ja se on kuin suoraan mun elämästä.Mulla on myös ollut vauvakuume tosi pitkään ja mies ei halua vielä lasta,vaan sitten joskus tulevaisuudessa.Asiasta ollaan puhuttu ja puhuttu,mut sopimukseen ei olla päästy.Tuntuu todella turhauttavalta katsella sivusta muita äitejä,kun itselläkin kaipuu äidiksi.Toisaalta mukava tietää että muillakin on samanlaisia "ongelmia."Tsemppiä sulle ja muillekin!

Äänestä

Samassa veneessä ollaan! Olen täysin rikki tähän tilanteeseen, jossa mieheni "ei ole vielä valmis" yrittämään lasta. Olen todella lapsirakas ihminen ja kuumeillut kovasti jo pari vuotta. Kaikilla kavereillani on jo lapsi/lapsia ja tunnen itseni todella ulkopuoliseksi kuunnellessani heidän juttujaan. Saan kauheita kohtauksia ainakin kerran viikossa, jolloin itken ja raivoan miehelleni. Nämä riidat eivät varmaan ainakaan helpota tilannetta ja pelkäänkin, ettei mieheni tätä menoa koskaan halua lasta kanssani. En vaan pysty ymmärtämään, miksi hän ei ole valmis! Meillä on kaikki kunnossa: hyvä avioliitto, ikää 30 , oma iso asunto, hyvät työpaikat jne. Toista ei vaan voi pakottaa, mutta tuntuu niin epäreilulta, että itselleni on osunut tällainen "poikkeava mies". Kun näen esim. kaupoilla onnellisia perheitä tai odottavia äitejä, saan kauhean ahdistus/kateuskohtauksen ja sen seurauksena koko päivä on helposti pilalla. Tähän "vaivaan" ei valitettavasti taida olla muuta lääkettä kuin odottaa kunnes toinen ilmoitta olevansa valmis. Olen käynyt juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa, mutta häneltä ei mielestäni irronnut mitään järkeviä kommentteja ja tuntui, ettei hän edes pitänyt ongelmaani "ongelmana". Paras apu olisi varmaankin vertaistuki eli ryhmä, jossa olisi muita samassa tilanteessa olevia. Tietääkö kukaan, onko tällaisia ryhmiä olemassa?

Äänestä

Minulla oli myös ihan hirveä vauvakuume, mies ei ollut vielä valmis jnejne, tilanne kärjistyi siihen ettemme enää muusta puhuneetkaan ja meinasimme erota vaikkemme sitä halunneetkaan. Loppujenlopuksi mies varmaan tuumi että helpompaa tehdä se lapsi kun tapella koko ajan:) Tai itseasiassa, yhden kerran tuli sisälleni ilman kumia ja se oli siinä.. (olen vähän väärällä palstalla, mutta tylsyyksissäni luen kaikkia palstoja.)

Hauskinta tässä on se, että mies on enemmän innoissaan tästä raskaudesta kun minä. :) Hän ei edes muista enää ettei halunnut alkujaan lasta..

Olen tullut siihen tulokseen että miehet eivät ole koskaan valmiita, vapaaehtoisesti. Tuntuu että kaikki lapset ovat joko vahinkoja tai painostuksella tehtyjä. Toki loppupelissä haluttuja ja rakastettuja.

En minäkään hyväksy tahallista vahinkoa, kyllä siinä täytyy olla molempien suostumus asialle. Mutta ei minun mielestäni myöskään kannata odottaa ikuisesti että mies on valmis, voi käydä niin että mies on valmis 45-vuotiaana, ja jos nainen ei enää voi saada lapsia niin nainen vaihtoon.

Äänestä
  • Mielestäni pieni painostus kannattaa, koska miehiä täytyy vähän potkia persuuksiin, että he ymmärtävät yskän. Olen sanonut miehelleni, että minun vauvakuumeeni on niin valtava, että jos hän ei halua lasta kanssani, niin se on sitten eron paikka. En usko, että hän eroaa, sillä hänkin haluaa kovasti lasta, mutta hänen ajatuksensa vaan liikkuvat niin hitaasti hänen päässään. Kannattaa jutellla ja kertoa oman mielipiteensä ja välillä olla hiljaa jonkun aikaa ja odottaa ja taas jutella, että mieskin lämpenee ajatukselle ja hänellekin tulisi vauvakuume.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


rosanna kirjoitti:

Minulla on ollut noin puolisen vuotta "vakavasti" vauvakuume, eli olen harkinnut että nyt olisi mahdollista yrittää lasta jne. Olen kyllä niin lapsirakasihminen muutenkin että ainahan minulla vauvakuume on ollut välillä, mutta nyt tämä on todellista!

Mieheni ei vaan ole kiinnostunut asiasta. Hänkin haluaa lapsia, mutta aikaisintaan vasta ehkä viiden vuoden päästä tai jotain.

Ongelmana on se, kun minä saan välillä kauheita "kohtauksia" että alan itkemään ihan hysteerisesti, enkä voi sille mitään, joskus iltaisin tulee vaan ihan hillitön vauvakuumeinen olo! En haluisi painostaa miestäni, koska tiedän että se voi johtaa siihen että hän haluaa lähteä suhteesta... mutta en vain voi tunteilleni mitään..

Rakastan miestäni, mutta en tiedä millä keinoin jaksan vielä odotta ja odottaa. Tiedän että jos meille sattuisi vahinko ja tulisin nyt raskaaksi hän olisi alkusokin jälkeen tosi innostunut asiasta..

Miten lievittää tätä oloa? En miestä kuitenkaan aio vaihtaa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu