Sola?

Mikä on tämä tietääkseni purjehduksessa varsin olennainen käsite? Tiedän että se on isopurjeen ja keulapurjeen välinen rako, mutta mikä tekee siitä niin erikoisen???
71639
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Oletan, että ymmärrät purjehduksen teorian olevan sovellettua aerodynamiikkaa? Vene ei liiku tuulen purjeista "työntämällä", vaan siksi että purjeen tuulenpuoleiselle-eli tavallaan yläpinnalle syntyy alipaine, joka sitten imee venettä eteenpäin.Samoin kuin lentokoneen siivessä, silloin on vain kyse nosteesta. Jotta saavutetaan paras nopeus/ruovikulma aina valitsevissa olosuhteissa, on isopurjeen siipiprofiili optimoitava liikkejä ja skuuttausta säätämällä.
Tuulen saapuessa mihin tahansa solaan, sen nopeus kasvaa.Mitä kapeammaksi sola muuttuu, niin sitä suuremmaksi kasvaa tuulen nopeus. Näin käy myös keula-ja isopurjeen välissä "solassa". Kun tämän solan koko (leveys) muuttuu skuuttausta muutettaessa, niin samalla muuttuu myös isopurjeen vetoon vaikuttavan tuulen nopeus, vaikka varsinainen suhteellinen tuuli ei muuttuisikaan.Isopurjeen etureunan profiilia on sitten trimmattava vastaamaan muuttunutta tuulen kohtaamisnopeutta. Mutta ei se oikeasti näin tieteellistä ole, ja tästäkin saa olla eri mieltä.

Äänestä
  • On se tosi vaikea käsittää, mutta ainaskin WB:n opusten perusteella tuulen nopeus laskee genuan ja ison välisessä solassa. Genuan leen pintaa virtaava ilma kuvaa takaliikin kohdalla estäen solan ilmanvirtausta (tai jotain sinne päin..).

    Hiton vaikea uskoa, saati sitten ymmärtää, mutta näin ne purjemaakarit väittävät!

    Äänestä

  • Viki kirjoitti:

    On se tosi vaikea käsittää, mutta ainaskin WB:n opusten perusteella tuulen nopeus laskee genuan ja ison välisessä solassa. Genuan leen pintaa virtaava ilma kuvaa takaliikin kohdalla estäen solan ilmanvirtausta (tai jotain sinne päin..).

    Hiton vaikea uskoa, saati sitten ymmärtää, mutta näin ne purjemaakarit väittävät!

    Totta tuo. Myös hidastusta aiheuttaa ison "imu" leen puolelta, eli solasta. Purjehan siis sekä työntää että "imee". Sama juttu kuin se, että lehtokoneen siiven yläpuoli on se joka kantaa/nostaa, ei alapuoli. Siinäpä sitä imua.

    Äänestä

  • Voiko noilla virtausnopeuksilla todella purjeessa olla jotain olennaista imua. Lopultakin tietenkin paine-ero purjeen eri puolilla vie venettä eteenpäin, mutta voisi kuvitella, että se tässä tapauksessa nimenomaan aiheutuu tuulen paineesta purjeen tuulenpuoleisella sivulla. Näin on ainakin käsittääkseni täysmyötäisellä.

    Kyllä lentokoneessakin siiven alapinta kantaa. Sen määrä riippuu siiven kohtauskulmasta ilmaan nähden. Yläpinnalle syntyy voimakas alipaine, mutta nopeudet ovat aivan eri luokkaa kuin purjeveneessä.

    Purjehtinut en ole, mutta lentänyt kyllä. Oikaiskaa, jos olen aivan väärässä.

    Äänestä

  • Lentäjä kirjoitti:

    Voiko noilla virtausnopeuksilla todella purjeessa olla jotain olennaista imua. Lopultakin tietenkin paine-ero purjeen eri puolilla vie venettä eteenpäin, mutta voisi kuvitella, että se tässä tapauksessa nimenomaan aiheutuu tuulen paineesta purjeen tuulenpuoleisella sivulla. Näin on ainakin käsittääkseni täysmyötäisellä.

    Kyllä lentokoneessakin siiven alapinta kantaa. Sen määrä riippuu siiven kohtauskulmasta ilmaan nähden. Yläpinnalle syntyy voimakas alipaine, mutta nopeudet ovat aivan eri luokkaa kuin purjeveneessä.

    Purjehtinut en ole, mutta lentänyt kyllä. Oikaiskaa, jos olen aivan väärässä.

    "Imun" ja "paineen" suuruus toki riippuu olennaisesti (toisessa potenssissa) nopeudesta, mutta kyllä siipi ja purje toimivat aivan samoilla periaatteilla.

    Erojakin on:

    1. Purje ei ole jäykkä. Tästä seuraa se, että paineiden mennessä "väärin päin" purje pakkaa.

    2. Kohtauskulma voi olla varsin suurikin. Lentokoneen siipi sakkaa suurilla kulmilla, mutta purjeen ei tarvitsekkaan pitää lentokonetta ilmassa, jolloin kohtauskulman ja nopeuden valinta ei ole yhtä rajoittunutta. Yleensä purjetta käytetään aivan vastaavilla kohtauskulmilla kuin lentokonetta, mutta täysmyötäisellä näin ei voi tehdä.

    Äänestä

  • Joakim kirjoitti:

    "Imun" ja "paineen" suuruus toki riippuu olennaisesti (toisessa potenssissa) nopeudesta, mutta kyllä siipi ja purje toimivat aivan samoilla periaatteilla.

    Erojakin on:

    1. Purje ei ole jäykkä. Tästä seuraa se, että paineiden mennessä "väärin päin" purje pakkaa.

    2. Kohtauskulma voi olla varsin suurikin. Lentokoneen siipi sakkaa suurilla kulmilla, mutta purjeen ei tarvitsekkaan pitää lentokonetta ilmassa, jolloin kohtauskulman ja nopeuden valinta ei ole yhtä rajoittunutta. Yleensä purjetta käytetään aivan vastaavilla kohtauskulmilla kuin lentokonetta, mutta täysmyötäisellä näin ei voi tehdä.

    Moi!

    Suurella kohtauskulmalla myös purje sakkaa aivan kuten lentokoneen siipikin aiheuttaen virtauksen irtoamisen purjeen suojanpuolelta/siiven yläpinnalta, näinollen noste molemmista profiileista katoaa (purje ja siipi).
    Sola auttaa pitämään virtauksen kiinni ison suojanpuolella mahdollistaen ison skuuttaamisen kireämmäksi kuin esim yksipurjeisessa jollassa.
    Tämä johtaa taas suurempaan "ylöstaitteeseen" jolloin taasen veneellä pääsee kryssimään huomattavan ylemmäksi jne...

    Kuitenkin suurin voima saadaan silloin kun paine-ero purjeiden molemmin puolin mahd.suuri eli suuri kohtauskulma ja virtaus kiinni purjeen suojan puolella.

    Äänestä

  • Aerodynamicos magnificos kirjoitti:

    Moi!

    Suurella kohtauskulmalla myös purje sakkaa aivan kuten lentokoneen siipikin aiheuttaen virtauksen irtoamisen purjeen suojanpuolelta/siiven yläpinnalta, näinollen noste molemmista profiileista katoaa (purje ja siipi).
    Sola auttaa pitämään virtauksen kiinni ison suojanpuolella mahdollistaen ison skuuttaamisen kireämmäksi kuin esim yksipurjeisessa jollassa.
    Tämä johtaa taas suurempaan "ylöstaitteeseen" jolloin taasen veneellä pääsee kryssimään huomattavan ylemmäksi jne...

    Kuitenkin suurin voima saadaan silloin kun paine-ero purjeiden molemmin puolin mahd.suuri eli suuri kohtauskulma ja virtaus kiinni purjeen suojan puolella.

    Sakkauksessa nosto ei katoa, vaan pienenee ja oikeastaan aika vähän, pahimmillaan ehkä puolittuu. Sen sijaan vastus kasvaa merkittävästi. Lentokoneessa tämä on paha juttu, koska vauhti tippuu vastuksen kasvaessa ja nostovoima ei ehkä enää pidä konetta ilmassa.

    Purjeveneessä tämä ei ole niin dramaattista ja esim. juuri täysmyötäisellä välttämätöntä.

    Ko. voima on muuten nostovoima. Noste on taas se mikä pitää veneen pinnalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Not so pro... kirjoitti:

Mikä on tämä tietääkseni purjehduksessa varsin olennainen käsite? Tiedän että se on isopurjeen ja keulapurjeen välinen rako, mutta mikä tekee siitä niin erikoisen???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu