Perheellinen nainen täällä on ihastunut aivan ihanaan varattuun mieheen. Noista lähtökohdista tilanne ei tietysti tule koskaan etenemään, mutta tunne vain kasvaa. Omassa liitossa ei edes ole mitään erityisesti vialla. Teen ihastukseni kanssa yhteistyötä ja tunteeni häntä kohtaan on vetänyt minut nykyään kuoreeni aina kuin tavataan. Pelkään niin paljon, että ihastukseni näkyy, että välttelen katsekontaktia, juttelua ja karkaan paikalta vaikka oikeasti haluaisin olla vain hänen lähellään. Ihastus häiritsee niin paljon normaalia kommunikaatiota, että en saa enää kunnolla "duunia" hoidetuksi hänen seurassaan. "Ammatillisesti" hän on täydellinen parini ja todella arvokas, joten en millään haluaisi luopua yhteistyöstä hänen kanssaan. Tunteet on kestäneet jo melkein vuoden ja koko ajan voimistuvat. Kotonakin olen koko ajan ihan sekaisin ja mietin vain häntä. Mitä teen? Koitanko vaan unohtaa tunteeni ja jatkan yhteistyötä? Miten onnistuu? Lähdenkö ammatillisesti eri tielle? Vai tunnustanko tunteeni ja otan sen riskin, että oma perheeni hajoaa?
ihastuminen on pilannut elämäni
ei nyt ihan puuma sentäs
5453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itselläni aika samankaltainen tilanne, kovasti olen yrittänyt etsiä muita töitä, josko sitten helpottaisi.
Missäspäin vaikeaa on vaikutat? Ei sun tarvi mun vuoksi duunipaikkaa vaihtaa.
Voi että kuulepa täällä on tällä naisella ihan samainen tilanne mutta se on asiakkaani. Olen itsekin miettinyt vaihtoehtona sitä että hakisin muualle töihin jolloinka onnistuisin ehkä joskus tämän miehen unohtamaan. Ei en ole silti lähdössä minnekään mutta kyllä se jännittää kun ajattelee miten tämän asian kanssa tulee käymään.
Hei, aina on mahdollista edetä jos sitä itse oikein paljon haluaa ja jos vielä se mieskin :)
Mulma sama ongelma kun ei puuma senntään, mutta kohde on nainen ja työpari myös. ihan kuin minun kirjoittama.
Oletkos sinä sit mies?