Välillä näitä ei jaksa edes lukea. Alkaa puuduttamaan tietynlainen ajatuksenjuoksu. Ja se näyttää olevan melko identtistä logiikaltaan "molemmissa leireissä", sekä puolesta että vastaan.
Ei keskustella asiasta vaan yritetään vaan itsepintaisella inttämisellä suistaa vastapuoli suohon. Usko omaan näkemykseen on horjumaton. Ihan sama mitä toinen sanoo, vastaus tulee kuin konetuliaseen piipusta. Aina samalla sapluunalla, tuumaakaan väistymättä, edes kokeeksi.
Fanaattisuus syö uskottavuutta, se on väsyttävää ja muuttuu helposti jankuttavaksi liturgiaksi. Täällä on hämmästyttävän konemaisesti itseään ilmaisevia kiihkeitä veeälliä ja ihan ihan yhtä konemaisesti itseään ilmaisevia kiihkeitä veeällien käännyttäjiä. Mitä sellainen keskustelu ketään hyödyttää? Eihän siinä ole pyrkimystäkään mihinkään vuorovaikutukseen. Sama kun huutaisi asiansa taivaan tähdille.
Ymmärrän, että moni on saanut traumoja veeällien kanssa veljeillessään. Valitettava asia eikä lainkaan vähäteltävä. Siitä on syytä keskustella.
Mutta myös veeällillä on omat syynsä lämmitellä liikkeen piirissä. Monet niistä sellaisia, että ulkopuolisten on mahdoton ymmärtää. Syynsä kuitenkin ja painavat sellaiset. Joskus olisi ihan viisasta ymmärtää, että kaikkea ei ymmärrä.
Puolin ja toisin.
Välillä täälläkin alkaa helmiä pulputa. Se edellyttää keskustelijoilta kykyä katsella asioita hiukan objektiivisemmin ja tarkastella myös omia näkemyksiään uteliaan kriittisesti. Oman rajallisuuden nöyrä tunnustaminen kun usein johtaa kunnioittamaan kanssaihmisen erilaisiakin näkemyksiä. Ja ylipäätään kanssaihmistä.
Palstan aihepiiri myös synnyttää kirjaimellisesti elämää suurempia tunteita. Ne pitäisi kuitenkin edes jotenkin saada hallintaan jos aikoo esittää ajatuksiaan siten, että toisin ajattelevalla on edellytyksiä ymmärtää. Ylenpalttiset tunteet sekoittavat liiaksi, niiden läpitunkema viesti ei oikein mene perille.
Moni kritisoi raivoisasti toista siitä, mitä juuri on itsekin tekemässä :)
Eikö voitaisi yrittää keskustella asioista asioina? Rehellisesti ja perustellen, itse kukin omia näkemyksiämme esiin tuoden ja toisten ajatuksia oikeasti kuunnellen.
Olisi paljon mielenkiintoisempi ja hyödyllisempi koko keskustelupalsta.
Ei keskustella asiasta vaan yritetään vaan itsepintaisella inttämisellä suistaa vastapuoli suohon. Usko omaan näkemykseen on horjumaton. Ihan sama mitä toinen sanoo, vastaus tulee kuin konetuliaseen piipusta. Aina samalla sapluunalla, tuumaakaan väistymättä, edes kokeeksi.
Fanaattisuus syö uskottavuutta, se on väsyttävää ja muuttuu helposti jankuttavaksi liturgiaksi. Täällä on hämmästyttävän konemaisesti itseään ilmaisevia kiihkeitä veeälliä ja ihan ihan yhtä konemaisesti itseään ilmaisevia kiihkeitä veeällien käännyttäjiä. Mitä sellainen keskustelu ketään hyödyttää? Eihän siinä ole pyrkimystäkään mihinkään vuorovaikutukseen. Sama kun huutaisi asiansa taivaan tähdille.
Ymmärrän, että moni on saanut traumoja veeällien kanssa veljeillessään. Valitettava asia eikä lainkaan vähäteltävä. Siitä on syytä keskustella.
Mutta myös veeällillä on omat syynsä lämmitellä liikkeen piirissä. Monet niistä sellaisia, että ulkopuolisten on mahdoton ymmärtää. Syynsä kuitenkin ja painavat sellaiset. Joskus olisi ihan viisasta ymmärtää, että kaikkea ei ymmärrä.
Puolin ja toisin.
Välillä täälläkin alkaa helmiä pulputa. Se edellyttää keskustelijoilta kykyä katsella asioita hiukan objektiivisemmin ja tarkastella myös omia näkemyksiään uteliaan kriittisesti. Oman rajallisuuden nöyrä tunnustaminen kun usein johtaa kunnioittamaan kanssaihmisen erilaisiakin näkemyksiä. Ja ylipäätään kanssaihmistä.
Palstan aihepiiri myös synnyttää kirjaimellisesti elämää suurempia tunteita. Ne pitäisi kuitenkin edes jotenkin saada hallintaan jos aikoo esittää ajatuksiaan siten, että toisin ajattelevalla on edellytyksiä ymmärtää. Ylenpalttiset tunteet sekoittavat liiaksi, niiden läpitunkema viesti ei oikein mene perille.
Moni kritisoi raivoisasti toista siitä, mitä juuri on itsekin tekemässä :)
Eikö voitaisi yrittää keskustella asioista asioina? Rehellisesti ja perustellen, itse kukin omia näkemyksiämme esiin tuoden ja toisten ajatuksia oikeasti kuunnellen.
Olisi paljon mielenkiintoisempi ja hyödyllisempi koko keskustelupalsta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Inttäjäosapuolet eivät olekaan mitään takinkääntäjiä. Kun uskossa olevat osapuolet inttävät, kehittyy siitä upeita rettelöitä. Tapelkaa, niin saatte tupakkia, pojat.
Jos keskustelun laatu ei tyydytä sinua, poistu ihmeessä. Varmaan löydät tasoistasi seuraa muualta.
on yksi asiallisimmista vl-kirjoittajista tällä palstalla. Nyt haukkasit kommentillasi itse palasen pa.kaa.
olen kanssasi samaa mieltä. Paskan haukkaamisesta en.
Eikös se raamatunkin Maria ollut sellainen touhun nainen, jolle Jeesus sanoi:"Turhista sinä Maria huolehdit ja huolta kannat.
Mutta kyllä Mariamme puhuu myös täyttä asiaa.
Itsekin luen monesti suivaantuneena näitä inttelytekstejä.
Itse pyrin kirjoittamaan siten, etten jaarittele turhista, vaan sanon asiat niinkuin ne itsestä tuntuvat, oli ne sitten toisille mieleen tai eivät. Käytän siis sopivasti uskoa ja järkeä asioita pohtiessa, enkä usko olevani kovin pahasti hakoteillä vaikka näin teenkin.
Nyt olet Reinhard-veli lukenut huolimattomasti Pipliaa; Martta se oli joka niistä turhista huolta kantoi! (Ellen väärin muista..heh heh)
Sinua en fanaattisuudesta pääse suomimaan, siihen kun et vahingossakaan sorru. Esität rehellisesti ajatuksesi ja se on minusta arvokasta. Sellainen rehellisyys kohtaa kanssaihmisen, me olemme varsin herkkävaistoisia otuksia.
Viime aikoina on tosin näyttänyt vähän siltä, että onko se vaimo viimeinkin pannut Reinhardin valinnan eteen: "joko minä tai netti". Ja Reinhard valinnut niin kuin miehen tuossa tilanteessa pitääkin...
meillä tuolla kirjahyllyssämme peräti 8 kpl.
Vanhin on vuodelta 1901.
Eihän uskovaisten kodeissa raamattua paljon lueta.
Sinä on jo ihan kylliksi, että jaksaa kulkea seuroissa sanaa kuulemassa.
No Marttahan se todella olikin. Kun olis tuota aikaa, niin sitähän harrastais kaikkea tutkimista.
Eihän vaimo hyväksy nettikeskusteluja, mutta minä teenkin sitä paljolti silloin, kun häne ei ole paikalla. Onneksi hällä on niitä menoja niin paljon, että minä sitten voi tehdä näitä luvattomuuksia.
Ja hänen kannattaa ehdottomasti poistua, ellei keskustelun laatu tällä palstalla tyydytä häntä.
kuin Maria. Voisi näistä asioista kiihkottomastikin keskustella. Sama tauti valitettavasti vaivaa osaa keskustelijoista näkökulmasta riippumatta.
Tuntuu siltäkin, että ne jotka vähiten tietävät, pitävät suurinta meteliä.
Kiitos muuten Marialle ennakkoluulottomista ja raikkaista mielipiteistä. Niitä on virkistävää lukea vaikka en aina samaa mieltä olekaan.
Kiitos kannustuksesta ystävät.
Yritän pitää oman mieleni avoimena sille tosiasialle, että joku toinen (kuka tahansa) voi olla enemmän oikeassa kuin minä itse. Kannattaa kuunnella ja pohtia kaikkien ajatuksia.
Ehdottoman oikeassaolemisen panssarin taakse piiloutumisen näen hyvinkin vaarallisena. Väärässä kun voidaan olla pienemmällä tai suuremmalla porukalla. Ja sitähän ei välttämättä itse huomaa. Eipä tarvitse historiaakaan kovin paljoa tuntea tuon asian ymmärtääkseen.
Mutta taas niissä asioissa, mihin todella uskoo, voi seistä selkä suorana ja perustellen puolustaakin näkemyksiään. Sen voi tehdä ihan rauhallisesti - jos siis uskoo.
Toisen eriävät näkemykset ovat uhka siinä tapauksessa, ettei olekaan sisimmässään riittävän varma asiastaan. Silloin kritiikki osuu arkaan kohtaan ja synnyttää sietämätöntä ahdistusta.
Luulen fanaattisuudessa olevan kysymys mm. tästä ilmiöstä.