Urpola 1950-1960 luvulla?

Tekivätkö talkootöinä Selännekadulle viemäri ja vesijohtotöitä asukkaat? Näin olen kuullut joskus. Koulu kai rakennettu joskus 1950-luvulla? Oliko siellä joku linnanmäen-koulu ennen sitä? Missä?

Urpolankoulussa oli opena Lipi Luikuri eli Iso-Eki. Oli äiteensä ja omasta mielestään kova jäbä.

Onko se koulu rakennettu joskus 50-luvulla? Niihin aikoihin siellä kai rakennettu ne omakotitalotkin. Oliko selännekadula kaksi kauppaakin? Sittemmin baari toisessa, nyt jotain muuta.

Selännekadulla oli yksi kauppa, nyt siinä on pyöräliike. Muistan siinä valomainoksen: "Liha, maito ja siirtomaa". Penskana pohdin mitä se tarkoitti se siirtomaa? Urpolankadulla oli kaksi kauppaa. Se missä sittemmin se baari, oli osuuskauppa Suur-Savo. Toinen, olisikohan ollut E-liikkeen Savonseutu, oli lähempänä Ristiinantietä, siinä rinteessä. Urpolankatu jatkui silloin suoraan Ristiinantielle, ja esim. kaikki Lahden suunnasta tuleva raskaskin liikenne jyräsi Urpolan läpi. Urpolassa oli myös kalanviljelyslaitos ja Urpolan leirintäalue vielä 70-luvulla. Nykyinen Lidlin ja huonekaluliikkeiden alue oli joutomaana kaikki. Tokmannin ja Setrin alueella olo VR:n ratapölkkykyllästämö. Höyryveturit kulki vielä 70-luvulla, joskus koulun pihamaa peittyi veturin höyryyn kesken koulupäivän. :)

Siirtomaa osasto oli ennen semmonen osasto, jossa myytiin ns. alusmaista ryöstettyä elintarvike tavaraa kovalla voitolla. Suomella ei ole ollut muita siirtomaita kuin Lappi. Siirtomaaosastolta ei saanut kuitenkaan poronsarvijauhetta joten suomalaismieste ja naisten täytyi tyytyä hieman värittömämpään sukupuolielämään. No lapsia siunaantui silläviisteenkin urpolaankin.

Muistelen, että jonkun asteisesti olisi asunut yrittäjiä, johtajia yms.
Jos katsoo niitä vanhempia taloja, jotka olivat yhden perheen asuntoja, on rahaa täytynyt siihen aikaan olla jonkun verran.
Nimiä muistan ja tunsinkin monia, mutta enpä mainitse, turhaa tietoa monille.

----selännekadulla asui hurrit yms.

Asuimme Urpolan koulun ja radan välissä vv. -1945-56, nykyisen tien kohdalla. Olin 1. ja 2-luokan Linnanmäen koulussa lähellä nykyistä Keskon taloa. Koulu valmistui muistaakseni 1954 , aloitin 3. luokan, silloin upouudessa Urpolan koulussa.

Kävimme Petäjistönkadun päästä (no. 32 silloin) uimassa Urpolan lammessa ja siina välilla leikimme (luvatta!) tulevan koulun perustan kaivannoissa, joka oli kiellettyä tietysti. Lähin kauppa oli n. 1 km Pitkäjärvelle päin, heti nykyisen alikulun jälkeen eka talot molemmin puolin katua - kilpailijoita kai. Talot ovat edelleen siinä. Muistan kun kävin ostamassa elitarvikekortila voitan6-7 vuotiaana. Urpolanlammen uimarannalla oli vedessä 50-luvulla koirankoppi , joka toimi mini-hyppytornina veteen. Lähin kaivo oli Selännekadulla sellaisessa notkelmassa , se oli erittäin syvä, muistan että oikein pelotti katsoa sinne. Sieltä kärrättiin vesi kotiin n. ehkä 400 metrin päähän kotiin. Urpolanlammen rannalla, korkealla kalliolla, oli ilmatorjuntatykin aseman jäänteet sodan ajalta. Vanhempi sisareni kertoi ollensa uimassa lammessa jatkosodan aikaan, kun venäläinen hävittäjä koukkasi uivia lapsia kohden, mutta ei kuitenkaan ampunut.

Mikkelin Keksi- ja Leipätehdas oli Urpolankatu 1:ssä, Ristiinantien kulmassa,

Milloin selännekatu muuttui lohikaduksi?

Urpolan joella seilattiin styroxilautoilla ja puutikulla pyydystettiin kalanviljelylaitokselta karanneita lohia. Lapsina ei ymmärretty kalojen arvoa ja syötettiin kissoille. Kuka muistaa tämän???

Hynnisen Eero oli mukava ja opetti minutkin melomaan Melapirtillä.

Urpolan lammen rannalla oli kesällä ohjattu "päiväkerho" leikkikentällä. Omat eväät mukaan ja oli kivaa, uitiin, leikittiin yms. Uimarannalla oli virallinen uinninvalvoja!!!

Urpolankadun kerrostalojen vieressä oli pikkumettä mikä siivottiin talkoilla keväällä. Muistoja pulppuaa päästä, pojat laski minisuksilla mäkeä Setrivaaralta. Voi niitä lapsuusaikoja.

Kylmäasentaja Orlovin talo jäi uuden ohitustien alle. Ja tais jäädä muidenkin.