Luulin väärin. Taas saan tämän olon. Juuri silloin kun pitäisi lähteä sukuloimaan.
Ylitsepääsemätön viha itseeni, ei tällaista ihmiskehoa voi oppia hyväksymään. Hyvä ihmisten on tulla sanomaan, että: ''Sinun tulee vain hyväksyä itsesi.''
Vi.ttu, tulkoon itse tähän kroppaani peiliin katsoessaan.
Ei siitä sen enempää avautumisia ja ei kannata kysyä koska olen vit.un väsynyt siitä puhumaan. Asia vain sattuu olemaan näin.
Syy ei ole kuitenkaan normaali, olen ihan normaalipainoinen ämmä joten ei ole sellaiset syyt.
Haluan pois! Ei enään tätä riepottavaa saat.anallista vihaa!!!
Ei enään kännimokia, ei enään itsetuhoa. -Se ei ole ongelma tässä, vaan viha joka on ottanut päättääkseen että minä olen valittu saat.analliseen elämään.
Ihmiset ympärilläni, olen kyllästynyt heidän pillinsä mukaan tanssimiseen sekä heidän mielipiteisiinsä ja sanoihinsa, millainen MINÄ olen.
Miksi mikään ei voi muuttua tässä maailmassa? Miksi minun tulisi elää ja kestää tällaista, kun koetan parantua. Ei tässä voi usko säilyä edes itseensä enään.
Kusen kaiken, ihmissuhteet ja elämäni ennen kuin ehtii sanoa edes amen.
https://www.youtube.com/watch?v=BteZ3oi1aLg
Ei ole sellaista paikkaa, jossa saisin rauhan.
Ylitsepääsemätön viha itseeni, ei tällaista ihmiskehoa voi oppia hyväksymään. Hyvä ihmisten on tulla sanomaan, että: ''Sinun tulee vain hyväksyä itsesi.''
Vi.ttu, tulkoon itse tähän kroppaani peiliin katsoessaan.
Ei siitä sen enempää avautumisia ja ei kannata kysyä koska olen vit.un väsynyt siitä puhumaan. Asia vain sattuu olemaan näin.
Syy ei ole kuitenkaan normaali, olen ihan normaalipainoinen ämmä joten ei ole sellaiset syyt.
Haluan pois! Ei enään tätä riepottavaa saat.anallista vihaa!!!
Ei enään kännimokia, ei enään itsetuhoa. -Se ei ole ongelma tässä, vaan viha joka on ottanut päättääkseen että minä olen valittu saat.analliseen elämään.
Ihmiset ympärilläni, olen kyllästynyt heidän pillinsä mukaan tanssimiseen sekä heidän mielipiteisiinsä ja sanoihinsa, millainen MINÄ olen.
Miksi mikään ei voi muuttua tässä maailmassa? Miksi minun tulisi elää ja kestää tällaista, kun koetan parantua. Ei tässä voi usko säilyä edes itseensä enään.
Kusen kaiken, ihmissuhteet ja elämäni ennen kuin ehtii sanoa edes amen.
https://www.youtube.com/watch?v=BteZ3oi1aLg
Ei ole sellaista paikkaa, jossa saisin rauhan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mukavaa saada jonkinsortin ahdistus-raivokohtaus ja huutaa puhelimeen sekä heittä se seinään.
Olo on aika eeppinen.
Kaikki muut lähtivät kylään ja itse jäin kotiin.
niin että mikä on ongelmana?
Ihmiset.. nuo karvattomat apinat...
Minua yrittivät muuttaa kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta terapiaa, sairaalaa, lääkkeitä jne.. Lopuksi yksi neropatti lääkäri totesi, ettei tilanne muutu. No yllätys yllätys. Löivät eläkepaperit käteen.
Nyt minä istun kotona yksin, ihan kuin haluankin. Ei ole stressiä yhteiskunnan hullusta kilpailusta. Sukulaisia tapaan kun minulle sopii ja kun huvittaa.
Lässyn lässyn, pummiloinen olen, mutta mitäpä tämä kulutusyhteiskunta minut sellaiseksi kasvatti. Harrasta sitä ja harrasta tätä. Sinulla pitää olla näin monta kaveria jne... Blää blää.. Ei kaikki ole samanlaisia!
Ei kiinnosta, eikä enää kukaan väkisin tuputa.
Jos lähdetään vaikka siittä, että niitä on monta ja ne ovat kyteneet ja kehkeytyneet elämässäni jo juuriaikoina eli nuorempana.
A. Lapsuuteni vuoksi en kykene ajattelemaan itsestäni samalla tavalla, kuten terve ihminen. Olen vähintään varuillani/säikky/ahdistunut. Olen kokoaika peloissani siitä, miltä näytän ihmisten silmin/olenko outo. Syy: Tarha, koulukiusaaminen joka henkistä ja fyysistä, samaanaikaan perheen henkinen ja fyysinen kiusaaminen/kuritus. Muistan kuinka sain kokea aika rajuakin väkivaltaa, mm. hiuksista revittiin niin kovaa että niskat naksahtivat ja päänahka oli kipeä todella kauan. Saatoin itkeä monta päivää. Isäni tuli vain huoneeseeni ja löi minua ilman syytä, käveli vain ovesta sisään ja kävi samantein kimppuun. Oli myös läpsimisiä, tönimistä, kovaa nipistelyä. Kunnon huutoa, päin naamaa. Äitini mm. kerran heitti minua päin tietokoneen metallisen sivulevyn, hän teki sen täysillä,olin silloin kyykyssä lattialla. Jos se olisi osunut väärään paikkaan, olisin saanut vakavia vammoja, onneksi se kuitenkin osui jalkapöydän ylle hieman, nilkkaan. Menin siitä nukkumaan koska isäni ei kuunnellut minua kun sanoin, että tarvitsen siihen jotakin. Aamulla sain nippusiteitä. En kuitenkaan halunnut pois heidän luotaan, sillä rakastin heitä. Olin sisaruksieni sekä äidin kanssa turvakodissa, sitten lastenkodissa kun äiti ei enään jaksanutkaan olla siellä muiden nurkissa. Nykyisin he ovat muuttuneet.
https://www.youtube.com/watch?v=Xdm0ailemlM
Kävin kouluni samaan aikaan, minua kiusattiin ja kukaan ei hyväksynyt minua koska olin ensinnäkin jotakin muuta kuin arka= Olin sairas ja en edes tiennyt sitä. Nyt ymmärrän sen. Ihmiset ympärilläni oli kuin suoraan kaaoksesta, en ymmärtänyt heitä ollenkaan.
Yläasteelle mennessäni kiusaaminen jatkui, koska aloin pitää puoliani. Ongelmani lisääntyivät, sillä luokkani muuttui ja luokalleni tuli ihmisiä jotka olivat pahoja ja eivät voineet hyväksyä minua. Sain kommentteja julkisesti jotka muistan ikuisesti. Koulu meni myös täyteen alamäkeen, vaikka istuin siellä jokaisen tunnin. Sain siitä huutoja kotona sekä väkivalta jatkui. Saman syyn vuoksi myös ala-asteella.
Ammattikoulussa asiat muuttuivat, sain ystäviä. Kuitenkin terveysongelmieni vuoksi keskeytin koulun ja pidin puolenvuoden tauon.
Aloitin saman alan uusiksi ja tutustuin luokallani olleeseen ihmiseen ystävyysmielessä. Hän oli kolme vuotta luokallani ja olin hänen kanssaan vapaa-ajalla. Asuin mm. puoli vuotta hänen luonaan (En virallisesti). Hän ehti saada paljon aikaan, sillä paljastuikin narsistiksi. Katkaisin välit häneen ilmottamatta mitään. Olin mm. esiintymässä hänen sukujuhlissaankin.
Tuon kaiken jälkeen elämässäni alkoi alamäki: Aloin ryyppäämään ja olin masentunut, sain posstraumaattisen stressihäiriön ja en kyennyt olemaan enään oma itseni. Aloin oksentelemaan ja laihduin paljon.
Eristyin muista ihmisistä ja aloin mokailla kännissä tiettyjen ihmisten kanssa. Tupakkaa meni puolen toppaa illassa. Joskus kaksikin maksiaskia päivässä.
Riitauduin perheeni kanssa ja huutoa sekä epävakaata menoa kesti aika kauan.
Olen nyt rauhottumassa kaikesta, en ole käynyt psykologilla mutta ihmiset ovat suositelleet. Olen mm. saanut aggressiivisuuskohtauksia kännissä niitä muistamatta.
Eilen sain ahdistuskohtauksen ja en mennyt sukujuhliin.
Tänään olen kuunnellut äitini syytöksiä ja huutoa monta tuntia putkeen.
Olen koettanut rauhoitella äitiäni, mutta turhaan. Tuolla hän morkkaa minua ääneen veljeni tyttöystävän ollessa kylässä. Puhuu siis itsekseen ja motkottaa.
Pitäisi muuttaa pois, mutta olen epävakaa henkisesti joten en usko kestäväni sitä.