Kirjastot ja perintä

Itse asiassa kirjastot, varsinkin suuremmat laittavat perintään aikalailla paljon tavaraa vuosittain. Syynä puhtaasti palauttamattomuus.

Ihan samallalailla ne menevät kuin muuallakin mutta tosin ei ihan yhtä kaavamaisesti ja "armotta" jos asiasta haluaa sopia ja keskustella. Mutta aika peruskaava on että ensin kun tavara on myöhässä n. pari viikkoa niin lähetetään postia. Jos ei edelleenkään palaudu niin edellisestä n. se 2-3 viikkoa ja taas ns. "kakkoskarhu", siitä vielä sama aika jos ei palaudu niin perintä.

Tosin esim. pienemmissä kirjastoissa saatetaan resurssien salliessa vielä soittaa perään. Isommissa joissa ei ehdi niin tarkistetaan vain jokaisen karhun kohdalla vielä varmuudeksi ettei ole tullut konevirhettä ja tavara kuitenkin hyllyssä. Siis tavara palautettu mutta ei kuittautunut. Koko ajanhan koneelle juoksevat sitten myös kirjaston omat myöhästymismaksut mutta ne nyt ovat sitten aika pieniä.

Perintämaksut kuitenkin katsotaan aina vähän tilannekohtaisesti. Jos joku tulee reilusti sanomaan että nyt on turmellut tai hukannut aineistoa niin yleinen käytäntö on että aika pitkälle voi sopia ja eipä kyllä käytännössä koskaan laiteta eteenpäin sellaisia missä joku tekee sopimuksen tai tietenkin maksaa kerrallakin pois. Ne jäävät ihan kirjaston sisälle maksuun.

Aika usein se minimi paljon turmellun aineiston pitää maksaa, liikkuu n. 15-20eurossa ihan jo kulujen takia mitä menee itsellä. Lainauskieltorajahan kun tulee täyteen niin siinä on jo rangaistusta "tarpeeksi". Monella onkin juuri nipinnapin sen yli.

Kun maksu kuitenkin menee perintään niin nykyäänhän on ihan ne lainkin asettamat kulut näissä eli jotenkin pohjamaksu ja jotain pientä sen mukaan paljonko perintä on. Eli aikalailla voi sanoa että 90% perinnöistä menee vakiotaksan mukaan. N. 20-30e perintäkulut mitkä eivät juuri nouse siitä plus korvattavan tavaran arvo.

Yllättävän usein muuten tavara löytyy siinä vaiheessa kun on jo mennyt perintään, jos sen palauttaa hyväkuntoisena niin miinustetaan tavaran korvausarvo mutta perintään kun on ehtinyt mennä niin sen palkkiot joutuu maksamaan. Ei ole enää kirjaston käsissä siinä vaiheessa asia muutoin kuin oman aineistonsa suhteen, perintä on jo ulkopuolella.

Jos ei edelleenkään kuulu maksua eikä tavaraa niin perintätoimistot sitten oman aikataulunsa mukaan laittavat ulosottoon. Yleensä parin kolmen kirjeen jälkeen kuten kirjastokin alunperin. ELi maksu/palautusaikaa siis todella on eikä mitenkään radikaalisti ole edes tullut vielä perintätoimistovaiheessakaan maksua jos tavaran vielä palauttaa. Tosiaan ne muutamat hassut kympit.

Eihän välttämättä ulosottoonkaan meno vielä merkintää tuo, poikkeuksetta niin että varattomuusmerkintä eli varallisuuden totaalinen puuttuminen sen sitten tuo. Rahallahan ulosoton alkuvaiheessakin vielä selviää.

Sen kuitenkin sanon kokemuksesta että ne jotka asiat ulosottoon asti päästävät, ovat pitkälle niitä joilla siellä rullaa niin paljon muutenkin etteivät kertakaikkiaan välitä edes selvittää asiaa. Kyllä "kunnon kansalainen" yleensä viimeistään perintätoimistolta kirjeen saatuaan juoksee hätä kädessä kirjastoon juttelemaan asiasta. Tässäkin vaiheessa voi kirjaston kanssa tiettyyn pisteeseen yleensä sopia mutta ne pienet perintäkulut lankeavat kuitenkin. Nehän ovat ns. toisen firman maksuja jo.