Kehtaatteko...

kyllä joskus kehtaan..mulla on aika monta lähikauppaa,niin on kyllä aika helppo käydä monessakin paikassa. Mutta yleensä leikin että oon järjestämässä kutsuja(!) ja siks ostan kaikkeamahollista ja mahotonta..vaikka eipä ne sitä siellä kaupassa tiiä mitä mun mielikuvituksessa tapahtuu! Hävettää kyllä aina sillon, mutta helpottaa kun uskottelee itelleenkin että ei aio syödä kaikkea yksin..

Eihän kassatädit voi tietää ostatko ruuat itsellesi vai koko perheellesi :) itse kehtaan kyllä ostaa kaikki ruuat, mutta nolompaa on ahmia poikaystävän läsnäollessa! tahtoisin niin ahmia, mutta se ei ole lainkaan naisellista! :) heh..!

En osta yleensä niin paljon kerralla, koska ahmimiskohtaukseni ovat jokseenkin pieniä verrattuna pahimpiin bulimikkoihin, mutta sen sijaan yritän käydä joka päivä eri kaupassa. Nolottaa käydä lähikaupassa monena päivänä peräkkäin, kun myyjät alkavat jo tunnistaa naamani ja ostokseni. Ihmettelevät varmasti, miksi tulen joka päivä ostamaan pussillisen samanlaista leipää :)

niin kyllähän se hävettää mennä aina siihen kassalle, ja sitä toivoo niin hartaasti, ettei kukaan nuori (tai vielä pahempaa:joku tuttu) tuu jonoon taakse.. kyllä mä aina välillä vaihtelen kauppoja, mutta joskus tuntuu, että ne kauppatädit tietää, että olen sairas. :s

me ollaan kaikki ihan samanlaisia...

Mä asun pienessä kylässa jossa on tasan 2 kauppaa. Yritän käydä tasapuolisesti molemmissa mutta kyllä on vaivautunut olo siinä kassalla, etenkin jos osuu sama myyjä monta kertaa peräkkäin. Teen sitten säännöllisesti ostosmatkoja lähimpiin kaupunkeihin, niissäkin yleensä käyn useemmassa kaupassa, en kehtaa mennä isossakaan kaupassa lastini kanssa kassalle. Sitten kuitenkin jos jonossa on joku jolla on koko kärry täynnä ruokaa, ajattelen ekana että tolla on iso perhe, eli hölmöä hävetä ostoksiaan. Mutta en silti tiedä miten selittäsin että ostan lapsille kun kori on täynnä karkkia, sipsejä ja pullaa...