Ikuisuuskysymys tuntuu olevan, mikä on yhteis- ja yksinhuoltajuuden ero. Näin isänä omasta kokemuksesta voin sanoa, EI MIKÄÄN. Ainoa asia, joka tässä maassa vaikuttaa, on äitiys ja äitimyytti. Siinä tapauksessa, että äiti on lähivanhempi, kaikki teot ovat oikeutettuja, ja vieläpä sosiaalitoimen tuella; uskontoasioista päättäminen, asuinpaikkakunnan muutto, tapaamisten estäminen ja lasten terveydentilan seuraaminen.
Vain hetken apua tarjosi käräjäoikeus, joka ammattitaidolla paneutui ongelmaan vuoden aikana kolmessa lautamieskokoonpanossa ja totesi päätöksessään, että isä on se vanhempi, joka pystyy tarjoamaan lapsille kunnollisen kasvatuksen, turvaamaan lasten oikeudet molempiin vanhempiin ja kantamaan vastuun lapsista. Isä sai yksinhuoltajuuden ja lapset turvallisen kodin sekä rakastavan ympäristön. Kaikessa käräjäoikeuden toiminnassa oli tarkoituksena toteuttaa lasten etua.
Mutta, hovioikeus suuressa viisaudessaan päätti kuuden tunnin istunnon jälkeen, että äitiys on ainoa asia, jolla on jotain merkitystä ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen, muuttaen yksinhuoltajuuden äidille. Lasten etu ja oikeudet vedettiin vessasta alas.
Nyt, puolen vuoden jälkeen, kaksi nuorinta ovat onnistuneesti vieroitettu isästään estämällä tapaamiset ja katkaisemalla kaikki yhteydenpito, vanhin yrittää pitää oikeuksistaan kiinni ja yrittää päästä tapaamaan isäänsä, mutta huoltajan onkin löytänyt oivan keinon estää senkin.
Sosiaalitoimen avohuollon tukitoimella vanhin lapsista on sijoitettu perhekotiin ilman perusteita, huoltajan toimesta ja perhekoti jopa kävelee hovioikeuden päätöksen yli kieltämällä tapaamiset ja yhteydenpidon.
Mikä on se auktoriteetti, joka mahdollistaa tämän toiminnan ? Se ei ainakaan perustu mihinkään lakiin, eikä asetukseen, vaan huoltajan ja viranomaisten mielivaltaan.
Isällä ei ole muuta kuin maksajan velvollisuus.
Vain hetken apua tarjosi käräjäoikeus, joka ammattitaidolla paneutui ongelmaan vuoden aikana kolmessa lautamieskokoonpanossa ja totesi päätöksessään, että isä on se vanhempi, joka pystyy tarjoamaan lapsille kunnollisen kasvatuksen, turvaamaan lasten oikeudet molempiin vanhempiin ja kantamaan vastuun lapsista. Isä sai yksinhuoltajuuden ja lapset turvallisen kodin sekä rakastavan ympäristön. Kaikessa käräjäoikeuden toiminnassa oli tarkoituksena toteuttaa lasten etua.
Mutta, hovioikeus suuressa viisaudessaan päätti kuuden tunnin istunnon jälkeen, että äitiys on ainoa asia, jolla on jotain merkitystä ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen, muuttaen yksinhuoltajuuden äidille. Lasten etu ja oikeudet vedettiin vessasta alas.
Nyt, puolen vuoden jälkeen, kaksi nuorinta ovat onnistuneesti vieroitettu isästään estämällä tapaamiset ja katkaisemalla kaikki yhteydenpito, vanhin yrittää pitää oikeuksistaan kiinni ja yrittää päästä tapaamaan isäänsä, mutta huoltajan onkin löytänyt oivan keinon estää senkin.
Sosiaalitoimen avohuollon tukitoimella vanhin lapsista on sijoitettu perhekotiin ilman perusteita, huoltajan toimesta ja perhekoti jopa kävelee hovioikeuden päätöksen yli kieltämällä tapaamiset ja yhteydenpidon.
Mikä on se auktoriteetti, joka mahdollistaa tämän toiminnan ? Se ei ainakaan perustu mihinkään lakiin, eikä asetukseen, vaan huoltajan ja viranomaisten mielivaltaan.
Isällä ei ole muuta kuin maksajan velvollisuus.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olette ilmeisesti kumpikin lähteneet rajamaan toista vanhempaa ulos lasten elämästä - ensin isä vaatimalla yksinhuoltajuutta itselleen - ja sitten äiti lähti koston tiellä ja onnistui siinä.
Onneksi lapset ovat nyt päässeet (pääsemässä?) turvaan riiteleviltä vanhemmilta - ja heidät on sijoitettu. Lapsen kehitykselle on hyvin tuhoisaa tuollainen riitely.
Vanhempien tapaamisoikeus on turvattu vaikka lapsi on otettu huostaan. Käy läpi asiaa lastensuojelun sos.työntekijän kanssa - jos se ei auta vie asiaa hallinto-oikeuteen.
On mustaa valkoisella, että minä en ole ryhtynyt 'rajaamaan' toista vanhempaa lapsilta, vaan äidin pyrkimyksenä on vain lasten vieroittaminen isästä. Äidin aloite oli yksinhuoltajuuden haku.
JA - vanhempien tapaamisoikeutta EI ole turvattu tässä tapauksessa, vaan sosiaalitoimi estää äidin toiveesta tapaamiset, viimeksi Isänpäiväviikonloppuna, ilman mitään perusteita, vaikka hovin päätös erikseen määrää ko. viikonlopun isälle.
OK, lupaan kirjoittaa tästä dokumentin ja laitan sen kaiken kansan nähtäville ja opiksi, kunhan jaksan...
Miksi muuten oikeus päätyi siihen että sinulle yksinhuolto? Omasta aloitteesta vai sinun vaatimuksesta?
Jos lapsi otettu huostaan niin tarkkoja määräyksiä ei ole tuolle tapaamisasialle - ja heillä ei ole velvollisuutta noudattaa esim oikeuden antamia tapaamispäätöksiä. Mutta toisaalta sos.toimen tehtävä on edistää lapsen ja vanhempien suhdetta vaikka lapsi on otettu huostaan. Näin ollen valitus sos.lautakunnalle tai hallinto-oikeuteen voi auttaa jos asia ei etene sos.työntekijän/perhekodin kanssa.
Oikeus ei päädy yhteishuoltajuuteen, jos vanhempien välit ovat riitaiset, joten heistä valitaan se parempi yksinhuoltajaksi.
Huostaanotossa olisikin selvemmät toimintamallit, mutta nyt on kyseessä huoltajan toivomuksesta tehty avohuollon tukitoimi, jolloin sosiaaliviranomaisten on noudatettava oikeuden päätöksiä. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Mutta, olen tehnyt huostaanottovaatimuksen ja huomenna toivon saavani palautetta asiasta.
On harvinaista että oikeus päättää yksinhuollosta jos ei vanhemmat sitä vaadi ... Sen lisäksi oikeus ei arvioi kumpi vanhemmista on "parempi" tai "huonompi" vaan tekee päätökset muilla perusteilla.
Avohuollon tukitoimeena toteutettuna huoltajat (ja lapsi jos on yli 12) kuullaan - mutta kun exälläsi on yksinhuolto et voi pahemmin vaikuttaa :(
Avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyt sijoitukset ovat yleensä lyhytaikaisia - ja sen takia sos.toimi joko ryhtyy varsinaiseen huostaanottoon tai lapsi palautetaan kotiin. Sinuakin varmaan kuullaan tässä vaikka et ole lastesi huoltaja.
Oikeus tekee päätöksen siitä kumpi on parempi vanhempi, eli kykenee turvaamaan lapselle normaalin kehityksen ja kasvatuksen sekä suhteet molempiin vanhempiin. Päätös perustuu sosiaalitoimien lausuntoihin osapuolten olosuhteista ja toimista.
Edelleen, oikeus ei anna yhteishuoltoa, jos vanhempien välit ovat riitaiset, vaikka toinenkin olisi suostuvainen yhteishuoltoon, kuten minä.
Ikävä kyllä, itsekin olen saanut karvaasti huomata näillä palstoilla keskusteltujen olettamusten ja luulemisien olevan todellakin vailla käytännön tietoa. Siinä vaiheessa, kun asiat viedään katkeraan loppun asti, niin totuus oikeus- ja sosiaalitoimemme toiminnasta täällä Suomessa on ikävää luettavaa.
Mutta, kuten sanoin lisää joskus sitten tulevaisuudessa...
No ilmeisesti sitten hovioikeus päätti että äiti onkin parempi huoltaja ... Oliko se sitten niin että käräjäoikeus oli oikeassa kun huomasivat että sinä olit parempi mutta hovi olikin väärässä kun ei tajunnut kuinka kelvoton exäsi on?
Kyllä esim meille tuli yhteishuolto vaikka välit erittäin riitaiset - ja mikäänhän ei estä vanhempia sopimaan keskenään yhteishuollosta vaikka käräjäoikeuden päätöksen jälkeen.
Siinä vaiheessa kun vanhemmat lähtevät valjastamaan viranomaisia siihen paremmuuskilpaan ollaan jo vaarallisilla vesillä. Toivottavasti tosiaan lapset pääsevät turvaan tuollaisilta vanhemmilta jotka kuvittelevat että ovat parempia vanhempia kuin se toinen. Lapsille olette kuitenkin yhtä tärkeitä ja "hyviä" ...
Kuulutko johonkin tähän sosiaalitanttojen lukuisaan joukkoon, tekstisi on suoraan kuin heidän käsikirjastaan ?
Sitähän kaikki viranoamiset ja äidin puolella olevat odottavat, että teen kuten isät yleensä ja luovutan ja alistun äitiyden mielivaltaan, mutta sen olen luvannut, että sitä en tee.
Siinä vaiheessa, kun joudutaan ottamaan viranomaiset prosessiin mukaan, on kyse jo toisen vanhemman henkisen kieroutuneisuuden oikaisemisesta, minun tapauksessa äidin.
Kaikki tapaukset ovat erilaisia, ja niiden tuomitseminen tai arvosteleminen on vaikeaa, kuitenkin lasten edun toteuttaminen juridisten faktojen pohjalta on mahdotonta, koska äitimyytti on pyhä.
Minä en ole missään vaiheessa kieltänyt lapsiltani äitiä, enkä tapaamisia, vaan kantanut vastuun heidän terveydentilastaan ja koulunkäynnistään molempien vanhempien olemassaolon vaikutuksella. Vahinko vain, että äiti ei ole henkisesti tasapainossa vieläkään, vaikka avioerosta on neljä vuotta...
Jos olisit äiti niin syyttäisitkö silloin viranomaisia siitä että ovat liian isämyönteisiä? Silloin kun edellisen kerran kävit tuon huoltajuusriidan äitinä niin minkälaista kohtelua sait silloin?
Hassua että ensin sanot että oikeus päättää kumpi vanhemmista on parempi - mutta sitten kun hovi teki uuden päätöksen niin se olikin sitten väärä päätös ...
Olette itse kumpikin sortuneet vieraannuttamiseen - sinä viemällä huoltajuuden äidiltä ja äiti yrittämällä samaa. Vaikka kuinka "sallii" tapaamisia niin eihän se auta - pitää antaa kummankin olla lapsen vanhempia ja kasvattajia. Nyt olette varsinaisen sopan keittäneet - toivottavasti lapset selviytyvät.
>Olette itse kumpikin sortuneet >vieraannuttamiseen - sinä viemällä huoltajuuden >äidiltä ja äiti yrittämällä samaa. Vaikka >kuinka "sallii" tapaamisia niin eihän se auta - >pitää antaa kummankin olla lapsen vanhempia ja >kasvattajia. Nyt olette varsinaisen sopan >keittäneet - toivottavasti lapset selviytyvät.
Missähän pilvilinnoissa mahdat elää, avioeron jälkeen tärkein on lasten etu ja hyvinvointi, EI äidin.
Kiitos kuitenkin, että osoitit taas kerran tämän järjestelmän toiminnan perusteet; minähän se vein huoltajuuden äidiltä, eli minä olen rikollinen, isä.
Lasten etu on että saa säilyttää sekä äitinsä että isänsä - ja että isä ja äiti lopettaa riitelynsä. Nyt teidän tapauksessa lähditte kumpikin kampeamaan toista vanhempaa ulos lasten elämästä - ja seurauksena erittäin ikävä oikeustaistelu. Onneksi viranomaiset ovat nyt puuttuneet ja toivottavasti pystyvät suojelemaan lapsia heidän sekopäisiltä vanhemmilta jatkossa.
Olette kumpikin tehneet väärin - äiti viemällä sinulta huoltajuuden ja sinä viemällä äidiltä huoltajuuden. Sen sijaan että haukut lapsen äitiä niin miten jos ottaisit peilin käteen ja katsoisit sitä vähän aikaa.
Kiitos neuvoistasi, myönnän kantasi, mutta, kun et tiedän taustoja ja tapahtumia, annan anteeksi yksisilmäisyytesi.
Kuitenkin sinun on syytä tarkistaa asenteitasi ja ennakkokäsityksiä myös isän roolin suhteen.
Tämä keskustelu on osaltani loppuunkäyty ja toivotan hyvää jatkoa sinulle.
Joo, en tosiaan kohota isyyttä taivaisiin vaan pidän tärkeänä että lapsilla on sekä isä että äiti. Sen takia en kunnioita äitejä jotka yrittävät sulkea isää pois lasten elämästä - tai isejä jotka yrittävät sulkea äitiä pois lasten elämästä.
Hyvää jatkoa sinulle myös - toivottavasti pystyt antamaan exällesi anteeksi ja rakentaa hänen kanssaan rakentavaa yhteistyötä. Se on ainoa tie joka pelastaa teidän lapsia ...
Olen joutunut seuraamaan tuttavieni elämässä "taistelua" lapsista ja heidän huoltajuudestaan. Vanhemmat ovat kuuroja ja sokeita lapsilleen silloin, kun he taistelevat huoltajuudesta. Lapset seuraavat mitä vanhempien välillä tapahtuu ymmärtämättä miksi näin on. Ajattelevatko vanhemmat miten tällainen vaikuttaa lasten psyykeeseen.
Oma avioliittoni on lopussa ja asumme erillämme. Lapsille olemme sanoneet ettei se johdu heistä, vaan ettemme ole sopivia toisillemme. Lapset liikkuvat vapaasti molempien vanhempien luona ja asuvat sen vanhemman luona minkä valitsivat. Toinen isän ja toinen äidin luona.
En tiedä onko tämä oikein viranomaisten mielestä, mutta näin lapsemme halusivat ja ovat tasapainoisia "murkkuja".
On tietenkin erittäin valitettavaa jos vanhemmat lähtevät kisaamaan siitä kumpi on parempi. Toisaalta mikä on miehen vaihtoehto jos nainen lähtee tälle tielle?
Olemalla vaiti hän häviää ja lähtemällä leikkiin hän on kelvoton. Yhtä kaikki hän ei näe lapsiaan.
Jotkut äidit ovat todellakin seonneet, eivätkä osaa ajatella järkevästi.
Toivottovasti asiat kääntyvät oikein päin, yleensähän ne aina lutviutuvat,tavalla tai toisella!
Kijoituksesi perusteella vaikutat mielestäni tosi fiksulta mieheltä/ isältä! Tsemppiä sinulle!
Jos koet, että viranomaiset ovat polkeneet lasten oikeuksia, tee kantelu. Esimerkiksi oikeuskansleri voi olla hyvä vaihtoehto. Tutustu sivuihin www.okv.fi. Jos sulla on mustaa valkoisella siitä, että äiti on ties mikä sekopää (sori en jaksanut kovin tarkkaan keskittyä tekstiisi) ja silti lapset alistetaan sellaisen kanssa asumaan, niin kantele asiasta. Jos kantelusi todetaan aiheelliseksi, haasta sen jälkeen väärintehneet viranomaiset oikeuteen vastaamaan lapsille aiheutuneista kärsimyksistä.
Etkä sinäkään isänä voi olla mikään heittopussi vuosien ajan. On sinullakin oikeus ihmismäiseen kohteluun. Ota myös se huomioon kun kantelet. Jos koet tasa-arvoasi rikotun, mainitse se. Jos koet viranomaisten tukeneen isän ja lasten etäännyttämistä toisistaan, mainitse sekin.
Ja muista. Kun asioit näiden kaikenmaailman "lasten hyvää ajattelevien" viranomaisten kanssa, pyri saamaan KAIKKI keskustelut dokumentoituna. Pyydä asioistasi kirjallista selvitystä, esitä kysymyksesi joko sähköpostitse tai etanapostitse. Kaikilla viranomaisilla varmasti on nykyään sähköpostiosoite, jonka antavat jos kysyt. Näin sinulla on liittää mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten hyvää todistusaineistoa viranomaisten mokista. Täällä eräs päähänpotkittu isä ymmärsi neljän vuoden jälkeen siirtyä kirjalliselle linjalle eikä montaa viikkoa kestänyt, kun arvon sosiaalirouvat puhuivat itsensä pussiin. Nyt on kantelut lähdössä. Siinähän miettivät kaffepaussilla mitä tuli tehtyä.
Nämä ohjeet pätevät kaikkiin tapauksiin, jossa vallastaan sokaistuneet viranomaiset tekevät mielivaltaisia päätöksiä. Olitte sitten äitejä tai isiä, taistelkaa näitä sekopäisiä hormonien riepottelemia katkeria sossuja ym vastaan.
Sori on aika vihainen kirjoitus, mutta olen saanut seurata yhden isän taistelua tuulimyllyjä vastaan. Ei siinä mitkään puheet tasa-arvoisesta kohtelusta auta, kun naispuoliset sossumammat pääsee jeesaamaan hysteeristä äitiä. Ne lasten etua korostavat mielipiteet voi vetää vessasta alas. Älkää edes yrittäkö hymistellä ja jeesustella että kyllä ne lasta ajattelee. Jos tekisivät niin, olisivat ottaneet muksut väkivaltaiselta äidiltä pois.