...pääsisin opiskelemaan. Olen tehnyt mielestäni kaikkeni! Olen yo. keskinkertaisilla papereilla. Olen ulkoisesti normaali mies. En poikkea millään erikoisuudella. Ei lävistyksiä, ei koristuksia. Olen hakenut useampaan paikkaan koko ajan rimaa pudottaen alemmas ja alemmas, jotta pääsisin opiskelemaan itselleni ammatin. Töitä haluan tehdä ja varastotöissä olen tälläkin hetkellä. Uskon että töitä on tulevaisuudessakin, mutta olisihan se hyvä olla jokin ammatillinen koulutus. Viranomaiset kehottavat opiskeluun, mutta kun ei vaan pääse sisään. Heikkouteni on , huono matikkapää, olen vähän arka ja hiljainen, ilmeisesti hahmottamiskyvyssäni on jotain. Muuten mielestäni olen ihan kuin kuka tahansa nuorimies. Näin mulle kerrotaan. Harrastuksiakin minulla on ja tyttöystävä, mutta usko puuttuu päästä enään mihinkään opiskelemaan.Masentaa!!! AUTTAKAA JA ANTAKAA YSTÄVÄT HYVÄT NEUVOJA MITEN TULISI TOIMIA, ETTÄ PÄÄSISIN OPISKELEMAAN!!!!!!!
Neuvoista kiitollinen KAKSKUTONEN!
Neuvoista kiitollinen KAKSKUTONEN!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minne olet hakenut?
Tutki tarkkaan esim. hakemiesi koulun nettisivuja ja kriteerejä kuinka hakijat valitaan. Lue pääsykokeisiin aivan perkeleesti. Kyllä sinä opiskelemaan pääset jos OIKEIN kovasti sitä haluat!! TSEMIÄ!!
Hei! Älä masennu. Oletko hakenut paikkoihin, joihin on pääsykokeet vai soveltuvuustestit? Mikäli kyseessä on pääsykokeet, ei auta muu kuin ahkerampi pänttäämine. Voisitko säästää nyt etukäteen ja keväällä ottaa töistä vapaata lukeaksesi pääsykokeisiin? Jos taas kysymyksessä on oppilaitos, johon on soveltuvuuskokeet, kannattaa miettiä, miksi et ole alalle päässyt? Oletko valinnut mielestäsi sinulle sopivimman alan? Joskus näissä soveltuvuustesteissä testaajat huomaavat, että kyseinen henkilö ei ehkä itsekään ole varma alavalinnastaan ja siksi olet saattanut menettää paikkasi jollekin motivoituneemmalle.
Peli ei silti ole menetetty, no hätä! Hae vaan ahkerasti eri kouluihin ja eri linjoille, kyllä sieltä joku paikka aukeaa! Voisit myös käydä työvoimatoimistossa ammatinvalintaohjaalla. Häneltä voisit saada vinkkiä eri opiskelupaikoista ja siitä, mikä saattaisi olla se sinulle sopivin ala.
Missä asut? Pääkaupunkiseudulla löytyy paljon eri kouluja (Yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Hanken, TKK, Stadia, Arcada, Helia, HUMAK, Laurea, EVTEK plus ammatilliset koulut), joten vaihtoehtoja riittää! Jos taas olet valmis lähtemään pienemmälle paikkakunnalle, saattaisi opiskelupaikka irrota helpommin.
Tässä nyt jotain äkkiseltään mieleen tulleita vinkkejä. Toivottavasti oli apua! Laita vielä viestiä, jos mieltäsi askarruttaa jokin opiskeluun liittyvä asia. Hauskaa päivää!
...mikä todella kiinnostais!!!! KUn en päässyt parilla yrittämällä psykkaa enkä biologiaa lukemaan vaikka mielestäni pänttäsin paljon niihin kuuluvaa materiaalia, niin kaikki muu on ollut hengessä "kunhan johonkin pääsis"-pyrkimistä. Siinä kait syy!! Olen "amiksen" kirjoissa, mutta kun se ala, biotekniikka, ei pure minuun ja se matikan vaikeus, ovat minut masentaneet, niin tässä ollaan. Asun hesan liepeillä. Nyt taas pitäis keksiä mihin keväällä pyrkis!! Kaupallinen ala -EI. Tekniikka-KYLLÄ, mutta se matikka. Olen käynyt työvoimatoimistosakin kyselemässä ja juttelemassa, mutta kun tuntuu ettei siitäkään mitä apua tullut. Ne selitykset siellä olivat niin huu-haa! Vanhempani ovat yrittäneet kannustaa minua opiskelemaan kaupalliselle alalle tai oppisopimuksella logistiikkaa. En kuitenkaan halua olla neljää kymmentä vuotta varastossakaan. Jotenkin vaan on nyt eväät loppu näissä koulutusasioissa.
Huonoltahan se näyttää jos 26-vuotiaana ei ole koulutusta tai edes ajatusta mihin suuntaan lähtisi opiskelemaan. Suuri osa ikäisistäsi on jo valmistunut joko ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Kun jossain vaiheessa pääset koulutukseen ja valmistut niin ilman työkokemusta alaltasi olet huonossa asemassa kun nuorempia valmistuvia on paljon. Työnhaussa ei vanhaan malliin enää riitä koulutus vaan nykyään "parempiin" tai "haastellisempiin" töihin päästäkseen pitää olla todellista osaamista ja näyttöjä.
Jos tekniikka kiinnostaa ja matematiikkapää ei riitä niin mene ammattikouluun vaikka autolinjalle tai asentajalinjalle. Myöhemmin voit jatkaa opintoja valmistuttuasi ja ehkä se matematiikka avautuu sitten helpommin. Mikä matematiikan ala o muuten vaikeaa näin ohimennen kysyen (logaritmit, diffetiaalilaskenta, integroinnit, sarjat, todennäköisyyslaskenta, tensorilaskenta vai mikä...)?
Heissan..
.. ehdotan, että aloita opiskelut vaikka avoimessa yliopistossa. Kursseja on mistä valita ja koska käyt työssä pystynet ne rahoittamaan..
t. yli 80 ov avointa
Luulin että itselläni on huono "matikkapää", näin ei ollut, se luulo osoittautui virheelliseksi kun aloin todella treenaamaan matikkaa.
Lainasin kirjastosta kirjoja ja luin teorian ja tein tehtäviä sinnikkäästi kotona. Tarkistin vastauksista oliko mennyt oikein jos ei tutkin tehtävää ja hain oikeaa vastausta.
Kun onnistuin lopulta ratkaisemaan tehtävän, opin siitä paljon ja se oli todella palkitsevaa ja kohotti itsetuntoa.
Sinnikkyys kehittyi kun palkinnoksi sai onnistumisen, omalla työllä ja yrittämisellä. Nyt ammattikorkeakoulussa matikka oli 4 (maksimi arvosana on 5), ala-asteella se oli 5, yläasteella 7.
Huono matikkapää usein johtuukin siitä että on huono itsetunto eikä ole myönteisiä kokemuksia matematiikasta.
Rakenna itse itsellesi myönteiset kokemukset matematiikasta kovan yrittämisen kautta saavuttamallasi henkilökohtaisilla onnistumisilla.
Matikka on kivaa, se avaa uusia maailmoja ja siitä on hyötyä. Se on erittäin palkitsevaa ja kannustavaa.
Matikkaa voi verrata urheilulajiin, se vaatii peruskuntoharjoittelua eli tehtävien tekemistä, pitää tehdä paljon harjoituksia ja tutustua teriaan.
Matikan oppiminen nopeutuu kokoajan kun sitä opiskelee, kun on tarpeeksi paljon opiskellut ja harjoitellut, uuden asian oppiminen menee todella nopeasti.
puutu, vaan useimmilta puuttuu matikkaperse eli sinni istua ja harjoitella asioita. Oletetaan, että kirja avaamalla ja sitä viisi minuuttia hätäisesti silmäilemällä matematiikan salat otettaisiin haltuun.
Kirjoituksesi toivottavasti korjaa monenkin asenneongelmat matematiikkaa kohtaan, sillä esimerkkisi mukaisesti matematiikkaakin oppii vain opiskelemalla.
Eli oletko pyrkimässä 2. asteen vai 3.asteen kouluihin?
Jos joku ammatti tarvitsee saada, niin hvyä vaihtoehto on esim. oppisopimuskoulutus. Myöskään aikuiskoulutuksiin ei ole kamalat kriteerit.
Jos yliopitsoon/AMK:hon haet, niin oletko harkinnut niitä valmennuskursseja?
Työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologilla kannattaa käydä. Jos et ole jo käynytkin. Usein jo keskustelu auttaa ja selkiyttää omia ajatuksia. Voidaan tehdä myös testejä, jotka antavat suuntaa vahvuuksista. Kannattaa suhtautua avoimin mielin, voi löytyä jotain, mitä ei ole tullut ajatelleeksikaan. He myös tietävät koulutusasioista. Itse opiskelin oppisopimuksella uuden ammatin. Se oli minulle perheellisenä hyvä tapa. Tsemppiä!