Muutin omaan asuntoon muutama vuosi sitten.
Minulle on aina ollut selvää, että otan koiran kun muutan omilleni.
Porukoilla allergiaa, joten en ole koskaan koiran kanssa asunut.
Aina kun puhun tuttaville koiran hankinnasta niin kaikkien mielestä se on huono idea, niidenkin kenellä koira jo on.
Varoittelevat kuinka se rajoittaa elämää ja pitää nähdä tosi paljon vaivaa koiran suhteen.
Monet myös kuvaavat koiraa ärsyttäväksi.
Itse en keksi mikä minua voisi koirassa ärsyttää, joten valaiskaa minua?!
Käyn päivittäin lenkillä säällä kuin säällä, joten tämä ei ainakaan ärsytä.
Ymmärrän, että koiraan pitää käyttää aikaa ja vaivaa, mutta tämän olen jo huomioinut...
Mikä koirassa voisi ärsyttää?
En keksi...
22
148
Vastaukset
- Annetaan pois
Melkein kaikki ärsyttää: Haukkuminen, haju, kuolaaminen, paskaroiskeet peräpäässä, kusen lorotus, lenkittely säässä kuin säässä, pannan laitto, lomahoito-ongelmat, sairastelut eläinlääkärilaskut, ruuanlaitto, karvanlähtö, kukaan ei pidä koirastani, toiset koiraihmiset... Siis voisin jatkaa tätä listaa ihan loputtomiin.
Aika ja vaiva kannattaa laittaa satakertaa mielummin johonkin hyödylliseen juttuun. Mäkään en uskonut, vaikka varoteltiin. Nyt kaduttaa.- Näyttää ahdistavan
Voi näitä elämän ahdistamia. Ei ole muuten koiranomistajia nuo, tai ainakaan terveitä sellaisia.
- huono
Näyttää ahdistavan kirjoitti:
Voi näitä elämän ahdistamia. Ei ole muuten koiranomistajia nuo, tai ainakaan terveitä sellaisia.
Konitohtori
- Totuus Sinusta
Toetenkin voit olla provo, mutta oletetaan että tämmöinen vastaus olisi aito. Vastaisin sinulle näin...
Sinua varoiteltiin, koska olet itsekäs ja lapsellinen.
Sairaanloisen itserakkaalle ihmiselle koira ei sovi. Koirasi ei tarvitse sinua, mutta sinä kyllä tarvitsisit koiraasi, jos olisit riittävän älykäs kasvamaan.
Itserakas ihminen voi olla monella tapaa, mutta etenkin narsistia koira käy ärsyttämään. Hän on kuvitellut kaikkien seuraavan ja tottelevan häntä itsestään, ja kun koira haukkuukin eikä hän osaa sitä kouluttaa: se on koiran vika. Kun koira on normaali olento, joka myös pissaa ja kakkaa, se ei vastaakaan hänen harhaisia kuvitelmiaan.
Kun koira on elävä olento, joka joskus sairastuu, jolla on heikkoutensa ja josta pitää huolehtia, narsisti hermostuu ja ärsyyntyy, koska luuli tilaavansa helpon egon jatkeen. Hän ei halua laittaa rahaa eikä aikaa, mutta etenkään koska myötätunto ei onnistu eikä hän nää koiraa elävänä, on se aika tuskaista todeta että koiraa pitäisi jaksaa hoitaa myös kun se on heikko.
Kukaan ei pidä narsistin koirasta. Käy sääliksi niiden koiria. Koska ne on useimmiten huonosti kasvatettu ja kuten lapset, ne reagoi vanhempansa vihaan: niistä tulee vihaisia, arvaamattomia tms. arkoja, tai muuten semmoisia, ettei niitä ole helppoa lähestyä. Sitten narsisti taas syyttää koiraa. Sen vika! Kukaan ei pidä koirastani!
Käy sääliksi koiraa, että on noin surkean ihmisen saanut rinnalleen.
Lisäksi siitä olisi hyötyä nimenomaan sinunkaltaisellesi surkealla ihmiselle, että saisit (nimenomaan saat etkä joudu) pitää huolta jostakusta, että sinua edes joku rakastaisi, että joutuisit olemaan aidosti epäitsekäs. Mutta koska olet itseäsi täynnä, lapsellinen ja tämäkään viesti ei sinua herätä, olet yksi paskapää koirien huonojen omistajien listaan lisää.
Et todennäköisesti edes yritä.
Olet itse valinnut, mutta et sitoutunut koko pakettiin. Sinä se haluat vaan rusinat pullasta ja hyvät hetket ja kun elämä ei ole täydellistä, se on aina muiden vika. Tässä se on koiran vika, koska sinussahan se vika ei ole.
Hyödyllistä ja hyödyllistä. Tämäkin on todenäköisesti ajan laittammista turhaan: sinuun. Et kuuntele etkä ota opiksesi enkä usko sekuntiakaan että itserakkautesi ja oman vastuusi hyväksyminen tuosta kasvaa. Mutta koirasi takia on pakko yrittää.
Todennäköisesti se ei tarvitse sinua. Todennäköisesti sen olisi parempi olla jollakulla muulla.
Mutta sinä tarvitset sitä. Kipeästi ja auttamattomasti. Sinä olet teistä se, kenestä se pitää huolta, se lenkittää sinua säässä kuin säässä! Ja sinä olet teistä se, joka pitäisi kasvaa: joka paskoo ja kusee itsekin, joka räksyttää tässäkin ihan turhaan, joka haisee ja laskee kaiken rahassa. Sinusta on vaikea pitää.
Tätäkin voisi jatkaa loputtomiin.
Katso siis peiliin, nyt vielä kun ehdit kasvaa ihmiseksi. Nyt vielä kun ehkä sinustakin tulisi jotain muuta kun sairas itserakas ihminen, joka pilaa muiden elämän.
Usko nyt siis, kun et aikaisemmin uskonut. Sinua varoiteltiin itsesi takia, ei koiran. Sinua varoiteltiin, koska ihmiset näkivät ettei sinusta ole tuohon hommaan. Koska he tiesivät että olet itsekäs ja lapsellinen.
Se on totuus. Sinua ei varoitettu koirasta, vaan itsestäsi.
Nyt näät totuuden ja se on se, mikä sinua todellisuudessa ärsyttää. Olet huono etkä voi olla näkemättä sitä, kun koirasi näyttää sen sinulle joka päivä.
Muuta se. - Akvaristi
Juuri näitten takia en ikinä koiraa hommaa. Paljon helpommalla pääsen kun on akvaario.
- typeryskö olet
Akvaristi kirjoitti:
Juuri näitten takia en ikinä koiraa hommaa. Paljon helpommalla pääsen kun on akvaario.
no et ole selvästikään koiraihminen joten miksi edes hommaisit. Miksi edes roikut koirapalstalla.
- doggen3
Rajoittaa toki elämää, toki riippuu myös koirasta/rodusta. Mutta minä otan koirani joka paikkaan mukaan minne vain kykenen. Ärsyttävää koirassa on pentuaika. =D se pissa ja kakka rumba, mutta on vaivan arvoista. Kaikilla koirilla on varmasti omat ärsyttävät tapansa, mutta niistäkin voi koulutuksella päästä eroon, että jokainen miettiköön että onko koira itsessään ärsyttävä, vai sen ärsyttävä tapa.
- Ota vaan
Mutta ennen sitä tee kaksi tietoista päätöstä:
1. Tämä on koiran ensimmäinen, tai ainakin viimeinen koti. Ja sieltä poistutaan vasta pitkän hyvän elämän elettyä.
2. Tee päätös siitä millaisen koiran haluat. Ja alat pennusta asti toteuttamaan päätöstäsi ja unelmaasi hyvin käyttäytyvästä koirasta.
Ne ärsyttävimmät hetket ovat siinä 1-3 vuoden välillä kun koira tosissaan koettelee hermojasi, kyseenalaistaa päätöksesi, ignooraa käskysi ja kehotuksesi sekä unohtaa opetuksesi.
Silloin, pahimpinakin päivinä, muista nuo kaksi päätöstä jotka teit.
Sen jälkeen alkaa aika jolloin sulaudutte "kuin yhdeksi lihaksi", kunnes kuolema teidät erottaa. - Pohdittavaa ++++
En osaa siihen ärsyttävyyteen vastata paitsi tietty aina meitä joku perheenjäsenkin vähän ärsyttää, että siinä kun vaikka kotona veli on joskus ärsyttänyt, niin saattaa se koirakin ärsyttää. Ei se 15 vuotta mene niin että elämän tilanteet ei muutu, stressiä ei tule, haasteita ei löydy ja lenkkikin se vaan aina maistuu lähes 40 asteen kuumeessakin kun ketään ei pääsekään apuun.
Mutta itsehän sen on ottanut ja toiseen elämään halunnut sitoutua niin, että on halunnut lemmikin, joka tosiaan vie sitä aikaa ja joka tuo joskus haasteitakin. Että ei se sen puoleen ärsytä.
No, koiran hankinnassa pitää ottaa huomioon ainakin nämä...
1) 10-15 vuotta ON pitkä aika. Sinä aikana voi joutua muuttamaan ja joka kerran koira pitää ottaa huomioon. Voi tulla liitto ja voi tulla erokin, voi tulla lapsia... Koira on ensin suloinen mutta rasittava pentu, sitten vahva nuori ja aikuinen ja vanhana se pitää hoitaa extra hyvin taas.
Kaikissa elämän tilanteissa. Ja aina ei mene kuin strömsössä.
2) 10-15 vuotta on lyhyt aika. Joskus käy huono onni ja koira sairastuu nuorena niin, että se joudutaan lopettamaan. Mutta koiran elämän ottaessa vastuulleen, ottaa sitten vastuulleen myös sen kuoleman ja se onkin sitten monelle yllättävän vakava paikka. Se on helppoa niin kauan kun ei ole oma paras ystävä, jonka antaa nukkua ikiuneen. Mutta sen taakan ottaa samalla.
3) Normaaliarki vaatii vain viitseliäisyyttä ja aktiivisuutta. Parituntia päivässä ulkoilua ja leikkiä ym. mukavaa. Monet harrastaakin jotain. Minimiviikollakin koiraan menee kivasti se 7 tuntia ulkoilua (siloin kun olen ollut kuumeessa ja ei ole ketään ollut hätiin, niin olen mennyt tunnilla päivä) plus kaikki muu, mutta se ei riitä koko elämäksi. Eli keskimääräisesti ainakin 15-20 tunnin harrastukset pitäisi sitten olla, ulkoilua ja muuta (minimi oli normisti 2 tuntia päivä ulkoilua). Se on sivutyö siis toisinsanoen.
Mutta se menee kyllä aktiivisella ihmisellä ja siitä nauttii itsekin kun saa ulkoilla ja on tekemistä.
4) Mutta kun koira sairastuu, se onkin toinen juttu. Tässä kohtaa se 10-15 vuotta on pitkä aika. Työttömyys on riski ja aina ei ole rahaa. Mutta rahaa on sitten oltava. Saattaa joutua oikeasti miettimään ja laskemaan, jos vaikka työttömyys on iskenyt, lainat pukanneet päälle jne. ja perhe on silti elätettävä. Siinä ei enää kaikkea ostetaan mitä haluaa ja koira on silti hoidettava. Hyvin: sairas koira se vasta kalliiksi tuleekin.
Koira sairastuu ja siinä onkin 500 euroa selällään kerralla! Köyhälle se on todella iso raha ja koiran ollessa kyseessä, se on ehdoton minimipuskuri vain sen kuluihin. Raha on tylsä asia, mutta se kannattaa ottaa huomioon jo ihan oman mielenterveytensä kannalta. Kun kaikki muukin menee huonosti, ei ole kiva joutua luopumaan rakkaasta perheenjäsenestä, koska ei pysty siitä huolehtimaan.
5) Ylipäätään kulut. Hankintahinta voi olla pienikin, ei tartte ostaa mitään kallista rotua. Mutta kaikki muut kustannukset on takuulla suuret, terveelläkin vuosien mittaan.
6) Sirutukset yms. on nykyään mahdollisia ja jotkut matkustavat ulkomaita myöten koiran kanssa. Toinen juttu on, onko se koiran parhaaksi aina lainkaan... Tai onnistuuko!
Mutta kannattaa miettiä sekin: se on kallista, siinä on riskinsä, se ei aina onnistu lainkaan ja sen voi miettiä nyt kun on nuori ja vapaa, että haluaako ulkomaille. Jos haluat, pääset helpommalla, kun nyt maltat ja otat koiran sitten vasta, kun käyt ensin katsomassa, missä haluat oikeasti olla.
...
JATKUU (anteeksi pitkä viesti, mutta asioita on minusta paljon)- En keksi enempää
VIESTI 2:
7) Isoimmat ongelmat voidaan kiteyttää nykyään kahteen asiaan:
Koirarodun valinta ja johtajuusongelmat.
Ihmiset ei nykyään sitten vaan voi myöntää, että kaikki rodut eivät sovi heille. He eivät ota selvää. Itselläkin on nyt kaveri, ketä tekisi mieli vetää litsarilla poskeen: ensin otetaan koira, ei oteta selvää. Nyt kun se on 3-vuotias niin on ongelmia. Ei se kasvanutkaan vaan lässyttämällä, eikä se nyt tottelekaan itsestään ja voi, voi... Sitten kun neuvoo, että pitäisi hakea apua kouluttajalta, niin ei. Uikutetaan siitä miten koira ehkä "joudutaan lopettamaan" vaikka itse on saamaton dorka, joka ei nytkään tee asioille mitään.
Ja tietenkään asioita ei voinut hoitaa heti, eikä silloin kun vielä ei ollut lasta.
Nyt on lapsikin ja niitä on entistä vaikeampi hoitaa. Niinpä niin... Kivahan sille on pentuna leperrellä.
Väärä rotu, ajattelemattomat ihmiset, typerät ihmiset jotka ei opettele eikä nää vaivaa, lapselliset ihmiset jotka eivät oikeasti vaan lopultakaan välitä muusta kuin itsestään. Kyllä ärsyttää.
Oikeastaan molemmat ongelmat tuli siinä ja koira maksaa niistä hengellään. Joten se rodun valinta realistisesti on tärkeää, samoin omien resurssiensa miettiminen ja sitten se, että jos käy vahinko, miten sen korjaa. Eli eihän se mitään vielä, jos tuleekin sitten ongelma, jos siihen hakee heti apua.
Mutta se ettei tee mitään ja voivottelee, on aika turhaa.
8) Koirahoitolat maksaa. Eli jos joskus aikoo saada vapaata eikä ole 100% luotettavaa ja kokenutta kaveria, voi tulla lomat kalliiksi.
Kaikille koiraa ei voi eikä saa jättää. Koskee etenkin isoja rotuja.
Lenkittäminen on siis se helpoin osuus, ja tavallinen arki sujuu kyllä.
Koira on ihana lemmikki ja paras ystävä, mitä voi olla - jos valinta on oikea. Jos valitset sen väärin, sinä löydät kyllä syitä ärsyyntyä ja koira tosiaan maksaa sinun virheistäsi hengellään.
Kannattaa siis harkita sillä tavalla, että olosuhteet olisi myös oikeat. Silloin sinä saat ystävän, joka on niin rakas, ettei sitä monikaan tajua. Se rakastaa sinua ehdoitta ja kun yhteistyönne alkaa toimimaan, et yhtään niin uskollista ihmistä löydä. Se todennäköisesti kasvattaa sinuakin, jos suostut kasvamaan ja otat haasteen vastaan.
Se on sitouttavaa, mutta jos et kaipaa epävakaata elämää ja pitkiä poissaoloja kotoa vaan tykkäät omasta laumasta, kodista ja harrastuksista, saat sillä sitoumuksella enemmän kun mistään viinadiskosta.
Eli jos osaat harkita ja sitoutua, tulee sinulla olemaan rakkain ystävä mitä ikinä. Jos et, saat semmoisen painajaisen, ettet enää ikinä harkitse koiraa.
Mutta minulle koira on aina ollut paras ystävä. Minusta mikään vaiva ei ole ollut liikaa sen aidon ilon, rakkauden ja höpsötyksen rinnalla, sitoumus on sen arvoista.
Olen kasvanut paljon ja tietenkin vanhan koiran kanssa sitten saa olla herkillä, miten sen hoitaa, mihin vedetään raja ja mikä on oikein ja mikä väärin. En näitä piikkiherkkiä "sateenkaarihöpönhöpön"- ihmisiä siedä: kuollut on kuollut eikä se lasten saduilla muuksi muutu, mutta en siedä myöskään turhan kärsimyksen pitkittäjiä "kun mä en pysty" jotka ottaa kyllä koiran, muttei kulje sen rinnalla loppuun saakka.
Minusta vanhuus oli antoisinta aikaa ja tuska aivan järkyttävän hirveä, kun piti luopua. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
En mistään. Tulet olemaan eri ihminen 15 vuoden päästä, etkä uskokaan miten eri, jos hyvin käy.
Koira on myös maailman ihanimpia olentoja, hieno eläin, ja paras ystävä mitä sinulle tulee koskaan olemaan. - orpo piru
En keksi enempää kirjoitti:
VIESTI 2:
7) Isoimmat ongelmat voidaan kiteyttää nykyään kahteen asiaan:
Koirarodun valinta ja johtajuusongelmat.
Ihmiset ei nykyään sitten vaan voi myöntää, että kaikki rodut eivät sovi heille. He eivät ota selvää. Itselläkin on nyt kaveri, ketä tekisi mieli vetää litsarilla poskeen: ensin otetaan koira, ei oteta selvää. Nyt kun se on 3-vuotias niin on ongelmia. Ei se kasvanutkaan vaan lässyttämällä, eikä se nyt tottelekaan itsestään ja voi, voi... Sitten kun neuvoo, että pitäisi hakea apua kouluttajalta, niin ei. Uikutetaan siitä miten koira ehkä "joudutaan lopettamaan" vaikka itse on saamaton dorka, joka ei nytkään tee asioille mitään.
Ja tietenkään asioita ei voinut hoitaa heti, eikä silloin kun vielä ei ollut lasta.
Nyt on lapsikin ja niitä on entistä vaikeampi hoitaa. Niinpä niin... Kivahan sille on pentuna leperrellä.
Väärä rotu, ajattelemattomat ihmiset, typerät ihmiset jotka ei opettele eikä nää vaivaa, lapselliset ihmiset jotka eivät oikeasti vaan lopultakaan välitä muusta kuin itsestään. Kyllä ärsyttää.
Oikeastaan molemmat ongelmat tuli siinä ja koira maksaa niistä hengellään. Joten se rodun valinta realistisesti on tärkeää, samoin omien resurssiensa miettiminen ja sitten se, että jos käy vahinko, miten sen korjaa. Eli eihän se mitään vielä, jos tuleekin sitten ongelma, jos siihen hakee heti apua.
Mutta se ettei tee mitään ja voivottelee, on aika turhaa.
8) Koirahoitolat maksaa. Eli jos joskus aikoo saada vapaata eikä ole 100% luotettavaa ja kokenutta kaveria, voi tulla lomat kalliiksi.
Kaikille koiraa ei voi eikä saa jättää. Koskee etenkin isoja rotuja.
Lenkittäminen on siis se helpoin osuus, ja tavallinen arki sujuu kyllä.
Koira on ihana lemmikki ja paras ystävä, mitä voi olla - jos valinta on oikea. Jos valitset sen väärin, sinä löydät kyllä syitä ärsyyntyä ja koira tosiaan maksaa sinun virheistäsi hengellään.
Kannattaa siis harkita sillä tavalla, että olosuhteet olisi myös oikeat. Silloin sinä saat ystävän, joka on niin rakas, ettei sitä monikaan tajua. Se rakastaa sinua ehdoitta ja kun yhteistyönne alkaa toimimaan, et yhtään niin uskollista ihmistä löydä. Se todennäköisesti kasvattaa sinuakin, jos suostut kasvamaan ja otat haasteen vastaan.
Se on sitouttavaa, mutta jos et kaipaa epävakaata elämää ja pitkiä poissaoloja kotoa vaan tykkäät omasta laumasta, kodista ja harrastuksista, saat sillä sitoumuksella enemmän kun mistään viinadiskosta.
Eli jos osaat harkita ja sitoutua, tulee sinulla olemaan rakkain ystävä mitä ikinä. Jos et, saat semmoisen painajaisen, ettet enää ikinä harkitse koiraa.
Mutta minulle koira on aina ollut paras ystävä. Minusta mikään vaiva ei ole ollut liikaa sen aidon ilon, rakkauden ja höpsötyksen rinnalla, sitoumus on sen arvoista.
Olen kasvanut paljon ja tietenkin vanhan koiran kanssa sitten saa olla herkillä, miten sen hoitaa, mihin vedetään raja ja mikä on oikein ja mikä väärin. En näitä piikkiherkkiä "sateenkaarihöpönhöpön"- ihmisiä siedä: kuollut on kuollut eikä se lasten saduilla muuksi muutu, mutta en siedä myöskään turhan kärsimyksen pitkittäjiä "kun mä en pysty" jotka ottaa kyllä koiran, muttei kulje sen rinnalla loppuun saakka.
Minusta vanhuus oli antoisinta aikaa ja tuska aivan järkyttävän hirveä, kun piti luopua. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
En mistään. Tulet olemaan eri ihminen 15 vuoden päästä, etkä uskokaan miten eri, jos hyvin käy.
Koira on myös maailman ihanimpia olentoja, hieno eläin, ja paras ystävä mitä sinulle tulee koskaan olemaan.En viitsinyt tuota kirjoitusintosi tuotosta lukea kaikkineen, mutta voithan sitä itse kuolla vaikka huomenna, siksi ei sellaiseen epävarmuuteen kannata koiraa ottaa.
- sopisiko
Eikös koiran luulisi narsistille juurikin sopivan-heiluttaa häntäänsä iloisesti vaikka omistaja olisi kuinka törååö. Ei petä vaan kuuntelee onnellisen näköisenä kaikki purnaukset, purkaukset ja omatkehut. Puolustaa omkistajaansa hampaat irvessä ja vaikka henkeen ja vereen koska omistaja niin tahtoo. Palvoo varauksetta omistajaansa. Näitä ominaisuuksiahan narsisti läheisissään arvostaa.
- En usko että sopii
No itseasiassa ei.... Koira toki antaa anteeksi ja kestää kun on pakko, mutta ei todellakaan välttämättä puolusta huonoa omistajaa henkeen ja vereen, ja voi huonosti. Se tuottaa narsistille häpeää.
Lisäksi narsistille ei sovi se, että koira ei opi kaikkea kerrasta eikä välttämättä tee lainkaan huonoa kasvattajaa ylpeäksi hyvästä koirasta.
Narsistihan haluaa kaiken ilmaiseksi, koiran pitäisi totella ilmaiseksi, tajuta kaikki ilman koulutusta ja sen koulutuksen olla juuri sitä hölmöilyä, mitä se todennäköisesti narsistilla on.
Tietenkin onhan näitä pelolla kasvattajia, mutta harvoinpa ne ylpeitä saa olla sosiaalisesti fiksusta ja hyvin käyttäytyvästi koirastaan saa olla. Lisäksi kun koirasta näkyy totteleeko se pelolla vai lainkaan ja yleisesti ottaen, narsistin koirat päätyvät kierrätykseen "luonnevikojen" tai iän takia eli noin 3-vuotiaana, kun ei ne itsestään muuttuneetkaan kertomuksesi mukaisiksi.
Tietenkin on niitäkin narsisteja joita ei luonnevikaiseksi kasvatettu koira haittaa, vaan jatkuva vihaisuus on muka "vartiointia" ja arvaamattomuus "luonnetta", mutta yleisesti ottaen, narsisti ei koiraa voi pitää.
Se roiskii vettä lattialle, sotkee, on sitoumus, ei käytä itseään ulkona, rikkoo hänen tavaroitaankin pentuna jne. jne. siis narsistihan haluaa päästä helpolla, ajatusten lukijan ja tosiaan sen palvojan: koira on toki ihmisen armoilla, mutta ehei... narsisti kokee kovan kolauksen.
Koirasta kun ei tule itsestään hyvin käyttäytyvää, kasvatettua, tervettä, hännänheiluttajaa, eikä koskaan sellaista mistä ei ole vaivaa ja ketä ei tarvitse hoitaa. Lisäksi koiraan pitää sitoutua ja sekään ei sovi narsistille ja koiralla on heikkouksia... Ja sekään ei sovi narsistille.
Että narsisti ei sovi kenellekään mutta eipä sillä että sillekään sopisi kukaan.
Ja kuten tuolla oli jo todettu, narsistia alkaa ärsyttää jo se yksinkertainen tosiasia, että vaikka hän kuinka yrittäisi syyttää koiraa, hän tietää että se osoittaa kaiken missä hän on huono. "annetaan pois" kuvaa täydellisesti itserakkaan ihmisen ajatuksia mitä käy, kun se koira ei olekaan pelkästään "häntää heiluttava, kaiken anteeksi antava uskollinen puolustaja".
Tuon lapsellisen kuvan myös narsisti omaa.
Sinänsä koirat on kyllä hyviä kuuntelijoita, etenkään kun ne ei ymmärrä suomea. Että siinä mielessä ne kuuntelee kyllä purnaukset, omakehut ja muutkin jutut :)
- on provo
Provo
- dh hautaan
Kohta dog hater tulee kitisemään kuinka pahoja koirat ovat, sehän on tämän aiheen idea. Siksi tehnyt tällaisen. Säälittävää.
- Näyttää ahdistavan
Juuri tuosta syystä en viitsi vastata alkuperäiseen kysymykseen ollenkaan. Kun laitetaan näitä koiranegatiivisia aloituksia, missä koirissa väitetään olevan kaikki puolet niitä huonoja, ei viitsi provoon edes vastata muuta kuin että huhhuh, onpa elämänne harvinaisen säälittävää.
- samaa mieltä
Näyttää ahdistavan kirjoitti:
Juuri tuosta syystä en viitsi vastata alkuperäiseen kysymykseen ollenkaan. Kun laitetaan näitä koiranegatiivisia aloituksia, missä koirissa väitetään olevan kaikki puolet niitä huonoja, ei viitsi provoon edes vastata muuta kuin että huhhuh, onpa elämänne harvinaisen säälittävää.
samaa mieltä. Koiranomistajatkin muka sitä mieltä että hankkiminen on huono idea, joopa joo taas
- orpo piru
Näyttää ahdistavan kirjoitti:
Juuri tuosta syystä en viitsi vastata alkuperäiseen kysymykseen ollenkaan. Kun laitetaan näitä koiranegatiivisia aloituksia, missä koirissa väitetään olevan kaikki puolet niitä huonoja, ei viitsi provoon edes vastata muuta kuin että huhhuh, onpa elämänne harvinaisen säälittävää.
Vastasit kiireesti kuitenkin, vaikket olisi viitsinyt. Kyllä te ootte aika hupasia.
- Perheetön trolli
orpo piru kirjoitti:
Vastasit kiireesti kuitenkin, vaikket olisi viitsinyt. Kyllä te ootte aika hupasia.
Orpo isoisoäiti taas itkemässä.
- Minua ei häiritse
koiran pidossa mikään muu, kuin se, että hoitopaikkaa niin vaikea löytää, jos joskus haluaa lähteä johonkin. Ei ole varaa kalliisiin hoitoloihin. Koiran takia ei pääse mihinkään, jos pitää olla yötä pois kotoa.
- etsivä vain voi löyt
Koita etsiä joku vaikka kaupan ilmoitustaulun kautta? Eihän hoitolatkaan yhdestä päivästä nyt kovin montaa kymppiä taida ottaa?
Yksi vinkki: ota jonkun tutun koira hoitoon vaikka lomamatkan ajaksi tai pyydä röyhkeästi jotakuta lainaamaan koiraansa kuukaudeksi. Viikonloppu on vielä kivaa touhuilua, etenkin jos on nätti ilma ja vapaata, mutta viikossa kahdessa alkaa varmaan jo koiranpidon arkinenkin puoli tulla tutuksi. Sitten tiedät, haluatko todella koiran.
Voi olla, että lähipiiriisi on osunut vain hölmöjä möläyttelijöitä, tai sitten joku tuntee sinut mielestään hyvin ja arvelee, ettet ehkä kestäisi kuraa ja karvoja lattioilla, silputtuja lempikenkiäsi tai sitoutumista olentoon, joka ei aina toimi kuin piirroselokuvan hauva. En esimerkiksi suosittelisi koiraa pakkomielteiselle siivoushullulle, vaikkakin jos koirahulluus voittaa puhtaushimon, voi koiran omistamisesta tullakin jotain.
Kun ihminen ottaa lemmikin tai hankkii lapsia rakkaudesta, hän myös sietää siihen liittyviä epämukavuuksia eri tavalla kuin henkilö, jonka motivaatio tulee ulkopuolelta. Uudet perheenjäsenet aiheuttavat sotkua, vaativat seurustelua, metelöivät ja aiheuttavat toisinaan noloja välikohtauksia.
Mutta sen vastineeksi ne luottavat ehdoitta, huvittavat tempauksillaan ja ovat seuraksi.
Sellainen henkilö, joka ei pidä koirista tai ei ole koskaan omistanut mitään lemmikkiä, ei ehkä käsitä, miten voin sietää sitä, että minua nuollaan, kuinka vaatteeni ovat aivan karvoissa, miksi kodissani on tiettyjä sisustusratkaisuja tai että en voi tehdä sitä tai tätä, koska koira tai taas että täytyy tehdä sitä ja tätä, koska koira tarvitsee sitä. Hän näkee sellaiset asiat vain taakkana ja rahanmenona. Minä en välttämättä edes huomaa joitakin asioita, jotka voivat olla koirattomalle tai koiran pakosta omistavalle kauhistus. Tai sitten pidän jotakin asiaa mitättömänä hintana siitä, että minulla on ystävä.
Siihen, millaisen koiran hankkii ja mistä, kannattaa kiinnittää todella paljon huomiota. Rodunvalinta ei perustu pelkästään kokoon ja turkinlaatuun, vaan myös rodun terveys ja luonne on otettava huomioon ja oltava täysin rehellinen sen suhteen, millaista koiraa pystyy itse käsittelemään. Ei pidä suin päin ottaa ensimmäistä sopivan rotuista vaan pitää tarkistaa taustat. Pentutehtailua ja huonoa kasvatusta tapahtuu sekoituksissa, paperittomissa ja rekatuissa rotuun ja kokoon katsomatta. Jos harkitsee sekarotuista, perehtyy sen sisältämiin rotuihin. Pennun voi itse opettaa tavoille ja tapojen puutteesta voi syyttää vain itseään, mutta aikuisesta koirasta taas ei tarvi arvailla, millainen siitä kasvaa, lisäksi se on jo sisäsiisti ja parhaassa tapauksessa opetettu tavoille, toisaalta aikuinen koira voi vaihtaa kotia myös siksi, ettei edellinen omistaja ole osannut kouluttaa sitä. Pitää myös varautua kuluttamaan paljon aikaa ja energiaa koiran ensimmäiseen vuoteen, pennun kanssa se tarkoittaa sosiaalistamista ja tapakasvatusta, aikuisen kanssa taas sopeutumista uuteen kotiin. Kun pohjatyöt on hoidettu huolella, loppu sujuu omalla painollaan.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi255039- 883744
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483225- 2102696
- 542687
- 522635
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322450- 1532370
- 311965
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1101587