Kotiani remontoin ja suunnitelmissa on valaa puukorotetun lattian tilalle kaksoislaatta eli siis eristeet ja uusi laatta pohjalaatan päälle. Valuun laitetaan vesikiertoinen lattialämmitys, poistoilmalämpöpumppu huolehtii lämmityksen. Suunnitelmissa oli jättää kylppäritilojen jo olemassa oleva sähköinen lattialämmitys käyttöön. Mutta.
Tekisi mieli saman tien piikata khh/kylpyhuoneen/saunan lattiat auki, pinta-alaltaan yht. 8m2. Ko. tiloissa on nyt sähkökaapeli lattiassa joka luultavasti kärsisi jo pelkästään lattialaattojen poistosta. Eli olisiko suoraan järkevämpi piikata koko p.... pois, samalla pääsisi eroon tuosta sähkösyöpöstä? Investoinnin hinta tulisi ajan kanssa kuoletettua. Tehot PILPIssä riittää, kun talomme on vain n. 100m2, josta 70m2 alalle laitetaan vesiputket lattiaan.
Tekisi mieli saman tien piikata khh/kylpyhuoneen/saunan lattiat auki, pinta-alaltaan yht. 8m2. Ko. tiloissa on nyt sähkökaapeli lattiassa joka luultavasti kärsisi jo pelkästään lattialaattojen poistosta. Eli olisiko suoraan järkevämpi piikata koko p.... pois, samalla pääsisi eroon tuosta sähkösyöpöstä? Investoinnin hinta tulisi ajan kanssa kuoletettua. Tehot PILPIssä riittää, kun talomme on vain n. 100m2, josta 70m2 alalle laitetaan vesiputket lattiaan.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Jos vaihdat suoran sähkön suoraan sähköön, niin miten saat investoinnin kuoletettua?
PILP tuskin vie yhtä paljon sähköä, näin minulle kyllä asiantuntija (ei PILP myyjä vaan rakennustarkastaja) sanoi. Ko. tilojen lämpö on muutenkin oltava korkeampi kuin muualla talossa, joka taas kasvattaa sähköisen lattialämmityksen eroa PILPillä tuotettuun MUTTA tämä nyt ei ollut se pointti, vastauksia/vinkkejä alkuperäiseen kysymykseen kiitos. Illalla haen piikkauskoneen ja viime hetken paniikkia pukkaa piikatako isompikin alue auki samantien.
Tarkoitus on nimittäin vaihtaa tilojen 2 lattiakaivoa uudempiin, joten viimeistään siinä vaiheessa sähkökaapeli luultavasti menee poikki, kun kumminkin sen verran lähellä kaivoja tuntuu kaapeli menevän. Eli taitaa olla sama suosiolla aukaista koko alue.
Siinä ymmärtämättömälle tietoa PILPin ja suoran sähkön eroista, ja perustelua viitaten investoinnin kuoletukseen:
http://www.suomela.fi/lammitys-lvis/Lammitys-energiaAnna/Saastoa-lampopumpulla-esittelyssa-poistoilmalampopumppu-50577
"Poistoilmalämpöpumpulla saavutetaan noin 40 prosentin säästö verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Poistoilmalämpöpumpun hankintahinta on selvästi alempi kuin esimerkiksi maa- tai ilma-vesilämpöpumpuilla. Poistoilmalämpöpumppu soveltuu hyvin pienehköihin omakotitaloihin."
Puhut asiantuntijasta, mutta laitoit mainoksen. Energia ei synny tyhjästä, joten tuo säästö on hölynpölyä. Jos energia siirretään lämmitykseen, niin tuloilma lämmitetään sähköllä. Pienemmillä kuluilla pääset kunnon lto laitteella ja suoralla sähköllä.
Ei kai sitä energiaa tyhjästä synnytetä, vaan siirretään poistoilmasta. Vähän kuin LTO, mutta tehokkaampi. Lisänä sähkövastukset pahimpia pakkasia varten.
Jolloin tuloilma jää lämmittämättä, tai lämmitetään sähköllä. Hyöty?
Tuloilma lämmitetään sähköllä, mutta hyötysuhde ilmalämpöpumpulla on yli 1. Hyöty on siinä, että sähköä kuluu saman lämmön tuottamiseen sisätiloihin vähemmän kuin suoralla sähköllä - vaikka siinä olisi hyvä LTO kylkiäisenä.
"Hyöty on siinä, että sähköä kuluu saman lämmön tuottamiseen sisätiloihin vähemmän kuin suoralla sähköllä"
Ei voi pitää paikkaansa, koska energiaa ei tule muualta kuin sähköverkosta ja poistoilmasta. Poistoilmasta saa määrän talteen ilman lämpöpumppuakin hyvällä lto koneella.
> Poistoilmasta saa määrän talteen ilman lämpöpumppuakin hyvällä lto koneella.
Jonkun määrän kyllä. Mutta taitaa parhaillakin LTO-kennostoilla tuo hyötysuhde olla jotain 80% paikkeella. Ilpillä pitäisi hyötysuhteen (näin arvauksena, en tunne tarkemmin noita PILP-ratkaisuja) pyöriä jossain 300% paikkeilla.
Eli PILPillä saa suuremman määrän lämpöenergiaa talteen.
" pyöriä jossain 300% paikkeilla."
Eli jäteilma olisi moninkertaisesti viileämpää kuin ulkoilma.
"en tunne tarkemmin noita PILP-ratkaisuja"
No sen kyllä huomaa.
> Eli jäteilma olisi moninkertaisesti viileämpää kuin ulkoilma.
Mitä ihmettä tarkoittaa moninkertaisesti viileämpi? Jos ulkoilma on vaikka 5 astetta, niin paljonko on "moninkertaisesti viileämpi"? Ulkoilmaa kylmempää se voi toki olla. Lisäksi tuloilma voi olla huomattavasti poistoilmaa lämpimämpää.
Sinun teoriasi mukaan jääkaapin lämpötila on vähän korkeampi kuin sisälämpötila, koska sitä lämmitetään sähköllä. Tutustu vähän lämpöpumpun periaatteeseen.
Kannattaisi tutustua pilppien jäteilman lämpötiloihin, ennen kuin jatkat väittelyä.
Taitaa tulla lattiat valetuksi ennen kun tämä turha väittely loppuu ;D
Jäteilman lämpötila normaalisti noin --15 astetta. Eli useimmiten kylmempää kuin ulkoilma.
Mitenkäs väittelyä tästä sitten jatketaan?
Ehkäpä joku muukin asiaa miettii, joten väittely ei ole sinänsä turhaa.
Sääli vain, että vastaväittäjä ei tuo mitään konkreettista väittelyyn. Minä sentään yritän perustella jotenkin näitä väittämiäni. Jos olisin väärässä, niin ehkä tuo tyyppi saisi jonkun perustelunkin sille keksittyä (voin ollakin, ei siinä mitään).
"Jäteilman lämpötila normaalisti noin --15 astetta. Eli useimmiten kylmempää kuin ulkoilma."
Itsekö keksit?
"Sääli vain, että vastaväittäjä ei tuo mitään konkreettista väittelyyn. Minä sentään yritän perustella jotenkin näitä väittämiäni. Jos olisin väärässä, niin ehkä tuo tyyppi saisi jonkun perustelunkin sille keksittyä (voin ollakin, ei siinä mitään). "
Yrität huonosti perustella väitteitäsi. Laita nyt jotain linkkiä vaikka johonkin testiin tai jotain josta selviää, että pilpin jäteilman lämpötila on normaalisti -15.
En ole tuo minkä kanssa jankkaat, mutta joissakin PILPeissä tosiaan jäteilma painuu pakkasille. Huomattavaa kuitenkin on, että jäteilman lämpötila ei tällöin ole alempi kuin ulkolämpötilan lämpötila. Ymmärtänet, että tällöin järjestelmä kuluttaa enemmän energiaa kuin tuottaa sitä?
Yksi parhaimmista PILPeistä (oma mielipiteeni) on Enerventin valmistama. Linkki tuotteeseen.
http://www.enervent.fi/data/fi/brochures/Enervent_vtaso_PRO_GREENAIR_HP_8s_205x290_LR.pdf
Linkistä löytyy käppyrä jäteilman lämpötilasta suhteessa ulkoilman lämpötilaan. Tarkastelemalla kuvaa voit todeta olevasi väärässä. Muissa PILPeissä tilanne on vielä huomattavasti huonompi.
> Ei voi pitää paikkaansa, koska energiaa ei tule muualta kuin sähköverkosta ja poistoilmasta. Poistoilmasta saa määrän talteen ilman lämpöpumppuakin hyvällä lto koneella.
LTO ottaa vain osan poistoilman lämmöstä talteen. LTO-vehkeitä tavataan mainostaa TULOILMAN lämpötilahyötysuhteella. Koska tuloilmavirta on pienempi, sen lämpötila muuttuu enemmän, saadaan sille kauniimpi hyötysuhdelukemakin. Luonnollisesti tätä käytetään markkinoinnissa (vrt. hevosvoimat/kilowatit), vaikka energiankulutuksen kannalta pitäisi tarkastella jäteilman lämpötilahyötysuhdetta tai vuosihyötysuhdetta, jotkka jäävät pienemmiksi.
Jos nyt vaikka lasketaan 75 % hyötysuhteella, +22 poistoilman lämpötilalla ja +10 °C ulkolämpötilalla. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa (22-10)*0,75 = 9 astetta eli jäteilman lämpötila on 13 °C.
Vrt. PILPpi voi kiskoa lämpötilan 0 °C pintaan (ajoittain allekin), joten se saa poistoilmasta yli kaksinkertaisen lämpömäärän talteen. Ja hyötysuhde on yli 100 %, koska lämpötila muuttuu enemmän kuin on poisto- ja ulkoilman välinen lämpötilaero. Koska jäteilma jäähdytetään ulkoilmaa kylmemmäksi. Siitä se "ylimääräinen" energia tulee.
Em. tilanteessa jäteilmasta saadaan enemmän lämpöä kuin tuloilman lämmitykseen tarvitaan. Eli PILPpi voi todellakin tuottaa lämpöä tuloilman lämmitykseen ETTÄ lattialämmitykseen tai lämpimään käyttöveteen.
Toki tämä toimii vain plus -keleillä. Pakkasilla LTO:kin saa jäähdytettyä poistoilman kylmäksi ... jopa niin, että tehoa joudutaan rajoittamaan huurtumisen estämiseksi. PILPikään ei pysty pakkasilla tämän huurtumisongelman vuoksi jäähdyttämään poistoilmaa sen kylmemmäksi kuin kesällä, joten se tuottaa öbaut vakiotehon. Mikä ei pakkasilla riitä kattamaan kaikkea kulutusta -> tarvitaan sähkövastuksia avuksi. Pakkasilla PILPpi ei siis ihmeemmin säästä. Mutta jujuna olikin, että se tienaa hintaansa plus -keleillä...
Pitkä teksti, mutta ei lainkaan lnjassa ylempänä olevan linkin kanssa.
Tienaa hintaansa plus-keleillä? Käyttöveden lämmitykseen hieman, muuten edelleenkin hyvällä lto-koneella ja suoralla sähköllä päästään lähes samaan kustannusten ollessa alle puolet. Pilp on täysin turha laite Suomen olosuhteissa.
En.
Jostain syystä selain kaatuu aina kun yritän tuota katsella (kehitysversio, en jaksa vaihtaa), mutta eikös enerventti ole vähän sellainen ilmanvaihdon Älvsbytalo. Siis edullinen mutta huono?
No paljasta nyt hyvä ihminen lähteesi.
Jaahas.
Tuossa noita perusteluita yritin kirjoitella ja lähetellä. Onhan tuo .pdf aika eksoottinen formaatti.
Nythän sinulla on hieno tilaisuus lähettää linkkejä (selaimellasi toimivia tietenkin) johonkin muuhun PILPpiin. Mielellään sellaiseen joka täyttää väittämäsi ;)
Tuossa: http://www.ekokumppanit.fi/lahilampo/index.php?page=poistoilma
Ei kannata uskoa sen paremmin myyjien kuin vastustajienkaan lukemia. Tuon nyt luulisi olevan aika puolueeton.
Jos svenski taipuu, löytyy tuolta linkki ruotsalaisten tekemään vertailuunkin pumpuista.
Jopa on yhtä kuin normaalisti? Kyllä se jäteilma seuraa koko ajan ulkoilmaa eikä se todellakaan ole aina -15, kuten väität. Enerventin kaaviosta näkisit todelliset hyvin pienet erot, mutta sitähän sinä et halua tehdä ja kaikki tietävät syyn
Svenskien vertailuja on turha vetää mukaan ja syyn löydät karttakirjasta, jos et ole peruskoulua vielä kerennyt käymään loppuun.
Mistä se lämpö siihen poisto-ilmaan tulee?
Onko tulisijoja ym lämmönlähteitä?
Eli sähkölläkö mennään kokonaisvaltaisesti?
On kyllä kunnon leivinuuni jota lämmitetään usein kovemmilla pakkasilla.
Ilman muuta vanha lattia kaapeli pois. Kuitenkin se palaa poikki kun remppa on valmis, se on se Murphyn laki. Mutta ei lattiaa tarvitse kokonaan pois piikata jos sen haluaa säästää. Putken voi urittaakin lattiaan. Koneen voi jopa vuokrata ja tehdä homman itse. Noita on tehty paljonkin vanhoihin kylpyhuoneisiin kun remppoja tehdään. Toki uudelleen tekemällä lattia on sitten taas uusi. Mutta ota huomioon kuivumisajat kun valat. Vanha sääntö 1cm/viikko. Sitten voi vasta suunnitella pinnoitusta.
http://files.kotisivukone.com/files/lannenlattiauritus.kotisivukone.com/.album/1347187318165_1_large.jpg
Kiitos ensimmäisestä vastauksesta kysymykseeni.
Niin, kuivuminen on tietenkin odotettava, mutta koska jokatapauksessa uutta valua on tulossa sellaset 70m2 ilman tuotakin kylppäritilaa, niin siinähän se samalla menee sekin kokonaan uudeksi. Erikoisbetonilla menee kuulemma n. kuukausi, niin alkaa olla aika kuivaa. Mutta toki pinnoitus vasta sitten kun on mitattu riittävän kuivaksi.
Niin ja kosteat tilat pitääkin olla varmasti kuivat muuten korkkaa vesieristeet ja laatoitukset. Mittarilla se kannattaa tarkastaa, hyvissä olosuhteissa kuivuminen on tietysti nopeampaa. Ilmaa kannattaa kierrättää mahdollisimman paljon ja pitää lämpöä mahdollisimman korkeana. Joku kosteuden poistaja voisi olla hyvä aluksi kun kosteutta on paljon.
Helpompaahan se on tehdä kylppärikin uusiksi. Jos haluaa vaikka muuttaa suihkun paikkaa niin saa kaadot, viemärin päät ja lattiakaivot sitten niin kun haluaa. Ja aina se on helpompi putkittaa verkkoon kun urittaa valmiiseen lattiaan.
Onhan siinä hommaa mutta työn iloa ;)
Itse valaisin vain kosteat tilat betonilla ja muut tilat kipsillä. Kipsi on kävelykuiva jo seuraavana aamuna ja sitä voi oikeasti kuivattaa lattialämmityksellä. Betonia ei kannata lähteä kuivattamaan kosteudenpoistajankin kanssa vähän niin ja näin. Liian nopea betonin kuivatus heikentää rakennetta.
Betoni kuivuu n. 1cm viikossa.
Iso leka parempi purussa. Laatan päällä olevia seiniä tietenkin varottava jolloin piikkauskone käyttöön.
Hyvä päivän hiki siinä tulee lekan heiluttelussa ja ulos kannossa.
Jos kerta kaivot ja laatat uusitaan niin ilman muuta pois.
Kiitos myös sinulle, pian se hikoilu alkaa...