Voisko nuo amkit laittaa mainoksiinsa vähän esimerkkiä teräksen ja betonin laskennasta ja siihen kylkeen by60 mitenkä noita vähän lasketaan? Kyllä hakijaprosentit putois aika reilusti. Neljäs vuos menossa ja lähes kaikki suunnitteluaineet uusinnassa opintopisteitä kasassa 160 kun pitäs olla about 200. Eipä kyllä ole työtehtävätkään häävejä.
Uutta hakua ens keväällä meni tää paska ala läpi tai ei kun saa muutenkin hyväksluettua nuo.
Uutta hakua ens keväällä meni tää paska ala läpi tai ei kun saa muutenkin hyväksluettua nuo.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onko se paljoakaan koulun vika, jos opiskelijalla ei ole kykyä tai halua opiskella kurssin sisältöjä sitäkään vähää, että pääsisi kokeista läpi?
Myönnän kyllä, että asioiden täysi sisäistäminen jää kullakin kurssilla vain muutaman harvan ihmisen harteille, mutta laskentaproseduurit kykenee lähes jokainen halutessaan opettelemaan.
Muutama vuosi sitten näin, olisiko tilanne mihinkään muuttunut:
"Insinöörikoulutukseen pääsee liian helposti".
"...aloituspaikkoja 8 000. Koulutusputken loppupäästä valmistuu vuodessa 5 000 insinööriä ja diplomi-insinööriä."
Totta on, että sekä insinööri- että diplomi-insinöörikoulutukseen päässeiden taso on tasaisesti laskenut 70-luvulta lähtien, kun sisäänotot ovat kasvaneet. Tietysti vaatimustasoa on samalla laskettu, eli "tutkintoja uudistettu", jotta porukkaa yleensä saadaan koulutusputkesta läpi.
En kyllä käsitä kuinka jotain voi aidosti kiinnostaa joku betonin kestävyys. Pitäkää hauskaa. :D Raksa-ala muutenkin ihannpaskaa.
Varmaan asut itse teltassa tai havumajassa, kun rakennukset tai rakentaminen ei kiinnosta?
Melkosen looginen päättelyketju. Ainiin, amiksissa ei opeteta argumentoimaan.
No paljonko on siinä sun soluasunnon kantavassa väliseinässä käyttöaste? Sitä paitsi mitä enemmän raksaa opiskelee niin sitä enemmän tietää millasissa paskakasoissa sitä tulee asuttua.
Kun ois rahkeet riittänyt arkkitehdiksi niin kivaa ois...
Arkkitehti: taitelija, joka on kiinnostunut pelkästään suunnittelun kohteen visuaalisista ominaisuuksista; ei juuri siitä, soveltuuko suunniteltu kohde ajateltuun käyttöön tai edes ympäristöönsä. Lisäksi arkkitehtia ei kiinnosta ollenkaan, miten hänen piirtämänsä rakenne toteutetaan tai kuinka kalliiksi toteuttaminen tulee.
Miten muuten Alvar I Suuri olisi sijoittanut Enson toimitalon nykyiselle paikalleen tai luonut Finlandia-talon?
Tuo yllä oleva teksti ei pidä paikkaansa. Rakennusliikkeiden omat arkkitehdit ovat vahvassa talutushihnassa ja kuitenkin niiden kädenjälki näkyy vahvasti yhteiskunnassa. Pääasia on kustannustehokkuus ja voiton maksimointi liikkeelle. Lisäksi lainsäädäntö on määritellyt hyvin vahvasti rajat, joiden raameissa arkkitehtien tulee toimia. Heillä ei nykyään ole paljoakaan valtaa tuoda rakennuksiin omaleimaisuutta. Myös tilaajat vaativat halpaa ja samaa pohjaa, varsinkin asunnoissa. Esimerkiksi erillisiä keittiöitä ei enää usein tapaa.
Tiedän mistä kirjoitan.
Mutta todennäköisesti et kuulu kilpailuja voittaneeseen arkkitehtien aateliin, jota tuossa kuvaan, eli et – vielä – ole Alvar II.
Siksi olet toteuttamassa pelkästään tusinatuherruksia.
Mitäs logiikkaa tuo on: jos katsoo valinneensa väärän alan, niin ala on yhtä äkkiä p****ala. Tälle ilmiölle on muuten psykologiassa hieno nimi.
Minusta taas näyttää, että sinänsä hyvällä alalle on vain sattunut jälleen yksi pasķa opiskelija.
Kun keskityt kylpyh. remonteihin ja teet työt kunnolla,niin hankit tosi hyvin ja työllisyys on taattu.