Setäni kuoli tanskassa noin vuosi sitten. Hänellä ei ollut kuollessaan mitään kiinteää omaisuutta vain rahaa. Muita perillisiä ei ole kun minä ja sisareni.
Paikallinen asianajaja ryhttyi hoitamaan kuolinpesää. Hänelle laitoimme heti kaikki asiapaperit mitä hän pyysi.
Hän on laittanut aina välillä kirjeitä joissa hän haluaa milloin mitäkin selvitystä. Viimeisin yhteydenotto oli syyskuussa jolloin hän laittoi "lopullisen" selosteen setäni omaisuudesta ja siitä mihin siitä oli huomattava osa käytetty (hautajaiset, asunnon tyhjennys , asianajajan palkkio ym ym.)
Meidän piti allekirjoittaa että hyväksymme asiakirjan. Palautimme allekirjoitetut asiakirjat välittömästi.
Nyt sieltä ei ole yli kolmeen kuukauteen taas kuulunut mitään.
Kestääkö asioiden loppuun saattaminen todella näin kauan ulkomailla?
Asiaa mutkistaa myös se että tämä asianajaja asioi kansamme vain tanskankielellä vaikka olemme useasti pyytäneet englannin kielistä asiointia kun emme ole tanskan taitoisia.
Paikallinen asianajaja ryhttyi hoitamaan kuolinpesää. Hänelle laitoimme heti kaikki asiapaperit mitä hän pyysi.
Hän on laittanut aina välillä kirjeitä joissa hän haluaa milloin mitäkin selvitystä. Viimeisin yhteydenotto oli syyskuussa jolloin hän laittoi "lopullisen" selosteen setäni omaisuudesta ja siitä mihin siitä oli huomattava osa käytetty (hautajaiset, asunnon tyhjennys , asianajajan palkkio ym ym.)
Meidän piti allekirjoittaa että hyväksymme asiakirjan. Palautimme allekirjoitetut asiakirjat välittömästi.
Nyt sieltä ei ole yli kolmeen kuukauteen taas kuulunut mitään.
Kestääkö asioiden loppuun saattaminen todella näin kauan ulkomailla?
Asiaa mutkistaa myös se että tämä asianajaja asioi kansamme vain tanskankielellä vaikka olemme useasti pyytäneet englannin kielistä asiointia kun emme ole tanskan taitoisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jokainen kuolinpesä on erilainen, joten eipä niitä voida vertailla.
Nopeimmillaan perinnönjako voidaan toimittaa samana päivänä kuin perunkirjoitus, mutta toisinaan aikaa voi kulua vuositolkulla. Ja suomalaisillahan on tapana pitää pesiä jakamattomina vuosikymmeniäkin.
Näin siis Suomessa, mutta aika saman tyyppisesti menee varmaan Tanskassakin.
Tanskan lainsäädäntöä en tosin tunne, ehkä sinun kannattaisi kysyä siitä siltä teidän juristilta. Tai joltain toiselta tanskalaiselta juristilta, luulisi löytyvän joku englantia osaavakin kyseisestä maasta.