Apua Sveitsin taloudesta .

Paljonkos Sveitsissä on pakolaisia?
Mustalaisia?

Lisäks Sveitsin rasitteena ei ole älytön sosiaaliturva!

Sosialisti Suomi kirjoitti:

Paljonkos Sveitsissä on pakolaisia?
Mustalaisia?

Lisäks Sveitsin rasitteena ei ole älytön sosiaaliturva!

Suomessa pakolaisten ja mustalaisten osuus ei ole iso. Sosiaaliturvan osuudesta voi syyttää niitä, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä äänestäneet demareita ja vasemmistoa.

Suomessahan on kansanvaihto paraikaa käynnissä. On tehty eläminen, asuminen ja lisääntyminen syntyperäiselle suomalaiselle mahdottoman kalliiksi ja sehän näkyy syntyvystilastossa. Mamuja vaan haalitaan ulkomailta tänne eli kyllä kansa on päätetty vaihtaa tässä maassa.

Jos meillä tällä hetkellä olisi oma valuutta, se olisi suunnilleen ruplan arvoinen ja korot taivaassa. Kukapa sellaiseen mikkihiirirahaan jaksaisi uskoa.

Jos verrataan v 1991 lamaa, jolloin meillä oli oma valuutta emmekä olleet EU:n jäseniä, ja nykyista vielä pahempaa lamaa, niin kumpikohan kansalle on pahempi.
Tuolloinhan Suomi oli ajautumassa kansainvälisten toimijoiden, mm imf, holhoukseen ja lainahanat sulkeutumassa. Mustatakkiset miehet maailmalta olivat täällä jo ohjeistamassa miten toimitaan. Kyllä siinä Suomen oma päätösvalta oli heikossa kantimissa, siitä ei taittu uskaltaa edes mainita halaistua sanaakaan noille mustatakkisille gorilloille.

Aika tuppaa kultaamaan muistot.
Muistelemaan tietysti pystyvät vain ne, jotka olivat jo tuolloin aikuisia. Nykypäättäjistä nuorimmat lienevät vielä peruskoulussa tai lukiossa tuolloin.

Miten olikaan... kirjoitti:

Jos verrataan v 1991 lamaa, jolloin meillä oli oma valuutta emmekä olleet EU:n jäseniä, ja nykyista vielä pahempaa lamaa, niin kumpikohan kansalle on pahempi.
Tuolloinhan Suomi oli ajautumassa kansainvälisten toimijoiden, mm imf, holhoukseen ja lainahanat sulkeutumassa. Mustatakkiset miehet maailmalta olivat täällä jo ohjeistamassa miten toimitaan. Kyllä siinä Suomen oma päätösvalta oli heikossa kantimissa, siitä ei taittu uskaltaa edes mainita halaistua sanaakaan noille mustatakkisille gorilloille.

Aika tuppaa kultaamaan muistot.
Muistelemaan tietysti pystyvät vain ne, jotka olivat jo tuolloin aikuisia. Nykypäättäjistä nuorimmat lienevät vielä peruskoulussa tai lukiossa tuolloin.

Lue lisää

Ööö... meinaatko että meillä jotka oltiin peruskoulu-lukioiässä vuonna 1991 ei jäänyt mitään muistiin niiltä ajoilta? Vaiko että me vaan hurviteltiin eikä katsottu yhtään telkkaria, uutisia tai luettu lehtiä?

Vuosi 1991 taas kirjoitti:

Jos meillä tällä hetkellä olisi oma valuutta, se olisi suunnilleen ruplan arvoinen ja korot taivaassa. Kukapa sellaiseen mikkihiirirahaan jaksaisi uskoa.

"Jos meillä tällä hetkellä olisi oma valuutta, se olisi suunnilleen ruplan arvoinen ja korot taivaassa. Kukapa sellaiseen mikkihiirirahaan jaksaisi uskoa."

Se on sitten aina yhtä noloa, kun luulee tietävänsä, mutta ei kuitenkaan tiedä. Korkojen korkeus 90-luvun alussa ei johtunut suinkaan valuuttamme nimestä vaan väärästä rahapolitiikasta. Kun markka päästettiin kellumaan syksyllä 1992, niin korot lähti hurjaan laskuun.
http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/01/helibor.png

Myös Ruotsissa oli tuolloin korot korkealla. Mutta kun kruunu päästettiin kellumaan, lähtivät korot laskuun.

https://www.libertysilver.se/image/151

http://www.nytimes.com/1992/09/17/news/17iht-perc.html

Olisikin kiva joskus kuulla, että mihin taloustieteeseen perustuu väite, että jos Suomi olisi jatkanut Ruotsin tavoin omalla kelluvalla valuutalla, niin mikä olisi saanut korot Suomessa nousemaan?

Totta, virheitä tehtiin ja ihan omalla päätösvallalla.
Mutta pointtihan tässä muistelussa olikin se, että silloin emme olleet EU:n jäsen eikä meillä ollut Euroa. Kaikki päätöksenteko oli siis omissa käsissämme eli kun viittasit aiemmassa kirjoituksessasi 'omaan päätösvaltaan' ja sen puuttumisen syynä nykyisiin vaikeuksiin. Tuolloin Suomella oli 'oma päätösvalta' kunnes sen seurauksena tilanne ajautui siihen että nuo 'mustatakkiset miehet' tulivat, jonka jälkeen sitä 'omaa päätösvaltaa' ei juuri noteerattu.

Miksi uskot, että 'oma päätösvalta' ei enää tuottaisi vääriä päätöksiä kuten tuolloin neljännesvuosisata sitten?
Minusta mitään takeita ei ole nytkään, etteikö oma päätösvalta tuottaisi uudelleen noita samoja virheitä. Päätöksiä ei kuitenkaan tuolloin tehtäisi pelkästään kansantalouden tehokkuuden säännöillä, vaan poliittisin perustein. Kukaan ulkopuolinen ei niihin puuttuisi tai kommentoisi ennenkuin taas oltaisiin kuilun reunalla tai syöksymässä kuiluun, jolloin mustatakkiset miehet tulisivat pistämään asiat kuntoon välittämättä tuon taivaallista 'omasta päätösvallasta'.

Tarkoitus on tässä kärjistetysti vain todeta, että tuo 'oma päätösvalta' on melkoisen teoreettinen juttu, jos talous ajetaaan tai ajautuu kuralle ja riippuvaiseksi ulkoisista toimijoista ja lainoittajista. Ihan riippumatta ollaanko Eurossa, EU:ssa tai jossain muussa kytkennässä vai ei.

Miten olikaan... kirjoitti:

Totta, virheitä tehtiin ja ihan omalla päätösvallalla.
Mutta pointtihan tässä muistelussa olikin se, että silloin emme olleet EU:n jäsen eikä meillä ollut Euroa. Kaikki päätöksenteko oli siis omissa käsissämme eli kun viittasit aiemmassa kirjoituksessasi 'omaan päätösvaltaan' ja sen puuttumisen syynä nykyisiin vaikeuksiin. Tuolloin Suomella oli 'oma päätösvalta' kunnes sen seurauksena tilanne ajautui siihen että nuo 'mustatakkiset miehet' tulivat, jonka jälkeen sitä 'omaa päätösvaltaa' ei juuri noteerattu.

Miksi uskot, että 'oma päätösvalta' ei enää tuottaisi vääriä päätöksiä kuten tuolloin neljännesvuosisata sitten?
Minusta mitään takeita ei ole nytkään, etteikö oma päätösvalta tuottaisi uudelleen noita samoja virheitä. Päätöksiä ei kuitenkaan tuolloin tehtäisi pelkästään kansantalouden tehokkuuden säännöillä, vaan poliittisin perustein. Kukaan ulkopuolinen ei niihin puuttuisi tai kommentoisi ennenkuin taas oltaisiin kuilun reunalla tai syöksymässä kuiluun, jolloin mustatakkiset miehet tulisivat pistämään asiat kuntoon välittämättä tuon taivaallista 'omasta päätösvallasta'.

Tarkoitus on tässä kärjistetysti vain todeta, että tuo 'oma päätösvalta' on melkoisen teoreettinen juttu, jos talous ajetaaan tai ajautuu kuralle ja riippuvaiseksi ulkoisista toimijoista ja lainoittajista. Ihan riippumatta ollaanko Eurossa, EU:ssa tai jossain muussa kytkennässä vai ei.

Lue lisää

Valitettavasti ikävä kyllä olet erityisen oikeassa, kun kyselet suomalaisten vallanpitäjien taloudellisen osaamisen ja tietämyksen eli pätevyyden ja viisauden perään. Juuri siitä samasta syystä peräsin omasta puolestani ainakin valtiovarainministerille talousasiotten osaamista sekä teoriassa että käytännössä.

Nykyinen euro meidän valuuttanamme on ongelmallinen, kun emme itse pysty siihen juurikaan vaikuttamaan muutoin kun räksyttämällä Frankfurtissa ja Brysselissä, jos meidän edustajamme edes sitäkään tekisivät nyökyttelyn sijaan. Vaikka meillä olisi valtiovarainministerinä finanssiopin professori, jolla olisi myös kokemusta runsaasti, niin silti ei hähelläkään olisi mainittavaa mahdollisuutta huolehtia erityisesti Suomen eduista tilanteisa, joissa ne poikkeavat muun euroraha-alueen eduista. Vai löisikö meidän ministerimme siellä nyrkkiä pöytään ja ilmoittaisi, että Suomi ei periksi anna omista edusitaan?

Juohtuu tässä samalla mieleen esittää kysymys: Onko meidän eduskunnassamme yhtään kansanedustajaa, jonka akateeminen osaaminen olisi kansantaloustieteessä ja/tai finanssiopissa? Kuta kuinkin automaattisesti valtiovarainministeriksi on viime aikoina valittu joku kansanedustaja. Voitaisiinko edes kuvitella, että tuohon keskeiseen talouspoliittiseen tehtävään myös nykyään saatetttaisiin valita joku eduskunnan ulkopuolinen taitaja? Aikaisemminhan niin on tehty. Mitenkä olisi ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen? Mieleen tulee enemmälti etsimättä koko talousprofessoriemme ammattikunta.

Leiriniekka kirjoitti:

Valitettavasti ikävä kyllä olet erityisen oikeassa, kun kyselet suomalaisten vallanpitäjien taloudellisen osaamisen ja tietämyksen eli pätevyyden ja viisauden perään. Juuri siitä samasta syystä peräsin omasta puolestani ainakin valtiovarainministerille talousasiotten osaamista sekä teoriassa että käytännössä.

Nykyinen euro meidän valuuttanamme on ongelmallinen, kun emme itse pysty siihen juurikaan vaikuttamaan muutoin kun räksyttämällä Frankfurtissa ja Brysselissä, jos meidän edustajamme edes sitäkään tekisivät nyökyttelyn sijaan. Vaikka meillä olisi valtiovarainministerinä finanssiopin professori, jolla olisi myös kokemusta runsaasti, niin silti ei hähelläkään olisi mainittavaa mahdollisuutta huolehtia erityisesti Suomen eduista tilanteisa, joissa ne poikkeavat muun euroraha-alueen eduista. Vai löisikö meidän ministerimme siellä nyrkkiä pöytään ja ilmoittaisi, että Suomi ei periksi anna omista edusitaan?

Juohtuu tässä samalla mieleen esittää kysymys: Onko meidän eduskunnassamme yhtään kansanedustajaa, jonka akateeminen osaaminen olisi kansantaloustieteessä ja/tai finanssiopissa? Kuta kuinkin automaattisesti valtiovarainministeriksi on viime aikoina valittu joku kansanedustaja. Voitaisiinko edes kuvitella, että tuohon keskeiseen talouspoliittiseen tehtävään myös nykyään saatetttaisiin valita joku eduskunnan ulkopuolinen taitaja? Aikaisemminhan niin on tehty. Mitenkä olisi ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen? Mieleen tulee enemmälti etsimättä koko talousprofessoriemme ammattikunta.

Lue lisää

Hyviä pointteja. Vastausta niihin en tiedä.

Demokratia on siitä 'huono' järjestelmä, että se mahdollistaa myös huonot ja jopa vaaralliset päätökset. Äkkiä ajatellen en kuitenkaan lähtisi rajoittamaan demokraattista päätösvaltaa poliittisin keinoin. Talouden romahtaminen tai ajautuminen seinää vasten rajoittaa demokraattista päätöksentekoa hyvinkin voimakkaasti. Silloin ollaan jo tietysti pakkotilanteessa käytännössä ilman todellisia vaihtoehtojakin useinmiten.

Riskinsä on siinäkin, jos demokraattista päätöksentekoa rajoitettaisiin ennakkoon vaikkapa vain taloudellisista asioista.

Parasta tietysti olisi, jos kansanedustajien joukossa olisi vahvoja persoonia, joilla on vankka talousosaaminen kansantaloustieteessä ja myös liiketaloustieteessä ja kykeneviä ilmaista asiantuntijanäkökulmansa vakuuttavasti. En silti antaisi näillekään muita suurempaa valtaa. Puhtaasti rationaalisten asiantuntijoiden johtama yhteiskunta ei varmaan olisi hyvä.

Miten olikaan... kirjoitti:

Hyviä pointteja. Vastausta niihin en tiedä.

Demokratia on siitä 'huono' järjestelmä, että se mahdollistaa myös huonot ja jopa vaaralliset päätökset. Äkkiä ajatellen en kuitenkaan lähtisi rajoittamaan demokraattista päätösvaltaa poliittisin keinoin. Talouden romahtaminen tai ajautuminen seinää vasten rajoittaa demokraattista päätöksentekoa hyvinkin voimakkaasti. Silloin ollaan jo tietysti pakkotilanteessa käytännössä ilman todellisia vaihtoehtojakin useinmiten.

Riskinsä on siinäkin, jos demokraattista päätöksentekoa rajoitettaisiin ennakkoon vaikkapa vain taloudellisista asioista.

Parasta tietysti olisi, jos kansanedustajien joukossa olisi vahvoja persoonia, joilla on vankka talousosaaminen kansantaloustieteessä ja myös liiketaloustieteessä ja kykeneviä ilmaista asiantuntijanäkökulmansa vakuuttavasti. En silti antaisi näillekään muita suurempaa valtaa. Puhtaasti rationaalisten asiantuntijoiden johtama yhteiskunta ei varmaan olisi hyvä.

Lue lisää

Meillä Suomessa näyttää joittenkin sinänsä perusteettomien käytäntöjen jatkuminen ajan oloon ikään "legalisoivan" nuo varsinaiseen lakiin nojautumattomat käytännöt. Kyllä meillä on mahdollista ja täysin laillista valita ministereiksi eduskunnan ulkopuolisia henkilöitä, niin kuin on tapahtunutkin. Pätevä ja kokenut asiantuntija voi varsin hyvin toimia ministerinä eikä demokratia siitä vaarannu.

Tänä päivänäkin eduskunta voi kaataa hallituksen milloin tahansa, jos eduskunta antaisi hallitukselle epäluottamuslauseen. Sekin on yksi huteralla pohjalla oleva "vakiintunut tapa", jonka mukaan hallitusten pitäisi toimia koko neöjän vuoden vaalikauden aikajakson. Kansanvaltaa on se, että joskus eduskuntakin kaataisi hallituksen ja varsinkin silloin, jos meillä on huono hallitus.

Muualla maailmalla ministereiksi on varsin yleisenä käytäntönä nimittää parlamenttien ulkopuolisia asiantuntijoita eikä niitten maitten asioitten hoitaminen siitä romutu eikä kansanvaltaisuuskaan vaarannu. Jos meillä Suomessa halutaan kytkeä ministeriys kansanedustajuuteen ja samalla säätää hallitusten toimintakausi eduskuntavaalien nelivuotiseksi kaudeksi, niin silloin olisi johdonmukaista määrätä ministerit luopumaan eduskuntapaikastaan ja tilalle nostettaisiin varakansaneduatajat.