Antiikin Jumalat

Agnostik

Antiikin Jumalatarut ovat tarinoineen kiinnostavia, tarustolla on ollut valtava merkitys läntisen yhteiskunnan kehityksessä kristinuskon ohella.

Vieläköhän nykyään joku palvoo Zeusta ja kumppaneita? :) Minkälainenkohan maailma olisi jos kristinusko ei olisi syrjäyttänyt antiikin Rooman jumalataruja?

49

1512

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nasse

      Zusta ja kumppaneita varmasti joku palvoo, palvoohan jengi jotai Jeesustakin :)

      "Minkälainenkohan maailma olisi jos kristinusko ei olisi syrjäyttänyt antiikin Rooman jumalataruja?"

      En maailmasta tiedä, Zeusta pidettään lähinnä kreikkalaisissa piireissä yhtenä jumalista.

      Suomessahan on ollut vastaavat jumalat kunnes sitten asein käännytettiin kristinuskoon. Paitsi Lalli joka ei asiaa digannu ;P

      • Agnostik

        Olisikohan Lalli ollut Suomen ensimmäinen ateisti? :) Ei Piispan pyhyys paljoa painanut!


      • Verna
        Agnostik kirjoitti:

        Olisikohan Lalli ollut Suomen ensimmäinen ateisti? :) Ei Piispan pyhyys paljoa painanut!

        Eipä tainnut Lalli olla ateisti lainkaan. Vanhimman kansanperinteen mukaan Lalli oli varakas talonpoika ja sekä hänen oma nimensä Lauri että hänen vaimonsa nimi Kerttu ovat kristillisiä.

        Piispa Henrikin surmavirsi on keskiaikainen suomalainen legendaruno. Henrik vieraili isännän poissaollessa Lallin talossa ja vaati pakkokestitystä. Hän tosin maksoi kaiken, minkä otti. Kun Lalli palasi kotiin, niin hänen vaimonsa yllytti hänet piispan perään. Lopunhan sitten tiedämmekin.

        Piispa Henrikin surmavirren yksityiskohdat ovat kansainvälistä legenda- ja tarina-ainesta, mutta siinä voi olla myös reaalista historiaa. Mene ja tiedä sitten, mistä oikein on ollut kysymys.


      • Nasse
        Verna kirjoitti:

        Eipä tainnut Lalli olla ateisti lainkaan. Vanhimman kansanperinteen mukaan Lalli oli varakas talonpoika ja sekä hänen oma nimensä Lauri että hänen vaimonsa nimi Kerttu ovat kristillisiä.

        Piispa Henrikin surmavirsi on keskiaikainen suomalainen legendaruno. Henrik vieraili isännän poissaollessa Lallin talossa ja vaati pakkokestitystä. Hän tosin maksoi kaiken, minkä otti. Kun Lalli palasi kotiin, niin hänen vaimonsa yllytti hänet piispan perään. Lopunhan sitten tiedämmekin.

        Piispa Henrikin surmavirren yksityiskohdat ovat kansainvälistä legenda- ja tarina-ainesta, mutta siinä voi olla myös reaalista historiaa. Mene ja tiedä sitten, mistä oikein on ollut kysymys.

        Laten legendat yhtä totta kuin esimerkiksi raamatun tai kalevalan tarinat


      • Gonzales
        Verna kirjoitti:

        Eipä tainnut Lalli olla ateisti lainkaan. Vanhimman kansanperinteen mukaan Lalli oli varakas talonpoika ja sekä hänen oma nimensä Lauri että hänen vaimonsa nimi Kerttu ovat kristillisiä.

        Piispa Henrikin surmavirsi on keskiaikainen suomalainen legendaruno. Henrik vieraili isännän poissaollessa Lallin talossa ja vaati pakkokestitystä. Hän tosin maksoi kaiken, minkä otti. Kun Lalli palasi kotiin, niin hänen vaimonsa yllytti hänet piispan perään. Lopunhan sitten tiedämmekin.

        Piispa Henrikin surmavirren yksityiskohdat ovat kansainvälistä legenda- ja tarina-ainesta, mutta siinä voi olla myös reaalista historiaa. Mene ja tiedä sitten, mistä oikein on ollut kysymys.

        Jos kuka on milloin Varsinais-Suomessa liikkeellä ja reitti vie läheltä Nousiaista, käykääpä kirkossa. Siellä on mm. piispa Henrikin sarkofagi. Komea, ristiretkiaiheisin kohokuvin koristeltu arkku (tyhjä tosin).

        Näistä kohokuvista erityisen vaikutuksen teki aihe, jossa talonpoika oli polvistunut piispa Henrikin eteen ottamaan kastetta ja ryhmä sotilaita oli selän takana keihäät tanassa motivoimassa talonpoikaa.


    • Gonzales

      >>Vieläköhän nykyään joku palvoo Zeusta ja kumppaneita?

      • Agnostik®

        Antiikin jumalissa on todella se hyvä puoli että jokaisella on omat selkeät luonteenpiirteensä ja erikoisalansa. Samaistumisvaihtoehtoja on siten useampia, kun taas kristinuskossa on yksi jumalainen samaistumiskohde kaikille.

        Minäkin samaistun vahvasti Hermekseen, tässä Wikipediasta lainattu kuvaus Hermeksestä:

        "Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa mm. matkustajien, paimenten, kirjallisuuden, runoilijoiden, urheilijoiden ja varkaiden jumala, sekä jumalten viestinviejä. Hermes vastasi roomalaisessa mytologiassa Merkuriusta. Hermes oli Zeuksen ja Maia-nymfin poika.

        Hermeellä oli kultaiset siivekkäät sandaalit, joiden avulla hän kuljetti viestejä jumalilta toisille. Hän oli ainoa, jolla oli lupa kulkea tämän maailman ja manalan välillä. Hermeen äly oli vertaansa vailla: Hän keksi mm. aakkoset, tähtitieteen, sävelasteikon, noppa- ja korttipelit, mitat, sekä tulevaisuuden ennustamisen."


      • Gonzales
        Agnostik® kirjoitti:

        Antiikin jumalissa on todella se hyvä puoli että jokaisella on omat selkeät luonteenpiirteensä ja erikoisalansa. Samaistumisvaihtoehtoja on siten useampia, kun taas kristinuskossa on yksi jumalainen samaistumiskohde kaikille.

        Minäkin samaistun vahvasti Hermekseen, tässä Wikipediasta lainattu kuvaus Hermeksestä:

        "Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa mm. matkustajien, paimenten, kirjallisuuden, runoilijoiden, urheilijoiden ja varkaiden jumala, sekä jumalten viestinviejä. Hermes vastasi roomalaisessa mytologiassa Merkuriusta. Hermes oli Zeuksen ja Maia-nymfin poika.

        Hermeellä oli kultaiset siivekkäät sandaalit, joiden avulla hän kuljetti viestejä jumalilta toisille. Hän oli ainoa, jolla oli lupa kulkea tämän maailman ja manalan välillä. Hermeen äly oli vertaansa vailla: Hän keksi mm. aakkoset, tähtitieteen, sävelasteikon, noppa- ja korttipelit, mitat, sekä tulevaisuuden ennustamisen."

        Lisäksi Hermes kantaa sauvaa, jossa on myös siivet sekä kaksi käärmettä kietoutuneena sauvan ympärille. Tämä Hermeksen sauva esiintyy erinäisissä kauppiaitten logoissa, kun Hermes taitaa olla myös kauppiaiden jumala.

        Tuo sauva käärmeineen ilmaisee Hermeksen taidon muuttaa kyvyttömyys kyvyksi.
        Tuota samaa taitoahan Mooseskin esitteli Faaraon hovissa, kun muutti kepin käärmeeksi ja käärmeen takaisin kepiksi eli potenssin impotenssiksi ja saman kääntäen.

        Verraton velikulta tuo Hermes, jumalaksi.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        Lisäksi Hermes kantaa sauvaa, jossa on myös siivet sekä kaksi käärmettä kietoutuneena sauvan ympärille. Tämä Hermeksen sauva esiintyy erinäisissä kauppiaitten logoissa, kun Hermes taitaa olla myös kauppiaiden jumala.

        Tuo sauva käärmeineen ilmaisee Hermeksen taidon muuttaa kyvyttömyys kyvyksi.
        Tuota samaa taitoahan Mooseskin esitteli Faaraon hovissa, kun muutti kepin käärmeeksi ja käärmeen takaisin kepiksi eli potenssin impotenssiksi ja saman kääntäen.

        Verraton velikulta tuo Hermes, jumalaksi.

        Käärme ja lohikäärme
        Molemmat näistä eläimistä tunnetaan viisauden ja uusiutumisen symboleina. Ne edustavat myös kärsivällisyyden tuomaa voimaa. Molemmista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta Luciferin kohdalla kannattaa huomioida nimenomaan käärmeen ja falloksen, sekä käärmeen ja salaman yhteys..


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Käärme ja lohikäärme
        Molemmat näistä eläimistä tunnetaan viisauden ja uusiutumisen symboleina. Ne edustavat myös kärsivällisyyden tuomaa voimaa. Molemmista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta Luciferin kohdalla kannattaa huomioida nimenomaan käärmeen ja falloksen, sekä käärmeen ja salaman yhteys..

        Jatka ihmeessä!


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        Jatka ihmeessä!

        Käärme oli aikoinaan viisauden symboli, kunnes kirkkoisät muuttivat sen paholaisuudeksi ja viettelyksi, mistä Freud sai aihetta kehitellä naisten peniskateuden.( Koskee myös miehiä)
        Perimmäisenä Freudun oppien takana on seksualisuus. Esim. murrosikäiset pojat eivät kestä, jos puhutaan heidän pippelistään. Se on vain kehituskauteen kuuluva kompleksi, joka yleensä häviää iän karttuessa.


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Käärme oli aikoinaan viisauden symboli, kunnes kirkkoisät muuttivat sen paholaisuudeksi ja viettelyksi, mistä Freud sai aihetta kehitellä naisten peniskateuden.( Koskee myös miehiä)
        Perimmäisenä Freudun oppien takana on seksualisuus. Esim. murrosikäiset pojat eivät kestä, jos puhutaan heidän pippelistään. Se on vain kehituskauteen kuuluva kompleksi, joka yleensä häviää iän karttuessa.

        Pari sanaa käärmeestä, palataan noihin fallosjuttuihin myöhemmin.

        Symboliikkahan voi voi olla miten tahansa rakennettua. Tavoite siinä kuitenkin on se, että symbolit voi järjellisesti ja emotionaalisesti tajuta vertauskuviksi. En siis kiistele siitä mikä on käärme "oikeasti" symboloi.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia). Tuolla ei kuitenkaan tarkoiteta noissa teksteissä seksiä, vaan kyvyttömyyttä henkisessä mielessä.

        Käärme on tuohon tarkoitukseen oiva symboli.
        Kokeile vaikka itse. Laita kätesi taskuihin ja ala laskea sormiasi. Jos saat yksitoista, on silloin käärme muuttunut kepiksi.
        Olet silloin pystynyt samaan kuin Mooses ja olet tietäjä itsekin.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        Pari sanaa käärmeestä, palataan noihin fallosjuttuihin myöhemmin.

        Symboliikkahan voi voi olla miten tahansa rakennettua. Tavoite siinä kuitenkin on se, että symbolit voi järjellisesti ja emotionaalisesti tajuta vertauskuviksi. En siis kiistele siitä mikä on käärme "oikeasti" symboloi.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia). Tuolla ei kuitenkaan tarkoiteta noissa teksteissä seksiä, vaan kyvyttömyyttä henkisessä mielessä.

        Käärme on tuohon tarkoitukseen oiva symboli.
        Kokeile vaikka itse. Laita kätesi taskuihin ja ala laskea sormiasi. Jos saat yksitoista, on silloin käärme muuttunut kepiksi.
        Olet silloin pystynyt samaan kuin Mooses ja olet tietäjä itsekin.

        Kokeilin itse. Laitoin kädet taskuihin ja aloin laskea sormiani. Sain tulokseksi kymmenen. Katsoin nopeasti housuihini ja se oli tallella. Joko Mooses ei osannut laskea tai Mooseksen vaatteissa oli käärme.

        Lueskelin pari tuntia kirjoja, luen edelleen mielummin kirjaa kuin monitoria, ja Googlea.
        Lukemaani kirjaa en ala tähän kirjoittamaan 1:1.
        Käärmeitä pidetään mitä ihmeellisempien asioiden vertauskuvana.

        Tästä en ole samaa mieltä >>esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia).>> Mikään ei tue tätä yleistystä paitsi ehkä google.

        Kavalat käärmeet

        Käärme on Raamatussa useimmin esiintyvä herppiaiheinen sana, eikä vähiten siksi, että sitä käytetään usein pahuuden vertauskuvana. Ensimmäisen ja tunnetuimman esiintymisensä Raamatussa käärme tekee houkutellessaan naisen maistamaan kiellettyä hedelmää. Tästä rangaistuksena Jumala laittoi käärmeen kulkemaan jalatta maan tomua syöden, sekä vihan ihmisen ja käärmeen välille (1 Moos. 3:14-15).

        Tämän tapahtuman jälkeen käärmeet kuvataan ilkeinä, myrkyllisinä ja vaarallisina, mutta myös viisaina (Mat. 10: 16) olentoina. Niihin viitataan usein kuvainnollisesti tyyliin: "Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy" (Sananl. 23:31-32), kuten näissä viinin haittapuolista valistavissa säkeissä.

        Käärmeistä puhutaan myös biologisina olentoina, mutta eri lajien määrittäminen on hankalaa, sillä kuten esimerkissäkin, sanoja käärme, myrkkykäärme, kyy ja kyykäärme käytetään usein samassa lauseessa ja jopa toistensa synonyymeinä. Kaiken kaikkiaan käärmeistä on alkuperäisissä teksteissä käytetty kahtatoista eri nimitystä, kun suomennoksissa niistä useimmat on käännetty jollakin edellä mainituista neljästä termistä. Tarkat lajit voivat olla mitä tahansa myrkkykäärmeitä kyistä kobriin. Poikkeuksiakin löytyy. Vuoden 1992 suomennoksessa mainitaan kolme tarkkaa lajia: sarvikyy (Job 20:14), hieta- kyy (Jes. 30:6) ja nuolikäärme (Jes 34:15). Näistäkään ei kuitenkaan voi mennä takuuseen, sillä esimerkiksi nuolikäärmeen nimellä löytyy eläinkirjoista Etelä-Euroopassa asuva Columber viridflaus, jonka levinneisyysalue ei ulotu lähellekään Raamatun tapahtumapaikkoja. Kuitenkin on oletettavaa, että Raamatun nuolikäärme on jokin myrkytön laji, ja näin ollen ainoa ihmiselle vaaraton matelija Raamatussa.

        Raamatun käärmeistä puhuttaessa on pakko mainita myös Mooses, jonka kertomuksissa voimia esiteltiin useampaankin otteeseen muuttamalla paimensauvoja käärmeiksi (2 Moos. 4:2-4 ja 7:9- 12). Lisäksi Mooses teki pronssista käärmepatsaan suojelemaan israelilaisia erämaan myrkkykäärmeiltä (4 Moos. 21:9). Tämä käärmepatsas sai myöhemmin nimen Nehustan (mikä on hepreaa, ja tarkoittaa pronssia) ja tuhottiin, koska ihmiset alkoivat palvoa sitä Jumalan sijasta (2 Kun.18:4).

        Lisää käärmeistä.

        Eri uskontojen ristiriitaiset väitteet eivät todista, että yksi uskonto on oikeassa ja muut väärässä. Sen sijaan ne antavat ymmärtää, että millään uskonnolla ei ole koko totuutta, vaan ainoastaan osia ja paloja siitä. He kertovat esimerkin kolmesta sokeasta miehestä, jotka koskettavat norsua. Ensimmäinen sokea mies koskee elefantin jalkaa. Hän selittää: "Uskon, että elefantti on kuin suuren puun runko." Toinen mies ei ole samaa mieltä. "Ei. Minä uskon, että elefantti on kuin käärme," hän sanoo pidellessään elefanttia kärsästä. Kolmas mies vastaa: "Te molemmat olette väärässä, sillä elefantti on kuin muuri." (Hän koskettelee norsun kylkeä.) Kaikki miehet luulevat olevansa oikeassa ja muiden väärässä, vaikka kaikki heistä koskevat samaan norsuun. Eikö olisi samalla tavalla mahdollista, että kaikki uskonnot ovat yhteydessä samaan perimmäiseen todellisuuteen, mutta kuvailevat sitä vain eri tavoilla?

        Ja sitten 1900-luvun alkuun

        Käärme esimerkiksi on sukupuolinen symboli, kun taas unennäkö putoamisesta merkitsee epävarmuutta tunne-elämässä. Erilaiset symbolit naamioivat kätkettyjä tunteita taitaen, mutta etevä psykoanalyytikko saa selville niiden merkityksen ja pystyy käyttämään niitä hyväkseen hoitaessaan potilaittensa neurooseja ja psykooseja.


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Kokeilin itse. Laitoin kädet taskuihin ja aloin laskea sormiani. Sain tulokseksi kymmenen. Katsoin nopeasti housuihini ja se oli tallella. Joko Mooses ei osannut laskea tai Mooseksen vaatteissa oli käärme.

        Lueskelin pari tuntia kirjoja, luen edelleen mielummin kirjaa kuin monitoria, ja Googlea.
        Lukemaani kirjaa en ala tähän kirjoittamaan 1:1.
        Käärmeitä pidetään mitä ihmeellisempien asioiden vertauskuvana.

        Tästä en ole samaa mieltä >>esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia).>> Mikään ei tue tätä yleistystä paitsi ehkä google.

        Kavalat käärmeet

        Käärme on Raamatussa useimmin esiintyvä herppiaiheinen sana, eikä vähiten siksi, että sitä käytetään usein pahuuden vertauskuvana. Ensimmäisen ja tunnetuimman esiintymisensä Raamatussa käärme tekee houkutellessaan naisen maistamaan kiellettyä hedelmää. Tästä rangaistuksena Jumala laittoi käärmeen kulkemaan jalatta maan tomua syöden, sekä vihan ihmisen ja käärmeen välille (1 Moos. 3:14-15).

        Tämän tapahtuman jälkeen käärmeet kuvataan ilkeinä, myrkyllisinä ja vaarallisina, mutta myös viisaina (Mat. 10: 16) olentoina. Niihin viitataan usein kuvainnollisesti tyyliin: "Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy" (Sananl. 23:31-32), kuten näissä viinin haittapuolista valistavissa säkeissä.

        Käärmeistä puhutaan myös biologisina olentoina, mutta eri lajien määrittäminen on hankalaa, sillä kuten esimerkissäkin, sanoja käärme, myrkkykäärme, kyy ja kyykäärme käytetään usein samassa lauseessa ja jopa toistensa synonyymeinä. Kaiken kaikkiaan käärmeistä on alkuperäisissä teksteissä käytetty kahtatoista eri nimitystä, kun suomennoksissa niistä useimmat on käännetty jollakin edellä mainituista neljästä termistä. Tarkat lajit voivat olla mitä tahansa myrkkykäärmeitä kyistä kobriin. Poikkeuksiakin löytyy. Vuoden 1992 suomennoksessa mainitaan kolme tarkkaa lajia: sarvikyy (Job 20:14), hieta- kyy (Jes. 30:6) ja nuolikäärme (Jes 34:15). Näistäkään ei kuitenkaan voi mennä takuuseen, sillä esimerkiksi nuolikäärmeen nimellä löytyy eläinkirjoista Etelä-Euroopassa asuva Columber viridflaus, jonka levinneisyysalue ei ulotu lähellekään Raamatun tapahtumapaikkoja. Kuitenkin on oletettavaa, että Raamatun nuolikäärme on jokin myrkytön laji, ja näin ollen ainoa ihmiselle vaaraton matelija Raamatussa.

        Raamatun käärmeistä puhuttaessa on pakko mainita myös Mooses, jonka kertomuksissa voimia esiteltiin useampaankin otteeseen muuttamalla paimensauvoja käärmeiksi (2 Moos. 4:2-4 ja 7:9- 12). Lisäksi Mooses teki pronssista käärmepatsaan suojelemaan israelilaisia erämaan myrkkykäärmeiltä (4 Moos. 21:9). Tämä käärmepatsas sai myöhemmin nimen Nehustan (mikä on hepreaa, ja tarkoittaa pronssia) ja tuhottiin, koska ihmiset alkoivat palvoa sitä Jumalan sijasta (2 Kun.18:4).

        Lisää käärmeistä.

        Eri uskontojen ristiriitaiset väitteet eivät todista, että yksi uskonto on oikeassa ja muut väärässä. Sen sijaan ne antavat ymmärtää, että millään uskonnolla ei ole koko totuutta, vaan ainoastaan osia ja paloja siitä. He kertovat esimerkin kolmesta sokeasta miehestä, jotka koskettavat norsua. Ensimmäinen sokea mies koskee elefantin jalkaa. Hän selittää: "Uskon, että elefantti on kuin suuren puun runko." Toinen mies ei ole samaa mieltä. "Ei. Minä uskon, että elefantti on kuin käärme," hän sanoo pidellessään elefanttia kärsästä. Kolmas mies vastaa: "Te molemmat olette väärässä, sillä elefantti on kuin muuri." (Hän koskettelee norsun kylkeä.) Kaikki miehet luulevat olevansa oikeassa ja muiden väärässä, vaikka kaikki heistä koskevat samaan norsuun. Eikö olisi samalla tavalla mahdollista, että kaikki uskonnot ovat yhteydessä samaan perimmäiseen todellisuuteen, mutta kuvailevat sitä vain eri tavoilla?

        Ja sitten 1900-luvun alkuun

        Käärme esimerkiksi on sukupuolinen symboli, kun taas unennäkö putoamisesta merkitsee epävarmuutta tunne-elämässä. Erilaiset symbolit naamioivat kätkettyjä tunteita taitaen, mutta etevä psykoanalyytikko saa selville niiden merkityksen ja pystyy käyttämään niitä hyväkseen hoitaessaan potilaittensa neurooseja ja psykooseja.

        >>Tästä en ole samaa mieltä >>esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia).>> Mikään ei tue tätä yleistystä paitsi ehkä google.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        >>Tästä en ole samaa mieltä >>esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia).>> Mikään ei tue tätä yleistystä paitsi ehkä google.

        >>Tästä en ole samaa mieltä >>esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia).>> Mikään ei tue tätä yleistystä, ei edes google.
        Käärme on eläin, joka herättää yleensä voimakkaita tunteita. Ahdistavia, inhottavia, aggressiivisia tunteita henkilöstä riippuen
        .
        Jos suomenkielen sanoja ajatellaa,niin
        Yhdyntä; yhdynnässä ollaan jo tositoimessa.
        Ryhdyntä; ollaan vasta vikittelemässä tyttöä tai ottamassa housuja jalasta, mutta yhdynnän alkaminen on vasta lähellä.
        Kaiken kaikkiaan "Antiikin tarinoiden käärmesymboloolit" eivät kullä ole selitettävissä suomenkielen sanojen samankaltaisuudella.

        No, kerrompa hieman kesäajasta.
        Minulla on kesähuvila järven rannalla. Rantakivikossa aivan talon nurkilla asuu rantakäärmeitä. Ne ovat rauhoitettuja, ei saa tappaa. Täysikasvuinen rantakäärme on ranteen paksuinen ja kyytä pitempi. Se on ihmiselle vaaraton. Iljettävän täköisiä ne ovat yhtä kaikki. Käärmeet ovat aika nopeita ja jänteviä. Kaukana lerpuista.
        Joka kerta kun näen käärmeen, ihmettelen miten ne pärjäävät talven yli. Se minua harmittaa, etteivät ne päästä lähelle katselemaa.
        En reagoi käärmeeseen sen kummemmin. Onko minussa jotain vikaa

        Olen nyt selannut Googlesta kai kaikki käärmettä käsittelevät kirjoitukset, mutta kyvyttömyysteoriallesi en ole löytänyt tukea.
        Teoriaasi kyvyttömyydestä on vaikea uskoa kun Google tarjoaa rekkakuormallisen muita selityksiä. Toisaalta en minä mitään vääräksikään väitä.
        Lue vielä seuraavat valitut Kohdat.

        Kollektiivinen alitajunta
        Toinen (ja Frye:ä kuuluisampi) määritelmä arkkityypille löytyy psykologi Carl Jungilta. Jungin mukaan arkkityypit kumpuavat ihmiskunnan kollektiivisesta alitajunnasta. Arkkityyppi on eräänlainen alkuperäinen symboli, joka esiintyy myyteissä ja ennen kaikkea unissa ympäri maailman. Suuri ero Frye:n on siis juuri tässä: Frye painottaa kirjallisuuden ja lukijan tietoisia kokemuksia, Jung taas tiedostamatonta alitajuntaa ja sieltä kumpuavia kuvia. Esimerkkejä Jungilaisista arkkityypeistä voisivat olla vaikkapa ympyrä, tai kehä (sormus!), joka useissa myyteissä ja muinaisissa piirustuksissa ja maalauksissa symbolisoi elämää ja ikuisuutta. Samaa merkitsee käärme, joka puree omaa häntäänsä. Käärme itsessään taas esiintyy myyteissä viisauden tai elämän symbolina (Athenan kilvessä), jopa kuolemattomuuden. Austraalialaisten myyttien mukaan käärme loi maailman. Kreikkalaisissa ja roomalaisissa myyteissä parantamisen jumala Asklepios esiintyi käärmeen muodossa, tai vanhana miehenä, jonka sauvan ympärille oli kietoutunut käärme (täksi lääkäreiden hermeettisessä tunnuksessa on sauva ja käärme). Raamatun luomiskertomus on tosin muuttanut käärmeen merkitystä länsimaalaisille, ja siksipä käärmettä pidetään nykyään myös pahuuden arkkityyppinä. Muita tyypillisiä Jungilaisia arkkityyppisiä symboleja ovat äiti, isä, opettaja, taivaankappaleet, sankari, maailman puu jne.

        Lankeemuksesta
        Puusta syömisen houkutus ja lankeemuksen syy on liitetty kristillisessä perinteessä monenlaisiin suuriin synteihin kuten himoon, ylpeyteen ja epäjumalanpalvelukseen. Kertomuksen itsensä mukaan hyvän- ja pahantiedon puun hedelmät houkuttavat Eevaa siksi, että ne ovat "hyviä syödä" ja siksi että puu oli "kaunis katsella" ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Käärmeen lupaamaa tietoa hyvästä ja pahasta ei voi tulkita kertomusyhteydessään kapeasti, esimerkiksi tietoisuudeksi sukupuolisuudesta. Se on pikemminkin kaiken tietämistä, joka kattaa myös tiedon ääripäät, hyvän ja pahan. Petollinen houkutus liittyy ennen kaikkea siihen, että Aadam ja Eeva tulisivat puun hedelmää syötyään Jumalan kaltaisiksi. Jumala oli kieltänyt heitä syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta, koska tieto kaikesta kuului yksin hänelle. Kun Aadam ja Eeva olivat syöneet puusta, heidän silmänsä todella aukenivat, mutta he eivät tulleet Jumalan kaltaisiksi, vaan huomasivat olevansa alasti. Jumalan asettamien rajojen ja Jumalan kaltaiseksi pyrkimisen rangaistuksena ihminen joutui niiden elinolojen alaisiksi, jotka ovat kaikille tutut. Rangaistus merkitsi vaivannäön, kärsimyksen ja kuoleman peruuttamatonta valtaa ihmiseen.


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        >>Tästä en ole samaa mieltä >>esim. Raamatun ja Antiikin tarinoiden käärmeet symboloivat kyvyttömyyttä (impotenssia).>> Mikään ei tue tätä yleistystä, ei edes google.
        Käärme on eläin, joka herättää yleensä voimakkaita tunteita. Ahdistavia, inhottavia, aggressiivisia tunteita henkilöstä riippuen
        .
        Jos suomenkielen sanoja ajatellaa,niin
        Yhdyntä; yhdynnässä ollaan jo tositoimessa.
        Ryhdyntä; ollaan vasta vikittelemässä tyttöä tai ottamassa housuja jalasta, mutta yhdynnän alkaminen on vasta lähellä.
        Kaiken kaikkiaan "Antiikin tarinoiden käärmesymboloolit" eivät kullä ole selitettävissä suomenkielen sanojen samankaltaisuudella.

        No, kerrompa hieman kesäajasta.
        Minulla on kesähuvila järven rannalla. Rantakivikossa aivan talon nurkilla asuu rantakäärmeitä. Ne ovat rauhoitettuja, ei saa tappaa. Täysikasvuinen rantakäärme on ranteen paksuinen ja kyytä pitempi. Se on ihmiselle vaaraton. Iljettävän täköisiä ne ovat yhtä kaikki. Käärmeet ovat aika nopeita ja jänteviä. Kaukana lerpuista.
        Joka kerta kun näen käärmeen, ihmettelen miten ne pärjäävät talven yli. Se minua harmittaa, etteivät ne päästä lähelle katselemaa.
        En reagoi käärmeeseen sen kummemmin. Onko minussa jotain vikaa

        Olen nyt selannut Googlesta kai kaikki käärmettä käsittelevät kirjoitukset, mutta kyvyttömyysteoriallesi en ole löytänyt tukea.
        Teoriaasi kyvyttömyydestä on vaikea uskoa kun Google tarjoaa rekkakuormallisen muita selityksiä. Toisaalta en minä mitään vääräksikään väitä.
        Lue vielä seuraavat valitut Kohdat.

        Kollektiivinen alitajunta
        Toinen (ja Frye:ä kuuluisampi) määritelmä arkkityypille löytyy psykologi Carl Jungilta. Jungin mukaan arkkityypit kumpuavat ihmiskunnan kollektiivisesta alitajunnasta. Arkkityyppi on eräänlainen alkuperäinen symboli, joka esiintyy myyteissä ja ennen kaikkea unissa ympäri maailman. Suuri ero Frye:n on siis juuri tässä: Frye painottaa kirjallisuuden ja lukijan tietoisia kokemuksia, Jung taas tiedostamatonta alitajuntaa ja sieltä kumpuavia kuvia. Esimerkkejä Jungilaisista arkkityypeistä voisivat olla vaikkapa ympyrä, tai kehä (sormus!), joka useissa myyteissä ja muinaisissa piirustuksissa ja maalauksissa symbolisoi elämää ja ikuisuutta. Samaa merkitsee käärme, joka puree omaa häntäänsä. Käärme itsessään taas esiintyy myyteissä viisauden tai elämän symbolina (Athenan kilvessä), jopa kuolemattomuuden. Austraalialaisten myyttien mukaan käärme loi maailman. Kreikkalaisissa ja roomalaisissa myyteissä parantamisen jumala Asklepios esiintyi käärmeen muodossa, tai vanhana miehenä, jonka sauvan ympärille oli kietoutunut käärme (täksi lääkäreiden hermeettisessä tunnuksessa on sauva ja käärme). Raamatun luomiskertomus on tosin muuttanut käärmeen merkitystä länsimaalaisille, ja siksipä käärmettä pidetään nykyään myös pahuuden arkkityyppinä. Muita tyypillisiä Jungilaisia arkkityyppisiä symboleja ovat äiti, isä, opettaja, taivaankappaleet, sankari, maailman puu jne.

        Lankeemuksesta
        Puusta syömisen houkutus ja lankeemuksen syy on liitetty kristillisessä perinteessä monenlaisiin suuriin synteihin kuten himoon, ylpeyteen ja epäjumalanpalvelukseen. Kertomuksen itsensä mukaan hyvän- ja pahantiedon puun hedelmät houkuttavat Eevaa siksi, että ne ovat "hyviä syödä" ja siksi että puu oli "kaunis katsella" ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Käärmeen lupaamaa tietoa hyvästä ja pahasta ei voi tulkita kertomusyhteydessään kapeasti, esimerkiksi tietoisuudeksi sukupuolisuudesta. Se on pikemminkin kaiken tietämistä, joka kattaa myös tiedon ääripäät, hyvän ja pahan. Petollinen houkutus liittyy ennen kaikkea siihen, että Aadam ja Eeva tulisivat puun hedelmää syötyään Jumalan kaltaisiksi. Jumala oli kieltänyt heitä syömästä hyvän- ja pahantiedon puusta, koska tieto kaikesta kuului yksin hänelle. Kun Aadam ja Eeva olivat syöneet puusta, heidän silmänsä todella aukenivat, mutta he eivät tulleet Jumalan kaltaisiksi, vaan huomasivat olevansa alasti. Jumalan asettamien rajojen ja Jumalan kaltaiseksi pyrkimisen rangaistuksena ihminen joutui niiden elinolojen alaisiksi, jotka ovat kaikille tutut. Rangaistus merkitsi vaivannäön, kärsimyksen ja kuoleman peruuttamatonta valtaa ihmiseen.

        ..käärmeeseen on puistatus ja inho, jos sen yllättäen kohtaan. Siinä mielessä se on kyllä erinomaista symboliainesta.

        Paljon olet käärmetietoutta onkinut, tunnustusta siitä.
        Monenlaisia asioitahan ne symboloivat, riippuen siitä miten kukin tulkitsee, mutta yksiselitteistähän se ei ole koskaan. Kuitenkin, kuten jo todettu, käärme herättää niin voimakkaita tunteita, että se on tuohon symbolitarkoitukseen todella erinomainen.

        Mainintasi Pallas Athenen (Athenen) käärmeestä ansaitsee huomiota hieman.
        Tuo käärme sai alkunsa, kun Pallas Athene oli noutamassa Hefaistokselta tilaamaansa haarniskaa.
        Hefaistos ihaili Athenen älykkyyttä ja halusi lähempään tuttavuuteen, mutta Atheneen ei ruma Hefaistos vedonnut ja niinpä Hefaistoksen kömpelö lähentely jäi siihen, että hän roiskautti spermansa Athenen reisille, josta Athene sen viilipyttymäisesti pyyhki ja heitti pyyhkeenä käyttämänsä kangaspalan kosteana maahan. Sen sitten Hefaistoksen sperma hedelmöitti ja synnytti tuon käärmeen.

        Athene otti tuon käärmeenpojan kilpensä suojaan ja vaali sitä siellä omalla tavallaan.
        Athenehan oli tieteen (tiedon) jumala ja tiedolla hän tuota kasvattiaan ruokki. Käärme varttui suotuisasti ja hänestä lopulta tuli kuningas, hallitsija.
        Tämän käärmeen nimi oli Erectonius(!), eikös olekin paljonpuhuvaa?
        Minun tulkintani nimittäin on, että käärme (kyvyttömyys) muuttui tiedon vaikutuksesta sauvaksi, kuten nimikin paljastaa eli kyvyksi.

        Hermeksen sauvan ympärillä on kaksi käärmettä, jotka yhäti ovat näkyvissä erilaisissa kauppiaiden ja lääkäreiden logoissa. Kyse on mielestäni samasta asiasta eli tiedolla ja taidolla kyvyttömyys kyvyksi.

        Tulipa tuossa nyt puolustettua hiukan omaa näkemystä lisää.
        Tätä ajatusta (kyky/kyvyttömyys) et kuitenkaan Googlella löydä, en minäkään ole löytänyt. Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua. En vartmaankaan maskuliinisena olisi milloinkaan yksin tuollaisia pystynyt kehittelemään.

        Sinulla varmastikin heräsi kysymys, että mistä tiedät, ettei se ole puutaheinää.
        No, tämä käärmejuttu oli vain pieni yksityiskohta myyttien tulkinnasta, tarkoituksena havainnollistaa systeemiä.
        Joskus aikaisemminkin olen myyttien tulkintaa verrannut kryptoristikon ratkaisemiseen. Se aloitetaan siten, että etsitään vihjekuvasta avain.
        Jos avain osuu olemaan oikea, ratkeaa koko ristikko, eikä ratkaisjalle jää epäselvyyttä siitä onko ratkaisu oikea vai ei, kun kaikki sanat stemmaavat ristiin.

        Tällätavoin olemme omasta mielestämme avanneet mm Raamatun mytologian. Selitykset ovat järkeviä, loogisia eivätkä edellytä luonnonlakien kumoutumista. Kyse niissä on ihmisen psyyken, mielen, sielun jne. kuvauksesta.

        Enpä voi muuta, kuin kannustaa sinuakin tutkimaan myyttien sisäisiä tasoja, sillä niillä (sisäisillä tasoilla) on niiden varsinainen sanoma.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        ..käärmeeseen on puistatus ja inho, jos sen yllättäen kohtaan. Siinä mielessä se on kyllä erinomaista symboliainesta.

        Paljon olet käärmetietoutta onkinut, tunnustusta siitä.
        Monenlaisia asioitahan ne symboloivat, riippuen siitä miten kukin tulkitsee, mutta yksiselitteistähän se ei ole koskaan. Kuitenkin, kuten jo todettu, käärme herättää niin voimakkaita tunteita, että se on tuohon symbolitarkoitukseen todella erinomainen.

        Mainintasi Pallas Athenen (Athenen) käärmeestä ansaitsee huomiota hieman.
        Tuo käärme sai alkunsa, kun Pallas Athene oli noutamassa Hefaistokselta tilaamaansa haarniskaa.
        Hefaistos ihaili Athenen älykkyyttä ja halusi lähempään tuttavuuteen, mutta Atheneen ei ruma Hefaistos vedonnut ja niinpä Hefaistoksen kömpelö lähentely jäi siihen, että hän roiskautti spermansa Athenen reisille, josta Athene sen viilipyttymäisesti pyyhki ja heitti pyyhkeenä käyttämänsä kangaspalan kosteana maahan. Sen sitten Hefaistoksen sperma hedelmöitti ja synnytti tuon käärmeen.

        Athene otti tuon käärmeenpojan kilpensä suojaan ja vaali sitä siellä omalla tavallaan.
        Athenehan oli tieteen (tiedon) jumala ja tiedolla hän tuota kasvattiaan ruokki. Käärme varttui suotuisasti ja hänestä lopulta tuli kuningas, hallitsija.
        Tämän käärmeen nimi oli Erectonius(!), eikös olekin paljonpuhuvaa?
        Minun tulkintani nimittäin on, että käärme (kyvyttömyys) muuttui tiedon vaikutuksesta sauvaksi, kuten nimikin paljastaa eli kyvyksi.

        Hermeksen sauvan ympärillä on kaksi käärmettä, jotka yhäti ovat näkyvissä erilaisissa kauppiaiden ja lääkäreiden logoissa. Kyse on mielestäni samasta asiasta eli tiedolla ja taidolla kyvyttömyys kyvyksi.

        Tulipa tuossa nyt puolustettua hiukan omaa näkemystä lisää.
        Tätä ajatusta (kyky/kyvyttömyys) et kuitenkaan Googlella löydä, en minäkään ole löytänyt. Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua. En vartmaankaan maskuliinisena olisi milloinkaan yksin tuollaisia pystynyt kehittelemään.

        Sinulla varmastikin heräsi kysymys, että mistä tiedät, ettei se ole puutaheinää.
        No, tämä käärmejuttu oli vain pieni yksityiskohta myyttien tulkinnasta, tarkoituksena havainnollistaa systeemiä.
        Joskus aikaisemminkin olen myyttien tulkintaa verrannut kryptoristikon ratkaisemiseen. Se aloitetaan siten, että etsitään vihjekuvasta avain.
        Jos avain osuu olemaan oikea, ratkeaa koko ristikko, eikä ratkaisjalle jää epäselvyyttä siitä onko ratkaisu oikea vai ei, kun kaikki sanat stemmaavat ristiin.

        Tällätavoin olemme omasta mielestämme avanneet mm Raamatun mytologian. Selitykset ovat järkeviä, loogisia eivätkä edellytä luonnonlakien kumoutumista. Kyse niissä on ihmisen psyyken, mielen, sielun jne. kuvauksesta.

        Enpä voi muuta, kuin kannustaa sinuakin tutkimaan myyttien sisäisiä tasoja, sillä niillä (sisäisillä tasoilla) on niiden varsinainen sanoma.

        Mikä on ikäsi?

        Luulin, että aiheena on >>Antiikin Jumalatarut ovat tarinoineen kiinnostavia, tarustolla on ollut valtava merkitys läntisen yhteiskunnan kehityksessä kristinuskon ohella.>>

        Tämän vuoksi koen hieman epäreiluksi, että >>Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua. En vartmaankaan maskuliinisena olisi milloinkaan yksin tuollaisia pystynyt kehittelemään.>>
        Olisit voinut jo aikaisemmin kertoa, että se on oma juttunne. Nyt olen tuntitolkulla etsinyt tietoa, joka tukisi teidän päätelmäänne.
        Alunperin käsitin, että etsittäisiin laajemmalle levinnyttä käsitystä käärmeestä symboolina.

        Ilmeisesti kollektiivinen piilotajunta meni sinulta yli hilseen, joten keskity sinä kryptoristikon ratkaisemiseen.

        Ikäväkseni totean, että olisin odottanut sinulta korkeatasoisempaa keskustelua, kuin pelkkää perheneuvottelua.
        Vielä kerran toivotan vaimollesi ja sinulle menestyksellistä kryptoristikkojen ratkaisemista naistenlehdistä.


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Mikä on ikäsi?

        Luulin, että aiheena on >>Antiikin Jumalatarut ovat tarinoineen kiinnostavia, tarustolla on ollut valtava merkitys läntisen yhteiskunnan kehityksessä kristinuskon ohella.>>

        Tämän vuoksi koen hieman epäreiluksi, että >>Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua. En vartmaankaan maskuliinisena olisi milloinkaan yksin tuollaisia pystynyt kehittelemään.>>
        Olisit voinut jo aikaisemmin kertoa, että se on oma juttunne. Nyt olen tuntitolkulla etsinyt tietoa, joka tukisi teidän päätelmäänne.
        Alunperin käsitin, että etsittäisiin laajemmalle levinnyttä käsitystä käärmeestä symboolina.

        Ilmeisesti kollektiivinen piilotajunta meni sinulta yli hilseen, joten keskity sinä kryptoristikon ratkaisemiseen.

        Ikäväkseni totean, että olisin odottanut sinulta korkeatasoisempaa keskustelua, kuin pelkkää perheneuvottelua.
        Vielä kerran toivotan vaimollesi ja sinulle menestyksellistä kryptoristikkojen ratkaisemista naistenlehdistä.

        Olen, Janne pahoillani, jos olet joutunut pettymään ajatusten vaihtoon kanssani.
        Ajatusmaailmamme eivät kohdanneet, enkä kyennyt tekemään ajatuksiani ymmärretyksi. Eihän sellainen toisaalta ole mitenkään harvinaista ihmisten välilsissä keskusteluissa.

        Olen kuitenkin erimieltä siitä, etten olisi pysynyt aiheessa. Käärmeitähän tässä käsiteltiin juuri noiden tarustojen valossa. Ainakin sain käsityksen, että olit aiheesta kiinnostunut, kun tartuit käärmeaiheeseen.

        >>Tämän vuoksi koen hieman epäreiluksi, että >>Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua.>Alunperin käsitin, että etsittäisiin laajemmalle levinnyttä käsitystä käärmeestä symboolina.>Ilmeisesti kollektiivinen piilotajunta meni sinulta yli hilseen, joten keskity sinä kryptoristikon ratkaisemiseen.>Ikäväkseni totean, että olisin odottanut sinulta korkeatasoisempaa keskustelua, kuin pelkkää perheneuvottelua.>Vielä kerran toivotan vaimollesi ja sinulle menestyksellistä kryptoristikkojen ratkaisemista naistenlehdistä>Mikä on ikäsi?


      • Gonzales kirjoitti:

        Olen, Janne pahoillani, jos olet joutunut pettymään ajatusten vaihtoon kanssani.
        Ajatusmaailmamme eivät kohdanneet, enkä kyennyt tekemään ajatuksiani ymmärretyksi. Eihän sellainen toisaalta ole mitenkään harvinaista ihmisten välilsissä keskusteluissa.

        Olen kuitenkin erimieltä siitä, etten olisi pysynyt aiheessa. Käärmeitähän tässä käsiteltiin juuri noiden tarustojen valossa. Ainakin sain käsityksen, että olit aiheesta kiinnostunut, kun tartuit käärmeaiheeseen.

        >>Tämän vuoksi koen hieman epäreiluksi, että >>Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua.>Alunperin käsitin, että etsittäisiin laajemmalle levinnyttä käsitystä käärmeestä symboolina.>Ilmeisesti kollektiivinen piilotajunta meni sinulta yli hilseen, joten keskity sinä kryptoristikon ratkaisemiseen.>Ikäväkseni totean, että olisin odottanut sinulta korkeatasoisempaa keskustelua, kuin pelkkää perheneuvottelua.>Vielä kerran toivotan vaimollesi ja sinulle menestyksellistä kryptoristikkojen ratkaisemista naistenlehdistä>Mikä on ikäsi?

        Olen moielenkiinnolla seurannut keskusteluanne käärmeistä, molemmilla on hienoja ajatuksia. Tuli itselle mieleen näistä voimakkaista tunteista joita käärmeet aiheuttavat, jo unohtamani kuva, jonka näin joskus pienenä tietosanakirjassa. Siinä oli nainen, jonka päästä kasvoi käärmeitä, se oli hirvee!!!Vaikutti tosi palottavasti, ettei kai vaan mulla ala koskaan kasvaan tollasii. Arvatkaas pesinkö hiuksia ahkeraan : ).

        Sit ne käärmeet on kans usein kuvattu johonkin luolaan jossa niitä vilisee lattiat täynnä ja sieltä pitäis selvitä...

        Käärmeessä on monia ulottuvuuksia pelosta sen kohtaamiseen, myrkystä vastamyrkkyyn, vahvasta heikkouteen, sellasia vastakohtaisuuksia.

        Kun teillä oli puhetta unista, olen tullut itse niissä siihen tulokseen, että ne ovat meidän keinomme päästä henkiseen tasapainoon aivan kuten sairauksienkin kautta. Ja on yön unia ja päivän unia. Kumpi lie todempaa? En siihen uskalla itse ainakaan vastata, vaan joudun sanomaan etten tiedä.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        Olen, Janne pahoillani, jos olet joutunut pettymään ajatusten vaihtoon kanssani.
        Ajatusmaailmamme eivät kohdanneet, enkä kyennyt tekemään ajatuksiani ymmärretyksi. Eihän sellainen toisaalta ole mitenkään harvinaista ihmisten välilsissä keskusteluissa.

        Olen kuitenkin erimieltä siitä, etten olisi pysynyt aiheessa. Käärmeitähän tässä käsiteltiin juuri noiden tarustojen valossa. Ainakin sain käsityksen, että olit aiheesta kiinnostunut, kun tartuit käärmeaiheeseen.

        >>Tämän vuoksi koen hieman epäreiluksi, että >>Se on omaa tuotosta tai itse asiassa luonteenrakenteeltaan feminiinisen puolisoni kanssa pähkäiltyä juttua.>Alunperin käsitin, että etsittäisiin laajemmalle levinnyttä käsitystä käärmeestä symboolina.>Ilmeisesti kollektiivinen piilotajunta meni sinulta yli hilseen, joten keskity sinä kryptoristikon ratkaisemiseen.>Ikäväkseni totean, että olisin odottanut sinulta korkeatasoisempaa keskustelua, kuin pelkkää perheneuvottelua.>Vielä kerran toivotan vaimollesi ja sinulle menestyksellistä kryptoristikkojen ratkaisemista naistenlehdistä>Mikä on ikäsi?

        Minä olen 60 vuotta vanha, enkä tiedä mitä salattavaa minulla siinä olisi.

        Kirjoituksesi loppuosaa en ymmärrä.

        >>>>Mikä on ikäsi?>


      • Janne
        Maiqquu kirjoitti:

        Olen moielenkiinnolla seurannut keskusteluanne käärmeistä, molemmilla on hienoja ajatuksia. Tuli itselle mieleen näistä voimakkaista tunteista joita käärmeet aiheuttavat, jo unohtamani kuva, jonka näin joskus pienenä tietosanakirjassa. Siinä oli nainen, jonka päästä kasvoi käärmeitä, se oli hirvee!!!Vaikutti tosi palottavasti, ettei kai vaan mulla ala koskaan kasvaan tollasii. Arvatkaas pesinkö hiuksia ahkeraan : ).

        Sit ne käärmeet on kans usein kuvattu johonkin luolaan jossa niitä vilisee lattiat täynnä ja sieltä pitäis selvitä...

        Käärmeessä on monia ulottuvuuksia pelosta sen kohtaamiseen, myrkystä vastamyrkkyyn, vahvasta heikkouteen, sellasia vastakohtaisuuksia.

        Kun teillä oli puhetta unista, olen tullut itse niissä siihen tulokseen, että ne ovat meidän keinomme päästä henkiseen tasapainoon aivan kuten sairauksienkin kautta. Ja on yön unia ja päivän unia. Kumpi lie todempaa? En siihen uskalla itse ainakaan vastata, vaan joudun sanomaan etten tiedä.

        Unien kautta pääsemme tutkimaan alitajuntaamme.
        Valveilla ollessaan ihminen tiedostaa vain 10 prosenttia siitä, miten hän toimii ja miksi. 90 prosenttia
        minästä jää alitajuntaan. Ottaen huomioon ihmisaivojen suunnattoman kapasiteetin, 10 prosenttiakin on valtava määrä.

        Unien kautta ihminen saa ajoittain tuntuman alitajuntaansa. Unet ovat sekavia ja usein raivokkaita. Niihin liittyy tunnelatausta. Mutta niitä pitäisi osata tulkita siten, että tietoinen minänikin pystyy hyväksymään ne.

        Olemme nyt psykoanalyysin alueella. Asiaa ei pysty tiivistetysti kertomaan. Lukemiseksi suosittelen Siegmund Freud: Johdatus psykoanalyysiin. Kirjassa on ihan omat lukunsa Unien tulkinnalle.


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Minä olen 60 vuotta vanha, enkä tiedä mitä salattavaa minulla siinä olisi.

        Kirjoituksesi loppuosaa en ymmärrä.

        >>>>Mikä on ikäsi?>

        >>Kirjoituksesi loppuosaa en ymmärrä.


      • Gonzales
        Maiqquu kirjoitti:

        Olen moielenkiinnolla seurannut keskusteluanne käärmeistä, molemmilla on hienoja ajatuksia. Tuli itselle mieleen näistä voimakkaista tunteista joita käärmeet aiheuttavat, jo unohtamani kuva, jonka näin joskus pienenä tietosanakirjassa. Siinä oli nainen, jonka päästä kasvoi käärmeitä, se oli hirvee!!!Vaikutti tosi palottavasti, ettei kai vaan mulla ala koskaan kasvaan tollasii. Arvatkaas pesinkö hiuksia ahkeraan : ).

        Sit ne käärmeet on kans usein kuvattu johonkin luolaan jossa niitä vilisee lattiat täynnä ja sieltä pitäis selvitä...

        Käärmeessä on monia ulottuvuuksia pelosta sen kohtaamiseen, myrkystä vastamyrkkyyn, vahvasta heikkouteen, sellasia vastakohtaisuuksia.

        Kun teillä oli puhetta unista, olen tullut itse niissä siihen tulokseen, että ne ovat meidän keinomme päästä henkiseen tasapainoon aivan kuten sairauksienkin kautta. Ja on yön unia ja päivän unia. Kumpi lie todempaa? En siihen uskalla itse ainakaan vastata, vaan joudun sanomaan etten tiedä.

        Kuvauksesi perusteella olet lapsena nähnyt kuvan Medusan päästä. Medusa oli tarun mukaan yksi kolmesta gorgonista, hirviöstä, joista Medusa nimeltään oli pahin. Hän oli hirviöistä kamalimman näköinen ja hänellä oli ominaisuus, että kuka joutui hänen kanssaan katsekontaktiin välittömästi jähmettyi kiveksi.

        Perseus, yksi antiikin sankareista sai tehtäväkseen surmata Medusan. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän onnistuikin lyömään miekalla Medusalta pään poikki.
        Tämä kaulasta katkaistu pää kädessään Perseus sitten järjesteli omia asioita mieleisekseen kivettämällä haluamansa hankalat hemmot tällä Medusan pään katseella.

        Lopulta Perseus katsoi saaneensa kylliksi tuon pään avulla ja halusi kiitollisuuden osoitukseksi lahjoittaa tämän pään jumalille.
        Hän antoikin sen Pallas Athenelle, joka sijoitti sen kilpeensä ja siinä se on vielä tänäkin päivänä. Katso vaikka, jos sinulla on tilaisuus nähdä kuvia tai patsas tms..

        Kerroit viestissäsi, että nähtyäsi kuvan tuosta käärmeitä kuhisevasta päästä, miltei jäykistyit pelosta. No, eihän se ollut ihme, koska tarinankin mukaan katsekontakti kivetti katsojan.

        Vaan mitäpä tuumaat siitä, että tuo Medusan pää kivettää ihmisiä vielä tänäkin päivänä Pallas Athenen kilvestä käsin?

        Pallas Athenehan oli(on) mm. sivistyksen ja tieteen jumala, yliopistoväkeä siis.
        Eikös olekin niin, että ihminen runsaasti koulutusta ja sivistystä hankittuaan jäykistyy(kivettyy). Tavallisesti hän menettää aitouttaan ja luontevuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Ei ehkä voi enää sanoa tai tehdä sellaista mikä tulkittaisiin rahvaanomaiseksi. Sanalla sanoen menettää kykyään olla oma itsensä, kivettyy siis.

        Olisi hauska kuulla arviosi tästä. En ole hakemassa tukea ajatuksilleni, mutta halusin kuitenkin tuoda esiin näkemyksen, ettei esim. nyt puheenaoleva kreikkalainen tarusto ole vain joku harmiton satu menneisyydestä, vaan se elää (vai elääkö) keskuudessamme tätä päivää. Vaikka onkin kreikkalaisten. Ihmiset ovat varsin samankaltaisia kaikkialla maailmassa.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        >>Kirjoituksesi loppuosaa en ymmärrä.

        Kaikki ihmiset ovat eri-ikäisiä. Tämä on totta, eikö vaan.
        Syynä miksi kysyin ikääsi, oli pelkkä mielijohde, että nyt kirjoitan samanikäiselle. Päätin vielä kysyä ikääsi. Teinkö jotain väärin?

        Kaikki seuraavan tekstin voit suoraapäätä heittää roskakoppaa.

        >>Muutaman vuoden kokemuksella näiltä palstoilta päättelin, että haluat etsiä mahdollisesti epämieluisaan tekstiin selitystä iästäni. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ikäarvuutteluissa olevaa henkilöä epäillään keskenkasvuksi ja kahdessa jo kärryiltä pudonneeksi.
        Omasta mielestäni en ole ansainnut kumpaakaan noista arvioista, mutta en keksinyt muutakaan mahdollista motiivia tuon asian puheeksiottamiselle.>>

        Pidä itseäni sosiaalisena yksilönä ja luonteeseeni kuuluu kai keskustelu varsinaisen aiheen ohella.
        Taidan olla liian sinisilmäinen.

        Kesähuvilani on n.100 km Helsingistä Turkuun päin. Kiskon kunnan Hirsijärvessä olevassa Vehkasaaressa (on oikea saari). Tilan nimi on Kesäranta. Jos joskus haluat nähdä tosi isoja käärmeitä, jotka eivät pure, tule käymään.


      • Gonzales kirjoitti:

        Kuvauksesi perusteella olet lapsena nähnyt kuvan Medusan päästä. Medusa oli tarun mukaan yksi kolmesta gorgonista, hirviöstä, joista Medusa nimeltään oli pahin. Hän oli hirviöistä kamalimman näköinen ja hänellä oli ominaisuus, että kuka joutui hänen kanssaan katsekontaktiin välittömästi jähmettyi kiveksi.

        Perseus, yksi antiikin sankareista sai tehtäväkseen surmata Medusan. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän onnistuikin lyömään miekalla Medusalta pään poikki.
        Tämä kaulasta katkaistu pää kädessään Perseus sitten järjesteli omia asioita mieleisekseen kivettämällä haluamansa hankalat hemmot tällä Medusan pään katseella.

        Lopulta Perseus katsoi saaneensa kylliksi tuon pään avulla ja halusi kiitollisuuden osoitukseksi lahjoittaa tämän pään jumalille.
        Hän antoikin sen Pallas Athenelle, joka sijoitti sen kilpeensä ja siinä se on vielä tänäkin päivänä. Katso vaikka, jos sinulla on tilaisuus nähdä kuvia tai patsas tms..

        Kerroit viestissäsi, että nähtyäsi kuvan tuosta käärmeitä kuhisevasta päästä, miltei jäykistyit pelosta. No, eihän se ollut ihme, koska tarinankin mukaan katsekontakti kivetti katsojan.

        Vaan mitäpä tuumaat siitä, että tuo Medusan pää kivettää ihmisiä vielä tänäkin päivänä Pallas Athenen kilvestä käsin?

        Pallas Athenehan oli(on) mm. sivistyksen ja tieteen jumala, yliopistoväkeä siis.
        Eikös olekin niin, että ihminen runsaasti koulutusta ja sivistystä hankittuaan jäykistyy(kivettyy). Tavallisesti hän menettää aitouttaan ja luontevuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Ei ehkä voi enää sanoa tai tehdä sellaista mikä tulkittaisiin rahvaanomaiseksi. Sanalla sanoen menettää kykyään olla oma itsensä, kivettyy siis.

        Olisi hauska kuulla arviosi tästä. En ole hakemassa tukea ajatuksilleni, mutta halusin kuitenkin tuoda esiin näkemyksen, ettei esim. nyt puheenaoleva kreikkalainen tarusto ole vain joku harmiton satu menneisyydestä, vaan se elää (vai elääkö) keskuudessamme tätä päivää. Vaikka onkin kreikkalaisten. Ihmiset ovat varsin samankaltaisia kaikkialla maailmassa.

        Tosi upea tulkinta. Sehän on juuri niin. Ja kun on tulkinnoista kyse voi kai aina sanoa, että sehän on juuri niin-kin. Kuten unissa ne sisältää aina monta eri tasoa ja ajatusta. Aika sattuma muuten, että juuri edellisviikolla näin eka kertaa meduusoita elävänä Nauvon saaristossa. Ei ne olleet silti pelottavia, oikeastaan kauniita. Olisinko vapautumassa sen otteesta, hih hii.

        Todella nerokkaita ovat kaikki tarut ja sadut ja myytit ja unet. Ei ikinä uskois että itse esim unissa voi olla niin viisas, kuin on aina ollut, vaikkei niistä ole ennen selvää saanut. Jokin taso meissä kuitenkin on se missä on kaikki tieto. Kait se henki...joka muuten on jokaisessa solussakin. Kun ajatellaan meidän sairastuvan niin jo on keho alkanut korjaamaan sitä vaikkei "meillä" ole siitä vielä mitään tietoa, vaan jossakin se tieto on.

        Muuten tiesitkö, että nyt ollaan vuosituhannen vaihteessa siirrytty Vesimiehen aikaan jolle on ominaista symbolinen näkökyky. Caroline Myss kirjoitti kirjassaan Toipumisen taito jotain astrologisista aikakausista. 2000 ennen Kristusta alkoi Oinaan kausi- heimovoiman kausi josta siirryttiin sitten Kalojen kauteen jolle tyypillistä oli etsiytyä pois heimovoimasta kohti omaa itseä. Aika itsekästä aikaa on ollutkin! Paljon on tehty kaikenmaailman keksintöjä ja tekninen kehitys on ollut huima vaan tulee se kankkunen sieltä, kun tajutaan ettei se nyt vaan voi mennä enää samaa rataa eteenpäin. Kait nyt ollaan siirtymässä enemmän henkiseen.


      • Gonzales kirjoitti:

        Kuvauksesi perusteella olet lapsena nähnyt kuvan Medusan päästä. Medusa oli tarun mukaan yksi kolmesta gorgonista, hirviöstä, joista Medusa nimeltään oli pahin. Hän oli hirviöistä kamalimman näköinen ja hänellä oli ominaisuus, että kuka joutui hänen kanssaan katsekontaktiin välittömästi jähmettyi kiveksi.

        Perseus, yksi antiikin sankareista sai tehtäväkseen surmata Medusan. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän onnistuikin lyömään miekalla Medusalta pään poikki.
        Tämä kaulasta katkaistu pää kädessään Perseus sitten järjesteli omia asioita mieleisekseen kivettämällä haluamansa hankalat hemmot tällä Medusan pään katseella.

        Lopulta Perseus katsoi saaneensa kylliksi tuon pään avulla ja halusi kiitollisuuden osoitukseksi lahjoittaa tämän pään jumalille.
        Hän antoikin sen Pallas Athenelle, joka sijoitti sen kilpeensä ja siinä se on vielä tänäkin päivänä. Katso vaikka, jos sinulla on tilaisuus nähdä kuvia tai patsas tms..

        Kerroit viestissäsi, että nähtyäsi kuvan tuosta käärmeitä kuhisevasta päästä, miltei jäykistyit pelosta. No, eihän se ollut ihme, koska tarinankin mukaan katsekontakti kivetti katsojan.

        Vaan mitäpä tuumaat siitä, että tuo Medusan pää kivettää ihmisiä vielä tänäkin päivänä Pallas Athenen kilvestä käsin?

        Pallas Athenehan oli(on) mm. sivistyksen ja tieteen jumala, yliopistoväkeä siis.
        Eikös olekin niin, että ihminen runsaasti koulutusta ja sivistystä hankittuaan jäykistyy(kivettyy). Tavallisesti hän menettää aitouttaan ja luontevuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Ei ehkä voi enää sanoa tai tehdä sellaista mikä tulkittaisiin rahvaanomaiseksi. Sanalla sanoen menettää kykyään olla oma itsensä, kivettyy siis.

        Olisi hauska kuulla arviosi tästä. En ole hakemassa tukea ajatuksilleni, mutta halusin kuitenkin tuoda esiin näkemyksen, ettei esim. nyt puheenaoleva kreikkalainen tarusto ole vain joku harmiton satu menneisyydestä, vaan se elää (vai elääkö) keskuudessamme tätä päivää. Vaikka onkin kreikkalaisten. Ihmiset ovat varsin samankaltaisia kaikkialla maailmassa.

        Tuosta Pallas Atehenesta/koulutuksesta unohdin sanoa mitään.

        Siinä saattaa käydä niin kun oikein paljon lukee ja pänttää niin kadottaa itsensä. Ihmisestä tulee yhtäkuin opiskelunsa, tietonsa ja arvonsa. Ja hän tavallaan tietää opiskelevansa turhaa, kun on itsensä kadottanut, ei mikään muukaan merkitse mitään OIKEASTI. Muttei sitä myönnä itselleen, voi olla ettei se ajatus edes pääsen sensuurin läpi tietoisuuteen. Ja pakenee yhä enemmän siihen mistä on näennäisen turvansa saanut. Asettaa itselleen aina uusia tavotteita, yrittää voittaa edes osan maailmaa itselleen. Meidän maailmassa on satu Keisari ilman vaatteita aika tosi monessakin suhteessa. Joku poikanen saattaa tietää elämästä tällaisen kovin opiskelleen rinnalla paljon paljon enemmän. Siitä mikä on oikeasti tärkeää.

        Haluaisin muuten suositella sinulle Thorwald Dethlefsenin kirjaa Kohtalo on haaste, jos et oo vielä lukenut, voisit tykätä siitä. Itselleni se oli osin liian vaikeaakin, mutta tuntui että siinä oli totuus, ainakin joiltain osin. Voi olla että jos nyt lukisin sen uudelleen tajuaisin taas enemmän kuin ekalla kerralla.


      • Gonzales
        Maiqquu kirjoitti:

        Tuosta Pallas Atehenesta/koulutuksesta unohdin sanoa mitään.

        Siinä saattaa käydä niin kun oikein paljon lukee ja pänttää niin kadottaa itsensä. Ihmisestä tulee yhtäkuin opiskelunsa, tietonsa ja arvonsa. Ja hän tavallaan tietää opiskelevansa turhaa, kun on itsensä kadottanut, ei mikään muukaan merkitse mitään OIKEASTI. Muttei sitä myönnä itselleen, voi olla ettei se ajatus edes pääsen sensuurin läpi tietoisuuteen. Ja pakenee yhä enemmän siihen mistä on näennäisen turvansa saanut. Asettaa itselleen aina uusia tavotteita, yrittää voittaa edes osan maailmaa itselleen. Meidän maailmassa on satu Keisari ilman vaatteita aika tosi monessakin suhteessa. Joku poikanen saattaa tietää elämästä tällaisen kovin opiskelleen rinnalla paljon paljon enemmän. Siitä mikä on oikeasti tärkeää.

        Haluaisin muuten suositella sinulle Thorwald Dethlefsenin kirjaa Kohtalo on haaste, jos et oo vielä lukenut, voisit tykätä siitä. Itselleni se oli osin liian vaikeaakin, mutta tuntui että siinä oli totuus, ainakin joiltain osin. Voi olla että jos nyt lukisin sen uudelleen tajuaisin taas enemmän kuin ekalla kerralla.

        >>Ihmisestä tulee yhtäkuin opiskelunsa, tietonsa ja arvonsa.


      • Gonzales
        Maiqquu kirjoitti:

        Tosi upea tulkinta. Sehän on juuri niin. Ja kun on tulkinnoista kyse voi kai aina sanoa, että sehän on juuri niin-kin. Kuten unissa ne sisältää aina monta eri tasoa ja ajatusta. Aika sattuma muuten, että juuri edellisviikolla näin eka kertaa meduusoita elävänä Nauvon saaristossa. Ei ne olleet silti pelottavia, oikeastaan kauniita. Olisinko vapautumassa sen otteesta, hih hii.

        Todella nerokkaita ovat kaikki tarut ja sadut ja myytit ja unet. Ei ikinä uskois että itse esim unissa voi olla niin viisas, kuin on aina ollut, vaikkei niistä ole ennen selvää saanut. Jokin taso meissä kuitenkin on se missä on kaikki tieto. Kait se henki...joka muuten on jokaisessa solussakin. Kun ajatellaan meidän sairastuvan niin jo on keho alkanut korjaamaan sitä vaikkei "meillä" ole siitä vielä mitään tietoa, vaan jossakin se tieto on.

        Muuten tiesitkö, että nyt ollaan vuosituhannen vaihteessa siirrytty Vesimiehen aikaan jolle on ominaista symbolinen näkökyky. Caroline Myss kirjoitti kirjassaan Toipumisen taito jotain astrologisista aikakausista. 2000 ennen Kristusta alkoi Oinaan kausi- heimovoiman kausi josta siirryttiin sitten Kalojen kauteen jolle tyypillistä oli etsiytyä pois heimovoimasta kohti omaa itseä. Aika itsekästä aikaa on ollutkin! Paljon on tehty kaikenmaailman keksintöjä ja tekninen kehitys on ollut huima vaan tulee se kankkunen sieltä, kun tajutaan ettei se nyt vaan voi mennä enää samaa rataa eteenpäin. Kait nyt ollaan siirtymässä enemmän henkiseen.

        Enpä tiennytkään. Saas nähdä huomaanko mitään. Toivottavasti.

        >>Kait nyt ollaan siirtymässä enemmän henkiseen.


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Kaikki ihmiset ovat eri-ikäisiä. Tämä on totta, eikö vaan.
        Syynä miksi kysyin ikääsi, oli pelkkä mielijohde, että nyt kirjoitan samanikäiselle. Päätin vielä kysyä ikääsi. Teinkö jotain väärin?

        Kaikki seuraavan tekstin voit suoraapäätä heittää roskakoppaa.

        >>Muutaman vuoden kokemuksella näiltä palstoilta päättelin, että haluat etsiä mahdollisesti epämieluisaan tekstiin selitystä iästäni. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ikäarvuutteluissa olevaa henkilöä epäillään keskenkasvuksi ja kahdessa jo kärryiltä pudonneeksi.
        Omasta mielestäni en ole ansainnut kumpaakaan noista arvioista, mutta en keksinyt muutakaan mahdollista motiivia tuon asian puheeksiottamiselle.>>

        Pidä itseäni sosiaalisena yksilönä ja luonteeseeni kuuluu kai keskustelu varsinaisen aiheen ohella.
        Taidan olla liian sinisilmäinen.

        Kesähuvilani on n.100 km Helsingistä Turkuun päin. Kiskon kunnan Hirsijärvessä olevassa Vehkasaaressa (on oikea saari). Tilan nimi on Kesäranta. Jos joskus haluat nähdä tosi isoja käärmeitä, jotka eivät pure, tule käymään.

        Mistäpä sitä koskaan tietää. Saatan joskus ilmestyä, kun vähiten odotat. ;-D))


      • Gonzales
        Janne kirjoitti:

        Kaikki ihmiset ovat eri-ikäisiä. Tämä on totta, eikö vaan.
        Syynä miksi kysyin ikääsi, oli pelkkä mielijohde, että nyt kirjoitan samanikäiselle. Päätin vielä kysyä ikääsi. Teinkö jotain väärin?

        Kaikki seuraavan tekstin voit suoraapäätä heittää roskakoppaa.

        >>Muutaman vuoden kokemuksella näiltä palstoilta päättelin, että haluat etsiä mahdollisesti epämieluisaan tekstiin selitystä iästäni. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ikäarvuutteluissa olevaa henkilöä epäillään keskenkasvuksi ja kahdessa jo kärryiltä pudonneeksi.
        Omasta mielestäni en ole ansainnut kumpaakaan noista arvioista, mutta en keksinyt muutakaan mahdollista motiivia tuon asian puheeksiottamiselle.>>

        Pidä itseäni sosiaalisena yksilönä ja luonteeseeni kuuluu kai keskustelu varsinaisen aiheen ohella.
        Taidan olla liian sinisilmäinen.

        Kesähuvilani on n.100 km Helsingistä Turkuun päin. Kiskon kunnan Hirsijärvessä olevassa Vehkasaaressa (on oikea saari). Tilan nimi on Kesäranta. Jos joskus haluat nähdä tosi isoja käärmeitä, jotka eivät pure, tule käymään.

        Kerroit, että kesämökkipaikkakunnallasi on myrkyttömiä(?), tai ainakin puremisesta pidättyviä käärmeitä.

        Tulipa tuosta mieleeni Paavalin merimatka Roomaan. Tällä purjehduksella alus joutui myrskyyn ja haaksirikkoutui. Matkaajien onneksi kuitenkin haaksirikkoutuminen tapahtui lähellä Maltan saaria ja matkustajat onnistuivat kaikki pelastautumaan saarelle. (Ap.t. 28:3-5)

        Ensimmäisiksi töikseen Paavali ja kumppanit virittivät nuotion lämmikkeekseen.
        Tulen lämmön ajamana maan kolosta ilmaantui kyy, joka ärhäkkäästi puri Paavalia käteen.
        Läsnäolijat katselivat tapahttumaa kauhistuneina ja pitivät selvänä, että se oli Paavalin menoa.
        Paavali kuitenkin tyynesti ravisteli kyyn kädestään tuleen, eikä hänelle käynyt mitenkään.
        Kyy oli menettänyt myrkkynsä.

        Tälle tapahtumalle on ilmeisesti moniakin selityksiä.
        Paras kuulemani oli kuitenkin se, jonka kuulin joitakin vuosia sitten ollessani matkalla Maltalla ja myös retkellä tällä haaksirikkosaarella.

        Paikallisten ihmisten käsityksen mukaan kyy oli menettänyt myrkkynsä jo ammoin erehdyttyään puremaan paikallista naisväkeä.
        Tuossa purentaepisodissa myrkky jäi näihin naisiin ja sijaitsee nykyisin Maltalaisten naisten kielessä.
        Kyy on edelleen myrkytön.

        Ajattelin vaan, että jos kiskolaisetkin käärmeet ovat myrkyttömiä, olisiko syytä asennoitua pienellä varovaisuudella seudun naisiin, ainakin Kiskon pitäjän alueella.


      • Janne
        Gonzales kirjoitti:

        Kerroit, että kesämökkipaikkakunnallasi on myrkyttömiä(?), tai ainakin puremisesta pidättyviä käärmeitä.

        Tulipa tuosta mieleeni Paavalin merimatka Roomaan. Tällä purjehduksella alus joutui myrskyyn ja haaksirikkoutui. Matkaajien onneksi kuitenkin haaksirikkoutuminen tapahtui lähellä Maltan saaria ja matkustajat onnistuivat kaikki pelastautumaan saarelle. (Ap.t. 28:3-5)

        Ensimmäisiksi töikseen Paavali ja kumppanit virittivät nuotion lämmikkeekseen.
        Tulen lämmön ajamana maan kolosta ilmaantui kyy, joka ärhäkkäästi puri Paavalia käteen.
        Läsnäolijat katselivat tapahttumaa kauhistuneina ja pitivät selvänä, että se oli Paavalin menoa.
        Paavali kuitenkin tyynesti ravisteli kyyn kädestään tuleen, eikä hänelle käynyt mitenkään.
        Kyy oli menettänyt myrkkynsä.

        Tälle tapahtumalle on ilmeisesti moniakin selityksiä.
        Paras kuulemani oli kuitenkin se, jonka kuulin joitakin vuosia sitten ollessani matkalla Maltalla ja myös retkellä tällä haaksirikkosaarella.

        Paikallisten ihmisten käsityksen mukaan kyy oli menettänyt myrkkynsä jo ammoin erehdyttyään puremaan paikallista naisväkeä.
        Tuossa purentaepisodissa myrkky jäi näihin naisiin ja sijaitsee nykyisin Maltalaisten naisten kielessä.
        Kyy on edelleen myrkytön.

        Ajattelin vaan, että jos kiskolaisetkin käärmeet ovat myrkyttömiä, olisiko syytä asennoitua pienellä varovaisuudella seudun naisiin, ainakin Kiskon pitäjän alueella.

        >>Tulipa tuosta mieleeni Paavalin merimatka Roomaan. Tällä purjehduksella alus joutui myrskyyn ja haaksirikkoutui. Matkaajien onneksi kuitenkin haaksirikkoutuminen tapahtui lähellä Maltan saaria ja matkustajat onnistuivat kaikki pelastautumaan saarelle.>> Se oli Paavalin onni, ettei rantautunut Kiskon Vehkasaareen.

        Rantakäärmeet ovat myrkyttömiä, mutta..
        No vaimossani virtaa hieman mustalaisverta ja on itse naispaholainen suuttuessaan. On heittänyt minua silitysraudalla ja saksilla, mutta olen onnistunut väistämään. Saa nähdä miten käy kun vielä vanhenen ja kangistun.
        Kolme aikuista tytärtäni ovat äitinsä klooneja. Minulla on kaksi lastenlasta, joten olen FarFar.

        Olit kaukokatseinen kun otit tämän huomioon: >>Ajattelin vaan, että jos kiskolaisetkin käärmeet ovat myrkyttömiä, olisiko syytä asennoitua pienellä varovaisuudella seudun naisiin, ainakin Kiskon pitäjän alueella. >>

        Suomen käärmeet
        Vaskitsa
        Pituus 25–35 cm. Kuparin- tai harmaanruskea. Osalla koiraista on sinertäviä täpliä (itäinen värimuoto). Naaraalla yleensä tumma alapuoli sekä tumma juova selässä ja kyljissä. Myös nuorilla on keskiselkää pitkin kulkeva kapea musta juova. Melko yleinen Etelä-Suomessa.

        Tämä kaunis, kuparinkiiltoinen matelija on sisiliskon sukulainen. Jalattomuutensa ja suuren kokonsa vuoksi sitä on nimitetty “vaskikäärmeeksi”, mutta parempi nimi olisi “vaskilisko”. Piileskelee päivät kivien alla tai kaivamissaan koloissa, saalistaa iltapäivän lämmössä ja hämärissä.Voi hämätä saalistajaa pahanhajuisella ulosteella tai katkaisemalla häntänsä. Horrostaa talven maakolossa. Voi elää jopa 30 vuotta.


        Käärmeet

        Kyy
        Pituus 60–75 cm. Tanakampi kuin rantakäärme. Naaras tav. ruskea, koiras harmaa. Pää kolmikulmainen. Silmäterä pystysoikea (rantakäärmeellä pyöreä). Selässä tav. sahalaitainen kuvio, mutta se puuttuu aika yleisenä tavattavilta mustilta kyiltä, jollaisen voi sekoittaa rantakäärmeeseen.

        Kyitä tapaa varmimmin auringon lämmittämiltä kiviltä ja kannoilta. Kyy livahtaa yleensä pakoon ihmisen tieltä. Ahdistettuna voi sihistä ja jopa purra. Purema voi olla kohtalokas pienille lapsille ja vanhuksille. Yleinen lähes koko maassa, liikkuu kaikkina vuodenaikoina, tavallisimmin aamuin ja illoin. Hyvä uimari. Naaras synnyttää elo-syyskuussa 5-20 poikasta, joilla on pituutta 15-20 cm. Myös pikkukyyt ovat vaarallisia, jos ne purevat lasta tai vanhusta.

        Pää on litteähkö ja päältä katsoen kolmionmuotoinen. Silmäterä on pystysoikea. Väritys vaihtelee huomattavasti: tav. selän sahakuvio varoittaa vaarasta! On kuitenkin myös täysmustia kyitä. Mustan kyyn erottaa mustasta rantakäärmeestä leveän pään, pystysoikean pupillin ja paksumman rakenteen perusteella.


        Rantakäärme
        Pituus 70–80(–90) cm. Pyöreäpäinen, päältä vihertävänruskea tai harmaa tai musta käärme, jolla on niskassa kellertävät täplät (”korvat”). Selässä ei sahalaitakuviota. Vatsapuoli kellanvalkoinen. Ihmiselle ja kotieläimille täysin vaaraton, myrkytön laji. Yleinen eteläisimmässä Suomessa.

        Pää on pyöristyneempi kuin kyyn, silmäterä pyöreä (kyyllä pystysoikea). Keltaiset “korvalaput” ovat sikäli varma tuntomerkki, että jos käärmeellä on keltaiset niskalaikut, se on rantakäärme. Toisinpäin sääntö ei toimi: rantakäärmeestä tunnetaan myös harvinainen täysmusta värimuoto, jolla ei ole keltaisia niskalaikkuja.

        Hoikkarakenteinen rantakäärme liikkuu yhtä sulavasti maalla ja vedessä. Liikkuu päiväsaikaan ja voi vaellella kauaskin vedestä. Kiipeää ja ui taidokkaasti, voi vaaran uhatessa ottaa uhkailuasennon ja sähistä tai jopa näytellä kuollutta, jolloin se muuttuu rennoksi, avaa suunsa ammolleen eikä edes hengitysliikkeitä huomaa. Saavuttaa sukukypsyyden 3–4 vuotiaana ja voi elää 20-vuotiaaksi. Naaras munii loppukesällä 10–40 nahkamaisen kuoren peittämää munaa kivenkoloon, komposti- tai lantakasaan tai muuhun kosteaan paikkaan. Poikaset kuoriutuvat 7–10 viikossa 15–18 cm:n pituisina.


        Kangaskäärme.
        Ruskeanharmaa. Selässä tummia täpliä rivissä. Ahvenanmaalla, niityillä, laitumilla ja pihapiireissä. Hyvin harvinainen rantakäärmeen sukulaislaji.


    • Elmo

      Antiikin jumalista tuskin kukaan meistä muistaa mitään (=erittäin vähän). Kannattaako keskustelupalstalla käydä puhtaasti hakukoneeseen perustuvaa kirjeenvaihtoa. Googlesta otetaan sopivimmat kohdat (=kohdat, jotka satutaan löytämään) ja sitten esitellään niitä omana tietona.
      Antiikin jumalista keskusteleminen olisi paljon mielekkäämpää, jos se perustuisi esim. Grimbergin "Kansojen Historiaan". Silloin asioisen syy-yhteydet ja taustat valkenisivat aivan uusella tavalla.

      • Gonzales

        >>Antiikin jumalista keskusteleminen olisi paljon mielekkäämpää, jos se perustuisi esim. Grimbergin "Kansojen Historiaan".


      • Agnostik®
        Gonzales kirjoitti:

        >>Antiikin jumalista keskusteleminen olisi paljon mielekkäämpää, jos se perustuisi esim. Grimbergin "Kansojen Historiaan".

        Elmo nyt vain ehkä koittaa provosoida minua vanhojen keskustelujen perusteella.. Mikset käytä muuten Elmo uutta hienoa nimimerkkiäsi?

        Elmo kirjoitti "..ja sitten esitellään niitä omana tietona."

        Ai? Minä kun luulin maininneeni lähteeksi Wikipedian..


      • Elmo
        Gonzales kirjoitti:

        >>Antiikin jumalista keskusteleminen olisi paljon mielekkäämpää, jos se perustuisi esim. Grimbergin "Kansojen Historiaan".

        Kansojen Historia (25 osaa) on tietämäni mukaan laajin suomenkielinen historiankirja. Kirjassa kerrotaan jumaltaruston lisäksi myös ajan tavoista ja elämästä yms.
        Pelkkä jumaltarusto on kuin persoonaton puhelinluettelo.

        Tämä menee sinulta nyt vahän näsäviisasteluksi
        >>Niistä tarustioista sinun pitäisi löytää itsesi, jos hyvin onnistut.
        Tai kääntäen nuo antiikin jumalat löytyvät edelleen keskuudestamme. Eli hyvin vähän jos ollenkaan on ihminen muuttunut viimeisten vuosituhanten aikana. >>

        Jos pitäisi löytää itsensä, olisi sopiva: Herkules (=Herakles),joka oli Zeuksen ja Theban kuningatar Alkmenen poika.
        Jottei keskustelu ei jäisi toispuoliseksi,
        myös sinun pitäisi löytää niistä tarustioista itsesi, jos hyvin onnistut.
        Kerro kuka olet.


      • Elmo
        Agnostik® kirjoitti:

        Elmo nyt vain ehkä koittaa provosoida minua vanhojen keskustelujen perusteella.. Mikset käytä muuten Elmo uutta hienoa nimimerkkiäsi?

        Elmo kirjoitti "..ja sitten esitellään niitä omana tietona."

        Ai? Minä kun luulin maininneeni lähteeksi Wikipedian..

        Runsaat poissaolot koulusta johtavat yleensä ongelmiin oppimäärän suorittamisessa. Toisaalta runsaat poissaolot saattavat liittyä lukuisiin erilaisiin terveydellisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, joiden hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys.

        Luvattomat koulupoissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen. Koulukieltäytyminen (school refusal) tarkoittaa sitä, että lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta mennä kouluun tai kieltäytyy kouluun menosta kokonaan ja

        1) etsii suojaa ja lohtua kotoa, mieluiten vanhempien läheisyydestä, etenkin koulupäivän aikana,
        2) ilmentää emotionaalisia oireita, kun häntä painostetaan kouluun menoon (oireet voivat ilmetä myös yksinomaan selittämättöminä ruumiillisina oireina),
        3) ei ilmennä antisosiaalisia taipumuksia, ja 4) ei yritä salata koulusta pois jäämistä vanhemmiltaan.

        Ensisijaiseksi poissaolon syyksi saattaa koulukieltäytyjillä tarjoutua erilainen pikku sairastelu, vatsakivut, päänsäryt yms. vaivat. Koulusta kieltäytyvillä on todettu esiintyvän runsaasti ahdistuneisuushäiriöitä, erityisesti eroahdistusta ja pelko-oireisia häiriöitä, mutta myös depressioita ja sopeutumishäiriöitä.

        Koulupelon ja koulukieltäytymisen saattavat laukaista erilaiset kouluun liittyvät psykososiaaliset ongelmat kuten koulukiusaaminen, oppimisen vaikeudet, opettajasuhteeseen liittyvät vaikeudet tai toveripiirin ongelmat. Toisaalta keskeinen ongelma saattaa olla eroahdistus suhteessa vanhempiin.

        Koulunkäynnin keskeydyttyä kotiin jäämisen tuottama ahdistuksen helpottaminen alkaa toimia voimakkaana motiivina kieltäytyä edelleen. Lintsaaminen tarkoittaa koulusta poissaoloa vanhempien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy muihin epäsosiaalisen käyttäytymien muotoihin kuten koulussa häiriköintiin, varastamiseen, valehtelemiseen ja ilkivaltaan. Mielenterveyden häiriöistä merkittävässä määrin lintsaavilla tavallisin on käytöshäiriö. Lintsaamisen on todettu sekä ennakoivan päihteiden käyttöä että lisääntyvän päihdekäytön seurauksena. Lintsaaminen yhdistyy myös koulutuksesta putoamiseen ja syrjäytymiseen.

        Omassa tutkimuksessamme kuvasimme sairaudesta ja lintsaamisesta johtuvien koulupoissaolojen yleisyyttä suomalaisilla peruskoulun yläasteikäisillä, tutkimme poissaoloihin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä ja tarkastelimme runsaasti poissaolevien psyykkistä vointia mitattuna masennuksen, ahdistuneisuuden, psykosomaattisten oireiden ja päihdekäytön mittareilla. Tytöillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin pojilla, pojilla taas enemmän lintsaamista. Lintsaaminen ja sairauspoissaolot osuivat usein samoille nuorille. Sairastelijoiden ja lintsaajien kotitaustat olivat hyvin samanlaiset. Depressio, ahdistuneisuus, psykosomaattinen oireilu, alkoholin ongelmakäyttö ja muu päihdekäyttö lisääntyivät sekä tytöillä että pojilla sitä mukaa kuin sairauspoissaolot ja lintsaaminen lisääntyivät. Linstaamispäivien lisääntyessä oireilun lisääntyminen oli voimakkaampaa kuin sairauspoissaolojen.

        Runsaat koulupoissaolot toimivat siis hälytysmerkkinä, että nuoren psykososiaalisen tilanteen kartoitus on tarpeen. Opettajien, jotka havaitsevat poissaolot, ja kouluterveydenhuollon, jolle kuuluu hoito ja ennaltaehkäisevä terveydenhoitotyö, yhteistyö on runsaasti poissa olevien nuorten auttamisen edellytys. Terapeuttisesti on erittäin tärkeää saada niin koulukieltäytyjät kuin lintsaajat takaisin kouluun.


      • Agnostik®
        Elmo kirjoitti:

        Runsaat poissaolot koulusta johtavat yleensä ongelmiin oppimäärän suorittamisessa. Toisaalta runsaat poissaolot saattavat liittyä lukuisiin erilaisiin terveydellisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, joiden hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys.

        Luvattomat koulupoissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen. Koulukieltäytyminen (school refusal) tarkoittaa sitä, että lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta mennä kouluun tai kieltäytyy kouluun menosta kokonaan ja

        1) etsii suojaa ja lohtua kotoa, mieluiten vanhempien läheisyydestä, etenkin koulupäivän aikana,
        2) ilmentää emotionaalisia oireita, kun häntä painostetaan kouluun menoon (oireet voivat ilmetä myös yksinomaan selittämättöminä ruumiillisina oireina),
        3) ei ilmennä antisosiaalisia taipumuksia, ja 4) ei yritä salata koulusta pois jäämistä vanhemmiltaan.

        Ensisijaiseksi poissaolon syyksi saattaa koulukieltäytyjillä tarjoutua erilainen pikku sairastelu, vatsakivut, päänsäryt yms. vaivat. Koulusta kieltäytyvillä on todettu esiintyvän runsaasti ahdistuneisuushäiriöitä, erityisesti eroahdistusta ja pelko-oireisia häiriöitä, mutta myös depressioita ja sopeutumishäiriöitä.

        Koulupelon ja koulukieltäytymisen saattavat laukaista erilaiset kouluun liittyvät psykososiaaliset ongelmat kuten koulukiusaaminen, oppimisen vaikeudet, opettajasuhteeseen liittyvät vaikeudet tai toveripiirin ongelmat. Toisaalta keskeinen ongelma saattaa olla eroahdistus suhteessa vanhempiin.

        Koulunkäynnin keskeydyttyä kotiin jäämisen tuottama ahdistuksen helpottaminen alkaa toimia voimakkaana motiivina kieltäytyä edelleen. Lintsaaminen tarkoittaa koulusta poissaoloa vanhempien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy muihin epäsosiaalisen käyttäytymien muotoihin kuten koulussa häiriköintiin, varastamiseen, valehtelemiseen ja ilkivaltaan. Mielenterveyden häiriöistä merkittävässä määrin lintsaavilla tavallisin on käytöshäiriö. Lintsaamisen on todettu sekä ennakoivan päihteiden käyttöä että lisääntyvän päihdekäytön seurauksena. Lintsaaminen yhdistyy myös koulutuksesta putoamiseen ja syrjäytymiseen.

        Omassa tutkimuksessamme kuvasimme sairaudesta ja lintsaamisesta johtuvien koulupoissaolojen yleisyyttä suomalaisilla peruskoulun yläasteikäisillä, tutkimme poissaoloihin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä ja tarkastelimme runsaasti poissaolevien psyykkistä vointia mitattuna masennuksen, ahdistuneisuuden, psykosomaattisten oireiden ja päihdekäytön mittareilla. Tytöillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin pojilla, pojilla taas enemmän lintsaamista. Lintsaaminen ja sairauspoissaolot osuivat usein samoille nuorille. Sairastelijoiden ja lintsaajien kotitaustat olivat hyvin samanlaiset. Depressio, ahdistuneisuus, psykosomaattinen oireilu, alkoholin ongelmakäyttö ja muu päihdekäyttö lisääntyivät sekä tytöillä että pojilla sitä mukaa kuin sairauspoissaolot ja lintsaaminen lisääntyivät. Linstaamispäivien lisääntyessä oireilun lisääntyminen oli voimakkaampaa kuin sairauspoissaolojen.

        Runsaat koulupoissaolot toimivat siis hälytysmerkkinä, että nuoren psykososiaalisen tilanteen kartoitus on tarpeen. Opettajien, jotka havaitsevat poissaolot, ja kouluterveydenhuollon, jolle kuuluu hoito ja ennaltaehkäisevä terveydenhoitotyö, yhteistyö on runsaasti poissa olevien nuorten auttamisen edellytys. Terapeuttisesti on erittäin tärkeää saada niin koulukieltäytyjät kuin lintsaajat takaisin kouluun.

        Unohdit äskeiseen omaksi väittämääsi juttuun liittyen linkin todelliselle tiedon lähteelle, joka löytyi -kappas vaan -parjaamallasi Googlella. Tekstin on siis kirjoittanut Riitta-Kerttu Kaltiala Heino.

        Hauskaa tekstiä, joka varmasti pätee ylä-aste -ikäisiin.

        http://www.stakes.fi/kouluterveys/ktlehti/ktl1502/esitys.htm

        Taitaa noista varas-taipumuksistasi johtuen olla Hermes myös sinulle sopiva antiikin Jumala.


      • Elmo
        Agnostik® kirjoitti:

        Unohdit äskeiseen omaksi väittämääsi juttuun liittyen linkin todelliselle tiedon lähteelle, joka löytyi -kappas vaan -parjaamallasi Googlella. Tekstin on siis kirjoittanut Riitta-Kerttu Kaltiala Heino.

        Hauskaa tekstiä, joka varmasti pätee ylä-aste -ikäisiin.

        http://www.stakes.fi/kouluterveys/ktlehti/ktl1502/esitys.htm

        Taitaa noista varas-taipumuksistasi johtuen olla Hermes myös sinulle sopiva antiikin Jumala.

        Agnostik® aloitti keskustelun, mutta pilaa aiheen puhumalla joutavanpäiväisyyksistä.

        Antiikin Jumalat
        Kirjoittanut: Agnostik 16.11.2004 klo 20.12

        Antiikin Jumalatarut ovat tarinoineen kiinnostavia, tarustolla on ollut valtava merkitys läntisen yhteiskunnan kehityksessä kristinuskon ohella.

        Vieläköhän nykyään joku palvoo Zeusta ja kumppaneita? :) Minkälainenkohan maailma olisi jos kristinusko ei olisi syrjäyttänyt antiikin Rooman jumalataruja?


      • Agnostik®
        Elmo kirjoitti:

        Agnostik® aloitti keskustelun, mutta pilaa aiheen puhumalla joutavanpäiväisyyksistä.

        Antiikin Jumalat
        Kirjoittanut: Agnostik 16.11.2004 klo 20.12

        Antiikin Jumalatarut ovat tarinoineen kiinnostavia, tarustolla on ollut valtava merkitys läntisen yhteiskunnan kehityksessä kristinuskon ohella.

        Vieläköhän nykyään joku palvoo Zeusta ja kumppaneita? :) Minkälainenkohan maailma olisi jos kristinusko ei olisi syrjäyttänyt antiikin Rooman jumalataruja?

        >>>Agnostik® aloitti keskustelun, mutta pilaa aiheen puhumalla joutavanpäiväisyyksistä.


      • Agnostik®
        Elmo kirjoitti:

        Kansojen Historia (25 osaa) on tietämäni mukaan laajin suomenkielinen historiankirja. Kirjassa kerrotaan jumaltaruston lisäksi myös ajan tavoista ja elämästä yms.
        Pelkkä jumaltarusto on kuin persoonaton puhelinluettelo.

        Tämä menee sinulta nyt vahän näsäviisasteluksi
        >>Niistä tarustioista sinun pitäisi löytää itsesi, jos hyvin onnistut.
        Tai kääntäen nuo antiikin jumalat löytyvät edelleen keskuudestamme. Eli hyvin vähän jos ollenkaan on ihminen muuttunut viimeisten vuosituhanten aikana. >>

        Jos pitäisi löytää itsensä, olisi sopiva: Herkules (=Herakles),joka oli Zeuksen ja Theban kuningatar Alkmenen poika.
        Jottei keskustelu ei jäisi toispuoliseksi,
        myös sinun pitäisi löytää niistä tarustioista itsesi, jos hyvin onnistut.
        Kerro kuka olet.

        Elmo Elmo Elmo, jos malttaisit kaikkien henkilökohtaisuuksien keskellä keskittyä itse aiheeseen ja tutkisit viestiketjua tarkemmin, tietäisit että Gonzales kallistuu Hermeksen suuntaan.

        Ei ollut ensimmäinen kerta kun sinua asiasta huomautin, mutta ei kai se vanha koira uusia temppuja opi.

        Pitäisiköhän minun tuntea nyt itseni tärkeäksi, kun Elmo noin epätoivoisesti haluaa päänahkani?


      • Janne
        Agnostik® kirjoitti:

        >>>Agnostik® aloitti keskustelun, mutta pilaa aiheen puhumalla joutavanpäiväisyyksistä.

        Minä olisin vielä jatkanut kirjottamastani "käärme ja fallos" aiheesta.

        Tunnetteko hyvinkin toisenne kun kirjoitatte näin >>Surullista kuinka henkilökohtainen kauna voi saada...>>
        Nyt tämä Agnostik (selvästi nuorempi) käyttäytyy paljon agressiivisemmin kuin toinen osapuoli, jota känästely ei tunnu kiinnostavan


      • Gonzales
        Elmo kirjoitti:

        Kansojen Historia (25 osaa) on tietämäni mukaan laajin suomenkielinen historiankirja. Kirjassa kerrotaan jumaltaruston lisäksi myös ajan tavoista ja elämästä yms.
        Pelkkä jumaltarusto on kuin persoonaton puhelinluettelo.

        Tämä menee sinulta nyt vahän näsäviisasteluksi
        >>Niistä tarustioista sinun pitäisi löytää itsesi, jos hyvin onnistut.
        Tai kääntäen nuo antiikin jumalat löytyvät edelleen keskuudestamme. Eli hyvin vähän jos ollenkaan on ihminen muuttunut viimeisten vuosituhanten aikana. >>

        Jos pitäisi löytää itsensä, olisi sopiva: Herkules (=Herakles),joka oli Zeuksen ja Theban kuningatar Alkmenen poika.
        Jottei keskustelu ei jäisi toispuoliseksi,
        myös sinun pitäisi löytää niistä tarustioista itsesi, jos hyvin onnistut.
        Kerro kuka olet.

        ...jo tuossa ylempänä. Olen tyypiltäni Hermes.


      • Elmo
        Janne kirjoitti:

        Minä olisin vielä jatkanut kirjottamastani "käärme ja fallos" aiheesta.

        Tunnetteko hyvinkin toisenne kun kirjoitatte näin >>Surullista kuinka henkilökohtainen kauna voi saada...>>
        Nyt tämä Agnostik (selvästi nuorempi) käyttäytyy paljon agressiivisemmin kuin toinen osapuoli, jota känästely ei tunnu kiinnostavan

        Tietoa voin jakaa, en ymmärtämystä.

        Mukavaa että joku muukin näkee Agnostikin lävitse. Minä olen käyttäytynyt aivan asiallisesti, mutta poika-pololla on jotain vanhemman miehen elämänkokemusta vastaan. Eikä hän ymmärrä alkoholismia ollenkaan.


      • Agnostik
        Janne kirjoitti:

        Minä olisin vielä jatkanut kirjottamastani "käärme ja fallos" aiheesta.

        Tunnetteko hyvinkin toisenne kun kirjoitatte näin >>Surullista kuinka henkilökohtainen kauna voi saada...>>
        Nyt tämä Agnostik (selvästi nuorempi) käyttäytyy paljon agressiivisemmin kuin toinen osapuoli, jota känästely ei tunnu kiinnostavan

        Onko rakkaalla lapsella vielä muitakin nimimerkkejä?

        Oma tuki se on paras tuki, vai? Itse itseäni lainaten, vai?

        Senkin skitso.


      • tod e
        Gonzales kirjoitti:

        ...jo tuossa ylempänä. Olen tyypiltäni Hermes.

        hyvä,ettei sentään hermesetas!
        (anteeksi ilkeyteni)


      • Elmo
        Elmo kirjoitti:

        Tietoa voin jakaa, en ymmärtämystä.

        Mukavaa että joku muukin näkee Agnostikin lävitse. Minä olen käyttäytynyt aivan asiallisesti, mutta poika-pololla on jotain vanhemman miehen elämänkokemusta vastaan. Eikä hän ymmärrä alkoholismia ollenkaan.

        Alkuperäinen viesti:
        Non ultra descriptum
        Kirjoittanut: Tietoa voin jakaa, en ymmär... 16.11.2004 klo 22.15

        Laitetaampa asiat selkeään järjestykseen.

        Ensin Agnostik
        - Agnostik ei tiedä mistä puhuu.
        - Hän luulee toista kristilliseksi kaksinaismoralistiksi, jonka sisällä on paha olo.
        - Agnostikon ei ole helppoa myöntää olleensa väärässä, vaikka on ollut. Agnotostik on
        "pippeli"(Vastaa miesten mulkkua) kun tällä lailla on ihmisiä kohtaan käyttäytynyt,
        vain siksi että ei osaa pyytää anteeksi.
        - Loppi ei ole uskaltanut kertoa mitään itsestään. Ikä ja peruskoulu ei tiedossa.

        Sitten toinen osapuoli
        - Mies On alkoholisti lopun ikänsä, kuten sairauteen kuuluu. Hän toisinaan sanoo
        napakasti ja loppia sattuu.
        - Sattumallta on käynyt ilmi, että mies on käynyt Freudin psykoanalyysin, mikä tietysti
        harmittaa loppia. Hän kun ei tiedä analyysistä mitään.
        - Poika luulee, että Otamiemestä valmistuu insinöörejä.
        - Loppi on jostain saanut päähänsä, ettei terve DI koskisi ilmaiseen viinaan.

        Loppuun liitetään naapuriin ilmestynyt tuore viesti

        Raitis alkoholisti
        Kirjoittanut: Nosturi 16.11.2004 klo 20.21

        Kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Melkoinen väite, joskin tiedän AA:ssa näin

        opetettavan. Myönnän, järjestö on auttanut monia kuiville ja se on hyvä. Mutta, kolikon

        toinen puoli, voiko ihmistä enää pahemmin syyllistää. Siinä sitten kannat mielessäsi

        kuvausta läpi elämäsi. Kerran, ehkä useamminkin eräs henkilö esitteli itsensä: olen

        alkoholisti se ja se, muistutan itselleni tämän joka aamu ja nyt en enää juo. Alkoholia

        juodaan tai ei, siinä se. Se mikä on juotu on mennyttä, turha on enää piehtaroida

        vanhoissa juomisissa ja niiden muistoissa. Itse olen ollut juomatta n.20 vuotta, jos

        joku sanoisi minulle, terve alkoholisti niin enpä tiedä, itkisinkö vai nauraisinko.


      • Gonzales
        tod e kirjoitti:

        hyvä,ettei sentään hermesetas!
        (anteeksi ilkeyteni)

        Mutta mikähän sinä mahtaisit kreikkalaisten jumalten joukossa olla?
        Hmmm. Et kylläkään ole mikään niistä nykyajalle tyypillisistä maskuliinisista hirmuista.

        Jep, näyttää selvältä, että olet Hestia. ;-))


      • meripoika
        Agnostik® kirjoitti:

        >>>Agnostik® aloitti keskustelun, mutta pilaa aiheen puhumalla joutavanpäiväisyyksistä.

        >>Minä olen joka viestissäni tässä keskustelussa viitannut suoraan tai epäsuorasti keskustelun aiheeseen>>
        Mikä on keskustelun aihe. Sitä ei sivullinen saa koskaan tietää.


      • tod e
        Gonzales kirjoitti:

        Mutta mikähän sinä mahtaisit kreikkalaisten jumalten joukossa olla?
        Hmmm. Et kylläkään ole mikään niistä nykyajalle tyypillisistä maskuliinisista hirmuista.

        Jep, näyttää selvältä, että olet Hestia. ;-))

        ilkiö!

        mieluummin olen hestia-merkkinen pensaspapu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miten hyvin tunnet kaivattusi?

      Mikä hänessä kiehtoo? Asiallisia vastauksia kiitos. 🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      140
      6653
    2. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      149
      5739
    3. Ootko nainen jotenkin

      Epävarma ulkonäöstäsi
      Ikävä
      123
      4891
    4. Moi kuumis.

      Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.
      Ikävä
      43
      4490
    5. Milloin olisi sinun ja kaivattusi

      Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?
      Ikävä
      52
      3892
    6. Oletko joutunut kestämään

      Mitä olet eniten joutunut kestämään?
      Ikävä
      62
      3061
    7. Itkin oikeasti aamulla taas

      Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.
      Ikävä
      52
      2966
    8. Minun rakkaani.

      Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m
      Ikävä
      24
      2402
    9. Where are you

      Now 🫂☕️🩷
      Ikävä
      42
      2270
    10. Naiselle hyvää viikkoa

      olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢
      Ikävä
      15
      2197
    Aihe