Tolkienin merkillinen(kö) suosio?

(...No voihan heppi... joku on menny sitten rekisteröimään Ban-nimimerkin... Pitää siis kehitellä joku uus)

Viime tingassapa olet, Artturi, jos huomenna jo pitäis esitelmä hutkasta.

Mutta autetaas miestä mäessä.
Henkilökohtaisesti pidän Tolkienista juurikin hänen luomansa mytologian takia. TSH on vain jäävuoren huippu, Arda se todellinen, ainutlaatuinen mestariteos. Ainoa laatuaan, jäljittelemätön. Siihen minä jäin koukkuun ja moni muukin. Pelkästään TSH:n takia en jaksaisi palata Professorin kirjoitelmiin uudelleen ja uudelleen.

Sitä onkin sitten jo vaikeampi sanoa, miksi Tolkien on niin suosittu yleisellä tasolla. Alunperinhän hän käsittääkseni saavutti suuren suosion jenkkiläisten collegelaisten parissa kuuskyt-luvulla. Tämä suosio riitti jo nostamaan Tarun klassikoksi, jonka jälkeen tulevien sukupolvien on ollut helppo löytää se omana aikanaan.
Uskoisin, että suosiolla olisi myös jotain tekemistä sen asian kanssa, että tavalla tai toisella (aiheettomasti tai aiheellisesti) kaikkia myöhemmin julkaistuja fantasiakirjoja voisi väittää Tarun jälkeläisiksi. TSH loi standardin ja muutti fantasian howardmaisesta Miekasta ja Magiasta suuremmaksi ja vakavamminotettavaksi kirjallisuudenlajiksi. Voidaankin sanoa TSH:n olleen ensimmäinen oikea fantasianovelli (vaikka muutaman kerran lähellä olikin käyty jo muillakin teoksilla).
Ehkä tämä selittää osan suosiosta: se oli jotain uutta ja erikoista, ennenkokematonta. Nuoriso, joka heräili voimiensa tuntoon 60-luvulla, löysi kirjasta jotain, mikä tuntui heille hyvin tärkeältä ja ajankohtaiselta. Pian alkoi sitten ilmestyä "Frodo lives!" ja "Gandalf will return" -paitoja katukuvaan.
Näkisin siis itse TSH:n alkuperäisen suosion osana nuorison heräämistä, ehkä ensimmäisenä nuorison kirjana, joka ei ollut heidän vanhempiensa WWII:sta edeltäneen kulttuurin tuote. Vuosien vieriessä uudet lukijat löysivät kirjan, joka mainittiin jo klassikoksi ja löysivät tätä kautta uuden maailman, joka uusien julkaisujen myötä laajeni jatkuvasti ja vei monet mukanaan.
Tai, jos helppoa vastausta etsit niin
ehkä yksinkertaisesti TSH:n suosio perustuu käsitykseen, että kirja kuuluu yleissivistykseen ja on eräs niistä kirjoista, jotka jokaisen kuuluisi lukea. Uskoisin, että hyvin moni (ennen tätä leffabuumia) tutustui juurikin tällä tavalla Tolkieniin. "Lainaanpas kirjastosta lopultakin tuon Sormusten herran, ku kaikki on lukenu sen ja moni sanoo sitä hyväksi. Kai se pitää joskus lukea kuitenkin"

Toivottavasti olet vielä linjoilla.

Tolkien on itse kiistänyt kirjoittaneensa tästä maailmasta, mutta häntä voi lukea ja paljon luetaan kuitenkin oman maailmamme kuvaajana. Fantasiassa näkyy inhimillisyys ja ihmisyys yksilöiden välisenä ja maailmanpolitiikkana.

Minua viehättää mustavalkoisuuden välttäminen: Tolkienin maailmassa on kaikissa hyvän ja pahan kädenvääntö. Jopa itse Gandalf joutuu puntaroimaan näitä voimia itsessään. Tässä hetkessä pahat eivät ole olleet sitä aina, vaan he ovat ehkä murtuneet aikoinaan tiukassa paikassa ja ovat siksi katkeruuden, kateuden, ahneuden tai vihan ohjaamia. Samoin tässä hetkessä hyvä hahmo saattaa joutua tilanteeseen, jossa joutuu valitsemaan puolensa.

Tarinana TSH on klassisen loistava.

Mielestäni yksi syy on universaalisuus...