kummiko tärkeä

Minen ees tiiä kummieni nimiä, enkä tunnistaisi kadulla jos vastaan tulisivat. Olivat joku vanhempieni bailukaveripariskunta ja ku vanhemmat eros 25 vuotta sitte ni en oo ees muistanu että kummejaki "kuuluis" olla itellä. Mitäs noista? Mihkä olisin kummeja ikinä tarvinnu? Kaikki tärkeet lapsuuden aikuiset on olleet ja tulleet tärkeiksi ihan omasta takaa ilman mittää "kummi" nimitystä taikka titteliä. Mistäs sen tietää, että tuleeko siitä vauvana valitusta kummista lapselle just se, jonka lapsi itelleen läheiseksi aikuiseksi kokee ja valitsee ja haluaa? Minusta sellane syntyy itestää ku lapsi varttuu, ja ku nykyään tuo kummi ei ees uskonnollista kasvatusta enää anna tai siitä huolehdi. Nii että mihi niitä kummeja oikee tarvitaan?! Ihan pintapuolinen perinnejuttu se enää on, sanomminä.
2398
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Minulla on kummeina äidin nuoruuden bailukaverit ja ovat äidin jälkeen tärkeimmät aikuiset ihmiset elämässäni edelleen. Olemme olleet läheisiä ja avoimia koko elämäni ajan. Kummeja minulla on 5, 1 heistä en ole pitänyt yhteyttä. Lahjoja en ole kovastikaan heiltä saanut, aikaa senkin edestä. Lapsena kummit vei teatteriin, oopperaan, posliinin maalaukseen ja ratsastamaan, nyt vanhempana käymme yhdessä risteilyllä, vuokraamme mökkejä tai käymme bailaamassa Helsingin yössä.

Nyt olen 30. Synttäri bileissäni 2 viikkoa sitten oli kavereiden lisäksi kummit, juotiin boolia ja jorattiin ikähaitarilla 25- 60 vuotta. Sain kummilta lahjaksi Pentikin hienon "poron". Kyllä minusta on mahtava juttu että on ollut läheiset kummit, ainoa lapsi kun olen.

Äänestä

Itselläni on kaksi kummia joista toisen tunnen ja toista en. Lapsena kävin tämän tuntemani kummin luona paljon ja joskus jopa reissussakin hänen perheen kanssa.
Mutta nyt aikuisiällä ei ole pidetty mitään yhteyttä ja se harmittaa. Koen jääneeni jostakin paitsi.
Itselläni on nyt pieni kummityttö ja aion olla hänen elämässään läsnä mahdollisimman paljon myös sitten kun hän kasvaa.
Oli ihanaa luettavaa toi edellinen viesti, sellainen kummi haluan olla kun kummityttöni kasvaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nyt 3-kymppinen kirjoitti:

Minen ees tiiä kummieni nimiä, enkä tunnistaisi kadulla jos vastaan tulisivat. Olivat joku vanhempieni bailukaveripariskunta ja ku vanhemmat eros 25 vuotta sitte ni en oo ees muistanu että kummejaki "kuuluis" olla itellä. Mitäs noista? Mihkä olisin kummeja ikinä tarvinnu? Kaikki tärkeet lapsuuden aikuiset on olleet ja tulleet tärkeiksi ihan omasta takaa ilman mittää "kummi" nimitystä taikka titteliä. Mistäs sen tietää, että tuleeko siitä vauvana valitusta kummista lapselle just se, jonka lapsi itelleen läheiseksi aikuiseksi kokee ja valitsee ja haluaa? Minusta sellane syntyy itestää ku lapsi varttuu, ja ku nykyään tuo kummi ei ees uskonnollista kasvatusta enää anna tai siitä huolehdi. Nii että mihi niitä kummeja oikee tarvitaan?! Ihan pintapuolinen perinnejuttu se enää on, sanomminä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu