Noh..mun ongelma saattaa kuulostaa tyhmältä mutta..:
Mä tulin meidän luokalle 2 vuoden tauon jälkeen..Siellä oli vanhat tutut kaverit, paitsi luokkajakojen takia myös pari uutta tyyppii. Esimerkiksi yks muita vuotta nuorempi vähän jälkeenjääny tyttö joka ei tajuu varmaa ees sanaa "suutelu". Sil ei oo kaverin kaveria, ei sen jälkeen ku se tuli kolmoselle meidän kouluun. Kaikki puhuu sille kun 5-vuotiaalle "Moi Minna-Elina, onpa sulla kiva mekko"-tyylillä eikä se ees tajuu että kaikki vaan fuulaa!
Noh mä ja mun kaveri yritettiin olla kohteliaita ja mentiin sen viereen istumaan kerran ruokalassa. Siinä me vähän juteltiin ja sellasta. Liikkatunnilla se pyysi meitä sen kanssa suunnistamaan ja vastahakosesti suostuttiin ku ei viittitty muuta. Nykyään tapahtumasta (suunnistuksesta) on yli kuukausi ja se roikkuu vieläki meidän perässä ku viimestä päivää. Se tulee meidän viereen, yrittää erottaa mua ja mun kaveria ja ängetä meidän "porukkaan". Se puhuu aina tunnilla meille ja saattaa opejen silmissäki ihan huonoon valoon. Muutki oppilaat tulee kysyy meiltä et "onks toi Minna-Elina teidän kaveri..hehheh, ku se on koko ajan käytävil teidän kaa..hehhe"
Mä en enää kestä..Musta tuntuu että tää viha sitä kohtaan kasvaa joka minuutti. Mä en halua loukata sitä mutta pelkään että jos se vielä jatkaa niin mä räjähdän ja huudan sille päin naamaa..Kaikki varmasti vastaa että "olkaa sen kanssa, se on vaan yksinäinen, kaikki pitää ottaa mukaan" jne.. mutta se ei ole mikään mun vastuu enkä aijo leikkiä miktään hyväntekijää! AUTTAKAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!! P.S (oon seiskalla)
Mä tulin meidän luokalle 2 vuoden tauon jälkeen..Siellä oli vanhat tutut kaverit, paitsi luokkajakojen takia myös pari uutta tyyppii. Esimerkiksi yks muita vuotta nuorempi vähän jälkeenjääny tyttö joka ei tajuu varmaa ees sanaa "suutelu". Sil ei oo kaverin kaveria, ei sen jälkeen ku se tuli kolmoselle meidän kouluun. Kaikki puhuu sille kun 5-vuotiaalle "Moi Minna-Elina, onpa sulla kiva mekko"-tyylillä eikä se ees tajuu että kaikki vaan fuulaa!
Noh mä ja mun kaveri yritettiin olla kohteliaita ja mentiin sen viereen istumaan kerran ruokalassa. Siinä me vähän juteltiin ja sellasta. Liikkatunnilla se pyysi meitä sen kanssa suunnistamaan ja vastahakosesti suostuttiin ku ei viittitty muuta. Nykyään tapahtumasta (suunnistuksesta) on yli kuukausi ja se roikkuu vieläki meidän perässä ku viimestä päivää. Se tulee meidän viereen, yrittää erottaa mua ja mun kaveria ja ängetä meidän "porukkaan". Se puhuu aina tunnilla meille ja saattaa opejen silmissäki ihan huonoon valoon. Muutki oppilaat tulee kysyy meiltä et "onks toi Minna-Elina teidän kaveri..hehheh, ku se on koko ajan käytävil teidän kaa..hehhe"
Mä en enää kestä..Musta tuntuu että tää viha sitä kohtaan kasvaa joka minuutti. Mä en halua loukata sitä mutta pelkään että jos se vielä jatkaa niin mä räjähdän ja huudan sille päin naamaa..Kaikki varmasti vastaa että "olkaa sen kanssa, se on vaan yksinäinen, kaikki pitää ottaa mukaan" jne.. mutta se ei ole mikään mun vastuu enkä aijo leikkiä miktään hyväntekijää! AUTTAKAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!! P.S (oon seiskalla)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luin loppuun, en osaa sanoa miten edetä tilanteessa. *pettynyt*
no sanokaa sille jotenki hienovarasesti..jos sitä nyt voi mut kummiski..:D:D
meijän luokalla on kans tommonen..se ei sillain oo tyhmä(vaikka onkin) mut se oikee ääliö..se roikkuu kaikkien mukana vaikka oikeesti kukaan ei halua olla sen kaa ja ketään ei kiinnosta sen tyhmät jutut...se on OIKEESTI paha ongelma...sanoin sille ihan sairaan pahasti viime keväänä siis niin et se oikeesti tajus ettei kiinnosta mut silti nyt taas..mä en tajua mitä sille pitäis sanoo et se lopettais...
mul oli sama tilanne yhen ärsyttävän/nolon "kaverin" kanssa. Se pukeutu erittäin oudosti ja oli kaiken lisäks itsekäs ja aikas ilkee.. mä sanoin sil sit aika suoraan ja nykyään se pysyy kaukana... ei tos oikeen auta muu ku sanoo vaan suoraan...
Ei siinä mitään, jos joku on yksinäinen. Tietysti pitää ottaa mukaan ja blaa blaa...
Mutta on henkilöitä, jotka oikeasti ovat ärsyttäviä. Joten, jätä ongelmatapaus täysin huomiotta. Älä enää katso häneen. Ajattele, ettei häntä enää ole olemassa. Puhu, kiherrä, höpötä kaverisi kanssa, niin ettei hän tunne olevansa mukana keskustelussa. Menkää puhelemaan "yksityisiä ja kahdenkeskisiä" asioita kaverisi kanssa. Tehkää ryhmätyöt kahdestaan. Toisaalta jos hän on todellakin niin typerä, kuin annat ymmärtää, ala sinäkin puhumaan kuin pikkulapselle. Vie puhuttelutyyli niin pitkälle, että hänkin tajuaa.
Roikkujista ei pääse eroon kuin loukkaamalla. Jeps, ihmisten loukkaaminen on väärin, mutta ei oman elämänsä tuhoaminen raivostumalla typeriin ihmisiin ole hauskaa...
Mun luokalla on samanlaine ihminen. Se tunkee kaikkien seuraan ja sillaj... Sit se keskeyttelee kaikkii juttui ja kerran me mun kaverin kanssa puhuttii hautajaisista ni tämä tuli siihe ja sano et ompas hauska juttu... mä vaa et okei, mut me puhuttii hautajaisista ja kuolemasta, onks se sust hauskaa? Se vastas aijaa, enhä mä voinu tietää mistä te puhutte. Sit se kaikilla tunneilla tunkee meijä seuraan, seuraa koulun käytävillä, tunkee ruokalassa samaan pöytään jne... Ja vaik mä oon ilmassu sille selkeesti ettei mua sen seura vois vähempi kiinnostaa se ei tunnu jostai syystä tajuuvan...
Kaikista lapsellisinta on alkaa juosta karkuun ja ilkeillä vaan siksi että saisitte tytön karkoitettua.Siitä ei tule kuin paha mieli tytölle (jota nyt tuskin voi välttää).Sanokaa tytölle suoraan.Kertokaa että te olette kaverit,ettekä kaipaa kolmattapyörää.Mikäli tämäkään ei tehoa,yrittäkää vasta sitten saada tyttö tajuamaan tekojen kautta,eli lähdette pois kun tyttö ilmaantuu jne.