Olen toissijaissaaja yleistestamentissa. Ensisaaja oli siirtänyt uudelle vaimolle kaikki kiinteistöt ja varat.
Nyt asianajaja teki heille kirjeen jossa pyydettiin 1/ 4 heidän yhteisestä avioliton alaisesta omaisuudesta. Mutta ei.
Pesää ei ole ositettu, tasingoprivilegi täyttämättä.
Nyt se tarkoittaa että, pesänselvittäjä tarttee hakea.
Nyt asianajaja teki heille kirjeen jossa pyydettiin 1/ 4 heidän yhteisestä avioliton alaisesta omaisuudesta. Mutta ei.
Pesää ei ole ositettu, tasingoprivilegi täyttämättä.
Nyt se tarkoittaa että, pesänselvittäjä tarttee hakea.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitähän oikein tarkoitat?
Tasinkoprivilegi tarkoittaa, että leski saa pitää oman omaisuutensa, eikä hänen tarvitse maksaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Eiköhän se ole tuossa kuviossa toteutunut, jos testamentti on lainvoimainen.
Mutta jos tarkoitat lakiosan vaatimista, niin se on tietysti kokonaan toinen juttu.
Tosin lakiosaa ei lasketa noin. Varsinkaan jos leski on varakkaampi.
Joo mutta uusi leski kuoli 5 kk perään ja jakoa ei olla tehty. Perunkirjoituksessa hän käytti tasingoprivilegiään olla antamatta ensiksi kuolleen perillisille mitään.
Tasinkoprivilegiin vedotaan osituksessa, ei perunkirjoituksessa.
Nyt Lakinainen taitaa vähän sekaantua kuvioissa.
V1 = 1. vaimo, testaatori
P = mies, kuollut
V2 on 2. vaimo, P:n leski
A = V1:n toissijainen testamentinsaaja (ei P:n perillinen, kun ei puolisoiden lapsi)
V1:n kuoltua P oli hänen ensisijainen testamentinsaajansa. P:n kuoltua hänen pesänsa, siitä riippumatta, onko hän pysynyt leskenä tai solminut uuden avioliiton, jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi A:n sekä P:n perillisten kesken. V2:n omaisuus ei kuulu lainkaan tähän jakoon, joten ei myöskään lesken tasinkoprivilegi.
Jos P on lahjoittamalla tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon V1:n toissijaisen testamentinsaajan A:n oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, P:n pesää jaettaessa on hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava A:lle vastiketta hänen pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa (P on varaton), on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi A:n oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus P:n jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Vasta kun P:n pesä on kerrotuin tavoin jaettu, tulee toimitettavaksi omaisuuden ositus P:n perillisten ja V2:n välillä. Tässä osituksessa, mihin taas A:lla ei ole mitään osuutta (jollei ole P:n lapsi), V2 voi varakkaampana vedota lesken tasinkoprivilegiin. Jos P oli lapseton eikä häneltä jäänyt testamenttia, ositusta ei toimiteta, vaan V2 perii hänet.
Oikein mutta ei ole V2 elossa, hän kuoli perään. Nyt on hänen sijaantulijansa. Mutta parempi tässä on hakea pesänselvittäjä. joka voi hakea V2 pesään velkojana pesänselvittäjän..