avioliitossa on ollut henkistä/fyysistä väkivaltaa ja lopuksi pari on eronnut.väkivalta ei ole kohdistunut lapsiin mutta raegoivat tähän kuitenkin.äiti on ottanut nyt tehtäväkseen pitää ,lasten isä, poissa lasten elämästä.vaikka isän ja lasten välillä ei suoranaisesti ole mitään.hän ei puhu SUORANAISESTI isästä pahaa mutta ei hyvääkään,eikä anna isän lähettämiä lahjoja ym.lapsille.lapset ovat nähneet kuika heidän isä on tullut ovelle ja antanut tavaroita,mutta äiti ei ota niitä sisälle.kerran oli paketit jätetty oven ulkopuolelle,josta lapset olivat ne ottaneet ja avanneet.äidin kotiin tullessa ne kannettiin roskiin.äiti on päättänyt jatkaa elämäänsä ja tuo kotiin uusia mies ystäviä,näkemättä asiassa mitää pahaa,kun murros ikää lähestyvä poika tokaisee äidilleen että taasko uusi kaveri tulossa!kysyin kerran että voisiko hän antaa lasten isän edes jossain tavata lapsiansa,niin äiti tähän vastasi että"hän on melkein saanut lapsensa normaaleiksi ja kodin tasapainoiseksi,niin jos lapset tapaavat isän heidän ajatuksensa menevät sekaisin."mielestäni tällä hetkellä äiti on se joka rikkoo edelleen kodin tasapainoa,jatkuvat irto suhteet joita lapset näkevät ja äidin viha heidän isäänsä kohtaan,ei muuta tee kuin pahenna tilannetta,ja luo lapsille turvattomuuden tunnetta,ja mielestäni lasten tulisi saada tavata heidän isä,tietääkseen että myös hän välittää lapsista.mitä mieltä olette asiasta?
mielipiteitä
sivusta seurannut
2333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei!
Olen samaa mieltä kanssasi, että äidin vihanpito vaikkakin "äänetön" on lasten aistittavissa. Lapset huomaavat kyllä uskomattoman paljon, senhän me tiedämme. Itselläni oli myös eroni jälkeen "pitelemistä", etten sortunut haukkumaan lasten isää lapsillemme. Pidin huolta siitä, että lasten aikana en kenellekään moittinut isäänsä vaikka syytä kuinka olisi ollutkin...
Äiti tuntuu kipuilevan todella vielä erotuskiaan.
Sehän on inhimillistä, miten asioita pystyy käsittelemään ja unohtamaan jne. Mutta lasten etu pitäisi aina muistaa ja se, miten paljon lapset kärsivät jo itse erosta saati sitten siitä, että jompaakumpaa vanhempaa moititaan. Meinaa tulla tippa silmään, kun ajatteleekin lasten tunteiden myllerrystä näissä erojutuissa.
Onneksi omasta erostani aikaa ja lapset kunnossa...
Juttele tuon äidin kanssa luottamuksellisesti noista asioista, jos voit!!
T. myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa kokenut yh-äiti
Pikkusen piti muotoilla sun tekstiä, ennen kuin mitään ymmärsin...
Kysymykseesi: Omituiseltahan tuo äidin käytös tuntuu, mutta täytyis muistaa: Asialla on aina vähintää 2 "totuutta"
Mikä sitten totuus onkaan, niin uusien ja jatkuvasti vaihtuvien? miesystävien kotiintuonti on syvältä ja se vaikuttaa varmasti lapsiin.
avioliitossa on ollut henkistä/fyysistä väkivaltaa ja lopuksi pari on eronnut. väkivalta ei ole kohdistunut lapsiin mutta raegoivat tähän kuitenkin.
äiti on ottanut nyt tehtäväkseen pitää lasten isä, poissa lasten elämästä, vaikka isän ja lasten välillä ei suoranaisesti ole mitään. hän ei puhu SUORANAISESTI isästä pahaa mutta ei hyvääkään, eikä anna isän lähettämiä lahjoja ym. lapsille.
lapset ovat nähneet kuika heidän isä on tullut ovelle ja antanut tavaroita, mutta äiti ei ota niitä sisälle. kerran oli paketit jätetty oven ulkopuolelle,josta lapset olivat ne ottaneet ja avanneet. äidin kotiin tullessa ne kannettiin roskiin.
äiti on päättänyt jatkaa elämäänsä ja tuo kotiin uusia mies ystäviä, näkemättä asiassa mitää pahaa, kun murros ikää lähestyvä poika tokaisee äidilleen että taasko uusi kaveri tulossa!
kysyin kerran että voisiko hän antaa lasten isän edes jossain tavata lapsiansa, niin äiti tähän vastasi että"hän on melkein saanut lapsensa normaaleiksi ja kodin tasapainoiseksi, niin jos lapset tapaavat isän heidän ajatuksensa menevät sekaisin.
mielestäni tällä hetkellä äiti on se joka rikkoo edelleen kodin tasapainoa. Jatkuvat irto suhteet joita lapset näkevät ja äidin viha heidän isäänsä kohtaan, ei muuta tee kuin pahenna tilannetta, ja luo lapsille turvattomuuden tunnetta. Mielestäni lasten tulisi saada tavata heidän isä,tietääkseen että myös hän välittää lapsista.
mitä mieltä olette asiasta?