Näyttää olevan kaksi koulukuntaa kosteuden torjunnassa: tuuletuksen edistäjät ja vastakkainen tuuletuksen estäjät yhdistettynä ilman kuivauspalloihin. Jälkimmäisen oppisuunnan kannattajat tukkivat yhteyden ulkoilmaan ja kuivaavat veneen sisäilmaa kemiallisesti. Kalliiden kuivauspallojen sijaan voisi hankkia säkillisen kalsiumkloridia, eli 25 kg maantiesuolaa hintaan 9,46€. Kestää koko talven.
Suola vai tuuletus
Sps
532868
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
“Kuivapalloja on kokeiltu siten, että sellainen on pistetty kajuuttaan ja suljettu tiiviisti ovet. Joissakin tapauksissa tämä saattaa toimia, mutta useimmat kokemukset ovat kielteisiä. Keväällä kajuutassa vallitseva haju kielii tuuletuksen puutteesta. Parempi keino on käyttää kuivapalloa tehostetun tuuletuksen, esim. pienen tuulettimen kanssa.” http://venelehti.fi/oppaat/huolto/kuivapallojen-idea
Kysymys aloittajalle: miten ja mihin poistat sen 25kg kalsiumkloridia, kun se on muuttunut isoksi suolalätäköksi? Lisääkö talven ajan veneessä seisova suolasäkki moottorin ja elektroniikan korroosiota?
Aloittajan puolesta vastaisin että ehken kannattaa miettiä miten sen 25 CaCl2 sijoittaa veneeseen. Hajalevitys pinnoille sopii jos kyse on pölynsidonnasta tai jään sulatuksesta mutta on aika epäkäytännöllinen menetelmä veneen kuivausta ajatellen.
Yksi konsti on sukkien tai sukkahousujen (niksi-Pirkka!) loppukäyttö tai muut asiaan soveltuvat kangaspussit. Niihin suola, pussi roikkumaan ja alle astia johon neste tippuu. Kait ämpäri on OK (CaCl-vesiseoksesta ei kait juurikaan haihdu vettä takaisin ilmaan, vaan ehkä päinvastoin, se imee sitä vielä lisää ja saavuttaa optimiväkevyyden - vai olisiko parempi kerätä neste suppilon kautta päniköihin?)
Tippumisastia kannattaa tyhjentää ennen täyttymistään. Mihin poistat? -kysymykseen voi vastata että vaikkapa sopivalle soratielle, CaCl2 toiselta nimeltään maantiesuola, on hyvä sitomaan kosteutta ja parantamaan sorateiden pintakerrosten rakennetta.
Itse en kyllä viitsi kuivapallojen tai sukkien kanssa askarrella vaan ihan normaali ilmanvaihto muuten hyvin peitetyssä veneessä on riittävä, loki- ja kaikuanturit irti niin pohjaan tulee pari ihan riittävää tuloilma-aukkoa, luukut kiinni mutta tuuletusräppänät täysin auki. No problem.
Minulla oli 4 vuotta myynnissä maissa uusi purjevene. Luukut olivat suljettu ja suolapussi sisällä. Pikainen tuuletus ennen esittelyä poisti hajut ja myin veneen pois. Yhtään hometta ei ilmeentynyt minnekkään.
Mitä tapahtuisi jos pitäisit samanlaista venettä hyvin tuuletettuna ja ilman suolapusseja? Tarinallasi ei ole todisteluarvoa.
Puhdas ja hyvin tuuletettu vene ei homehdu. Suolapussi ei tuo lisäarvoa eikä ole tuuletuksen korvaaja.
Uteliasuuttani kysyn: miten paljon suolaa (maantiesuolaa?) sinulta kului 4 vuodessa?
"Mitä tapahtuisi jos pitäisit samanlaista venettä hyvin tuuletettuna ja ilman suolapusseja? Tarinallasi ei ole todisteluarvoa"
Etelärannikolla kosteusprosentti on kokoajan suuri ja kostealla ilmalla on järjetöntä tuulettaa.
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/hanko
"Kosteus 81 %
"
Sinulla on siis eri mielipide kuin Venelehden artikkelissa.
Mikä on ilman kosteusprosentti veneessä talvitelakoinnin aikana, jos tuuletus on estetty ja veneeseen on syksyllä pantu maantiesuolaa tai ns. kuivapalloja? Paljonko veneen sisäilman keskimääräinen kosteus% poikkeaa ulkoilman keskimääräistä kosteus%:sta? Miten paljon suolan vaihtamiset muuttavat keskimääräistä kosteutta?
Ilman kosteus% ei ole "kokoajan suuri". Viime talven aikana tein kunnostusprojektia veneessäni ja siksi pidin kosteusmittaria syksystä keväseen. Välillä oli kuivaa, välillä kosteaa. Keskimääräisen kosteuden määrittämistä en tehnyt. Jos kostealla sadesäällä jätin hehkulampun yön ajaksi lämmittämään, sisällä oli kuivaa. Maantiesuolaa en veneeseen aio tuoda. Kuivapallot totesin "humpuukiksi" jo 70-luvulla, jolloin ne olivat jonkin aikaa muodissa. Veneeni tuuletus on hyvä, hometta ei ole koskaan ollut.
Se että ilman kosteus on tänään vaikkapa 81%, ei osoita telakoinnin aikaista tuuletusta järjettömäksi!
Uskon murenemista todistaa pitkät esset. Kosteudenpoistajien hyödyllisyyden todistaa kertyneen veden määrä.
"Uteliasuuttani kysyn: miten paljon suolaa (maantiesuolaa?) sinulta kului 4 vuodessa? "
Veneen vessan hyllyllä oli 2-3kg jotain suolaa ja vessan ovi auki. Säkissä oli edelleen ainetta kun vene vietiin pois. Tiivis vene on oikea talvisäilytysratkaisu.
Veden kertyminen ei osoita yhtään mitään, jos veneeseen pääsee ulkoilmaa.
Käytännössä on vaikeaa tehdä kajuutta ilmatiiviksi, sisäänkäynnin luukkujen saumat pitäisi teipata ja kuitenkin siitä talven aika pitää päästä kulkemaan vaikkapa lämppäriä pyörittämään.
Parempi, että vähäinenkin kosteus on kipossa kuin kajuutan pinnoilla.
Ja millä perusteella väität 2-3 kg jotain suolaa sisältäneen säkkisi olleen hyödyllinen?
Pelkkiin uskomuksiin perustuvat väittämät ovat tunteiden ja mielikuvien tuotetta! Tiivis vene oli oikea ratkaisu sinun mielenrauhallesi, koska uskoit siihen etkä todennut haittaa etkä hyötyä.
Sekään ei todistaisi suolasäkkisi hyötyä, jos kaikki pari kolme kiloa "jotain suolaa" olisi vettynyt suolaliuokseksi.
Kun veneessä seisoi ämpärillinen suolavettä, se oli todiste - mutta mistä? Vain siitä, että suola imee itseensä vettä!
Eikö muuten ilmaston pitäisi jo vähitellen kuivua, koska maantiesuolaa on vuosikymmenien ajan levitetty tonneittain kaduille ja teille?
Tuolla ilman suhteellisella kosteusprosentilla ei ole mitään tekemistä homehtumisen kanssa. Kosteuden tiivistymisellä pintoihin sensijaan on, mikäli ei pääse kuivumaan.
Esimerkiksi vintilläni ei ole yhtään hometta, vaikka on kylmää tilaa. Ei myöskään lautataapelissa pihalla, joka on vaan ihan pressun alla. Olennaista näille on riittävä tuuletus. Kostealla ja kuivalla säällä.
Vaikka sinulla on vettä kipossa, se ei tarkoita, että sitä olisi ilmassa vähemmän kuin muuten olisi. Eikä se siis tarkoita, että vene olisi kuivempi. Veden kertyminen ei todista mitään, jos veneeseen pääsee ulkoilmaa.
"Ja millä perusteella väität 2-3 kg jotain suolaa sisältäneen säkkisi olleen hyödyllinen?"
Uudessa matalenergiatalossa on lähes sama kosteusprosentti kuin ulkona vaikka on koneellinen iv lto kennoineen ja jälkilämmitysvastuksineen. Klapit kannattaakin laittaa leivinuunin jälkilämpöön kuivumaan helppoa sytytystä varten, vaikka kuivia ostoklapeja säilöisi kuukausitolkulla huonelämmössä.
ei, sillä se huuhtoutuu pohjaveteen. Pohjavesi kyllä on paikoin vähissä :)
Itse pidän normaalin ilmanvaihdon veneessä ja laitan lisäksi "kuivausainetta" pistopunkkaan ja/tai muihin huonosti tuulettuviin paikkoihin. Ostin muutama vuosi sitten ison säkin sulatussuolaa ja siitä riittää vieläkin. 1,5 litran limupullosta saa hyvän ilmankuivaimen kun leikkaa pullon yläosan pois ja kääntä suppiloksi alaosan sisään. Tämän suppilon sisään suodatinpussi ja suolaa. :)
Kaiken perustana on kuitenkin puhdas vene. Ei likaista venettä saa raikkaaksi tuulettamalla tai palluroilla. Uusimmassa hankinnassani oli pidetty edellisen omistajan toimesta näkyvät sisätilat puhtaina ja siisteinä, mutta hyi että se pölyn ja lian määrä vaikeasti päästävissä paikoissa! Kesällä tein totaalisen sisätilojen pesun ja nyt ei herkkänenäinen avopuolisonikaan haista veneessä mitään.
En kuulu suolalahkoon, mutta siellä " kuivauspallossa" luultavasti on samaa maantiesuolaa reippaammalla kilohinnalla - oletan. Isoon muoviastiaan voisi kiinteät suolat levittää ja keväällä kerätä suolalitku pois. Kun kilokaupalla käyttäisi niin teoriassa voisi jotain tapahtuakin. Tarkemmin tietäisi poistetun veden määrän helposti punnitsemalla. Siinäpä suolalahkolle talveksi puuhastelua niin saadaan tarkempia tietoja.
"Siinäpä suolalahkolle talveksi puuhastelua niin saadaan tarkempia tietoja. "
http://www.motonet.fi/fi/tuote/605313/Kosteudenpoistaja
Tuollainen ja kaksi suolapussia kestää talven 30-40ft paatissa. Tyhjentää pitää syksyllä kuukauden parin välein.
Motonet ja muut suolapussien/kuivapallojen kauppiaat ovat sitä tyytyväisempiä mitä enemmän suolauskon lahkolaisia tulee asiakkaiksi.
Kuivapallojen hyöty voidaan mitata euroilla.
Tässä pari suomennos-sitaattia kalsiumkloridin haitoista ja hyödystä. Haitat;
"Kalsiumkloridin pölyäminen voi aiheuttaa keuhkovaurioita.
Venekäytössä kalsiumkloridin sanotaan oleva huono kosteudenpoistaja, mutta tehokas korroosion edistäjä: jos veneeseen halutaan kosteuden poistoa, kalsiumkloridin välttäminen on hyvä ajatus!"
https://www.eva-dry.com/blog/dehumidifiers/the-dangers-of-using-calcium-chloride-for-dehumidifying/
Hyöty:
"Kalsiumkloridin ja muiden kosteuden poistajien on osoitettu toimivan huonosti, kun ilma kylmenee n. 8 asteen alapuolelle (alkup tekstissä 45 F). Se johtuu osaksi siitä, että ilman absoluuttinen kosteus vähenee lämpötilan laskiessa, mutta myös suolakide-neste-tasapainosta. Reaktio on 100 kertaa hitaampi talvella kuin kesällä.
Älä odota siitä olevan hyötyä kylmän vuodenajan aikana. Kalsiumkloridi voi olla kuukauden veneessä tekemättä mitään"
http://www.practical-sailor.com/issues/37_30/features/Thermo-Electric-Dehumidifiers_11049-1.html
Ainakin ensimmäinen sitaattisi jossa todettiin suolan liukenevan ilmaan ja olevan vaarallinen hengitettäessä, oli SiO2- eli "silica gel" -kuivaimen valmistajan mainostekstistä ja vaikutti huuhaalta.
Toisen linkin sähköllä toimivat suolanpoistajat ovat varmasti tehokkaita - mutta vaativat sähköä.
Mökkini lämpiää keväästä kesään ja syksyn aurinkoisina päivinä tämän tyyppisellä järjestelyllä:http://www.solarventi.dk/ (tuota nimenomaista tuotetta en ole testannut). Mitäs jos laittaisi tumman pressun ja auringon puolelle pari taipuisaa aurinokkennoa joihin kumpaankin kytkisi tuulettimen? Eli aurinkopäivinä pressu lämmittäisi ilmaa pressun alla, ja aurinkokennotuuletin puolestaan tuulettaisi ilmaa veneen sisällä ja veneestä ulos. Pienikin ilmanliike olisi eduksi. Pimeinä päivinä tuuletus olisi vähäisempää. Sydäntalvella pakkasella sitä tuskin tarvitaan.
Mulla on käsitys, että kaliumkloridi olisi tehokkaampaa, tai ainakin sitä kuluisi vähemmän kuin kalsiumkloridi. Yhtenä talvena laitoin sitä sukkahousuissa roikkumaan, ja vettä tuli saman verran kuin kalsiumkloridin kanssa, mutta tavaraa jäi jäljelle enemmän. Saatavuus on kyllä heikompi.
Suolapussit ja tuutelus, kumpaakaan ei tarvita. Vene tiiviiseen pakettiin, kaikki luulut kiinni on paras toimintamalli. Niin ja tietenkin kunnon sisäsiivous.
Selvä, löytyi kolmaskin oppisuunta-tai uskonlahko. Vielä yllättävämpi kuin suolaus.
Tänä vuonna olen kokeillut 40-jalkaisessa veneessä 500 watin öljytäytteistä lämpöpatteria keskellä salongin lattiaa. Kaikkien kajuuttojen ovet jätin auki, sekä salongin kattoluukun raolleen ja kaikki ilmanvaihtoventtiilit auki. Kosteudenpoistajia ei ole. Hyvin tuntuu olevan kuiva ja raikas ilma veneessä.
Lämmitys ja tuuletus onkin sitten neljäs oppisuunta. Varmaa hyvä mutta saattaa olla aika yleistä, ettei jätkuvia sähkölaitteiden kytkentöjä sallita.
Niinpä. Jännityksellä odotan myös talven sähkölaskua. Meillä joka veneellä on oma tolppa, josta saa ottaa sähkön läpi talven. Kätevää myös akkujen kunnossapidon kannalta, kun älylaturi on koko ajan kytkettynä.
Jos jatkuvia sähkölaitteita ei suvaita niin kuvittelen sen olevan turvallisuuskysymys. Palaa kerralla kaikki veneet. Sähkölasku/5 kk olisi luokkaa 1800kWh. Mitenkä paljon 500W nostaa lämpötilaa kun lämmitetään kirjaimellisesti "harakoille"?. Muutama aste riittää suhteellisen kosteuden laskemiseen mutta lämpiääkö vai riittäisikö kenties pienempikin teho?. Onko arvausta tai kokemusta?. Sattumalta minullakin on öljytäytteinen iso patteri remppahommien ajaksi mutta en jätä päälle poistuessa.
Minä käytän patteria ensisijaisesti siksi, että kuvittelen sen tuottaman pienen lämmön parantavan oleellisesti ilman kiertämistä. Ehkä se myös pitää veneen sisälämmön tasaisempana ja sitä kautta vähentää kondenssia. Mitään tieteellistä näyttöä tuosta minulla ei ole, puhdasta mutua. Mutta kuiva ja raikas ilma veneessä siis on. Termostaatti on aika pienellä, joten enimmän osan aikaa patteri on pois päältä. Paloturvallisuusongelmaa ei öljytäytteisessä patterissa käytännössä ole. Puhallinlämmitin onkin sitten toinen juttu, niitä ei pidä yksin jättää.
Lämptilaero ulkoilmaan menee melko lineaarisesti tehon mukana. 4 kW venelämppillä keskikokoinen purjevene lämpiaa 20-30 astetta ulkoilmaa kuumemmaksi. 4 kW lämmittimen pienin teho on 0,9-1,5 kW. Pienimmällä teholla lämpiää n. 5 astetta yli ulkoilman, joten 500 W riittänee 2-3 asteeseen. Se tarkoittaa jo n. 15 prosenttiyksikön laskua suhteellisessa kosteudessa.
"Paloturvallisuusongelmaa ei öljytäytteisessä patterissa käytännössä ole"
Varmaan näin onkin, mutta paloturvallisuusmääräysten mukaan lisälämmitintä ei saa jättää päälle, kun veneestä poistutaan. Verkkokaapelit irroitetaan, kun vene jää ilman valvontaa. Samoin paloturvallisuussyistä jopa veneen akkukaapelit tulisi irrottaa akuista. Monilla venetelakoilla on ruvettu kiinnittämään enemmän huomiota turvallisuusmääräyksiin, kun telakkapaloja on sattunut.
http://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/Telakkaturvallisuus_2014.pdf
Jos jatkuvaan verkkovirran käyttöön olisi mahdollisuus, varmastikin pieni lämpölähde veneessä alentaisi sen sisäilman kosteutta (ja estäisi mahdolliset pakkasvaurot, jos lämminvesivaraajaan tai muualle on jäänyt vettä).
Laitapa linkki noihin mainitsemiisi kieltoihin "paloturvallisuusmääräyksissä".
"lisälämmitintä ei saa jättää päälle, kun veneestä poistutaan. Verkkokaapelit irroitetaan, kun vene jää ilman valvontaa. Samoin paloturvallisuussyistä jopa veneen akkukaapelit tulisi irrottaa akuista. "
Onko jotain syytä, miksi näitä määräyksiä ei pitäisi noudattaa myös veneen ollessa vedessä?
Siinä veneseurassa, johon itse kuulun, veneen maasähkökaapelit eivät saa olla verkkoon kytkettyinä ilman valvontaa.
Ok. Irrotatteko myös akkukaapelit akuista, kun vene jää ilman valvontaa?
120 mm ruttuputki veneen pilssistä avattavan ikkunan kautta partaan yli maahan ja ikkunanpuitteisiin vaahtomuovia tilkkeksi. Ilma kiertää painovoimaisesti veneen pilssistä ylöspäin eikä kosteutta pääse syntymään. Doradeventtiilit huolehtivat poistosta. Muut luukut tukkoon. On raikasta!
Onko aivan pakko käydä samat jankkaukset läpi uudestaan vuodesta toiseen? Entäs se muovipussi siellä pakoputkessa?
Tosiaan on vanhan toistoa, mutta niinhän joulukin tulee joka vuosi samoine traditioineen.
Internetin aikaa kauemmaksi muistellessa huomaan, että samanlaista kuivapallo -keskustelua käytiin jo n. 40 vuotta sitten. Silloin kaiketi ensimmäinen kuivapallo-innostus puhkesi. Se tuli Ruotsista.
Muutamat veneilijät olivat innoissaan, kun veneen kajuuttaan asennetun suolapallon alla olevaan kippoon kertyi vettä. Heidän mielestään kipossa oleva vesi todisti veneen kuivuvan saman verran kuin kippoon tuli vettä. Todistelu upposi herkkäuskoisiin nopeasti.
Lopulta meikäläinenkin tuli uteliaaksi, kun kaverit kehuivat. Ostin Maritimista ruotsalaisen kuivapallon. En tuntenut enkä nähnyt sen aiheuttavan mitään eroa veneen sisätiloihin. Syyspurjehduksella heräsin varhain aamulla, kun pisaroita tippui otsaan. Niitä oli tiivistynyt kansiluukun metallikehykseen niinkuin ennenkin. Siitä tippui ja osui. Rupesin keittelemään aamukahvia ja sitä odotellessa katsoin kuivapallon vesisaalista.
Siihen aikaan kuivapalloa markkinoitiin kesäkäyttöön. En muista, että olisi puhuttu talvikäytöstä.
Kuivapalloinnostus tuntui vähitellen hiipuvan. Mainostus taisi hiipua myös enkä muista nähneeni ruotsalaistuotetta enää moneen vuoteen kauppojen hyllyillä.
Nyt sitten sama vanha idea on saatu uudelleen lämpiämään. Ja ihan samat "musta tuntuu" ja "näethän itsekin vettä pöntössä" -perustelut kuin 40 vuotta aikaisemmin.
Kyllä pikkulapsetkin joulupukkiin uskovat kunnes ikää karttuu ja alkavat huomata naamarin…. Pääasia, että kaikilla on hyvä olla!
Nautitaan joulun ajasta eikä oteta uskonasioita liian vakavasti. Jokainen on omasta mielestään oikeassa ja saakin olla.
Entäs jos on tuuletellut venettä kostalla ilmalla pari talvea ja havaitsee, että vene homehtuu herkästi. Sitten on useita veneitä vuosia luukut kiinni ja venttilit ja mastonaukot tukossa kosteudenpoitstajalla tai ilman ja havaitsee ratkaisun paremmaksi. Näin ei tarvitse selitelläkään niin pitkään kuin kostalla ilmalla tuulettavat.
Niin, siinä yrittää sitten kuivata maapallon ilmakehää. Näinhän siinä käy jos kuivattava tila ei ole suljettu. Jos pidän kuivauspalloa kotipihallani niin kyllä vettä kertyy astiaan muttei se tarkoita että kotipihallani on yhtään sen kuivempaa.
Kenelläkään ei vain vielä ole tuollaisia kokemuksia. Kokemuksia tuuletetusta ja raikkaasta sekä suljetusta ja ummehtuneesta kyllä.
Jos vene homehtuu herkästi, se on likainen.
Minä ymmärrän hyvin heikosti tuota kosteus-kuivaus-home keskustelua. Omassa veneessäni jätän kulkuluukun ja keulaluukun noin 10 mm raolleen talveksi. Näin on toimittu sukupolvien ajan. Mikä minulta jäi huomaamatta?
Huomaamatta jäi takapunkassa oleva avattava ikkuna. Sekin olisi pitänyt jättää auki.
Eikö tätä asiaa voisi ratkaista faktatiedon pohjalta mieluuummin kuin huutoäänestyksellä? Pannaanpa faktat pydälle:
1) Home on rihmastoina kasvava mikrobi. Kasvulla on 3 edellytystä: lämpö (home kasvaa parhaiten +20- +25°:ssa, mutta voi lisääntyä +5 - +35°ssa), kosteus ja ravinto (paperi, puu, elintarvikkeet, lika). Home ei kasva, jos joku 3:sta puuttuu.
2) Ilmavirtaukset rajoittavat mikrobikasvua.
3) Ilman vesimäärä riippuu lämpötilasta. Kun suhteellinen kosteus on 100%, ilman vesimäärä +20°:ssa on 17g/m3, +5°:ssa 6.4g/m3 ja -10°:ssa vain n. 2g/m3. Jos suht.kosteus on 85% ja lämpötila -20°, ilmassa on ainoastaan 0.74g vettä kuutiometriä kohti. Yksi suolapussi voi hyvin säilyä veneessä talven yli, koska talvella ilman vesipitoisuus on vähäinen.
Jokainen voi itse päätellä onko kylmässä veneessä olevasta suolapussista todellista hyötyä vai ei, estääkö veneen tuuletuksen vai ei, järjestääkö homeelle ravintoa vai ei.
Lähteitä: evira.fi, sisäilmayhdistys.fi,
sarlin.com (kastepistetaulukko)
Lisähuomiona vielä se, että 40 vuoden aikana talvet muuttuneet lämpimämmiksi ja kosteammiksi. Vime talvena Etelä-Suomessa kosteaa asteita tammikuuhun asti.
Luulisi, että sitä tärkeämpi on huolehtia veneen sisätilojen puhtaudesta (ettei homeella olisi ravintoa) ja tuuletuksesta (jos se kerran rajoittaa mikrobikasvua). Veneen sisälämpötila ei sentään taida vieläkään olla homeen kasvulle paras mahdollinen (20-25°). Onneksi ilman absoluuttinen kosteus +5° talvilämmössä sentään on melko vähäinen verrattuna +20°:een vesimäärään kuutiota kohti, vaikka suhteellinen kosteus olisi 100%. Home tarvitsee vettä, lämpöä ja ravintoa. Niinhän se meni.
Onhan tässä viimeisen kuukauden aikana tainnut olla yksi päivä, jolloin lämpötila oli yli 5 ja pienen pienet mahdollisuudet homeella kasvaa. Seuraavan kerran sitten joskus maaliskuussa. Keväällä tosin ilma on yleensä varsin kuivaa. Ja kuten jo varmaan kymmeneen kertaan todettu, talvella se umpikosteakaan ei varsinaisesti ole kovin kosteaa, tuntuu vain.
Koulukuntia on monia ja jokainen telakoikoon paattinsa makunsa mukaan, muovisulkuun tai ilmakiertoisesti.
Ite oon telakoinut nelisenkymmentä vuotta erilaisia puu-, lasikuitu-, teräspaattejani, 6-11 metriä.
Paatin päälle ”pikku mökki”, jossa ilma kiertää ja himpun luukkuja auki. Ilma on kulkenut, eikä ole tarvinnut viritellä mitään sukkahousupalloja. Tärkein, ettei sisäpinnoille jää muhimaan lämmönvaihteluista tiivistynyttä kosteutta.
Välillä täydempänä / tyhjempänä olleeseen tankkiinkaan ei ole kondensoitunut vettä.
Sen sijaan auto seisoi nyt pariviikkoa lomareissun ajan katoksessa. Siihen paistoi välillä aurinko, eikä ilma kiertänyt. Sisälle jäi toki normaalit jaloista tulleet lumet ja ikkunoista skraapatut härmät. Siellä ne sitten vuorotellen suli ja pakastui. Kun läksin sitten reissun jälkeen kaupoille, niin ensin piti kuivailla kaikki ikkunat sisäpuolelta kun vesi valui joka paikasta. Tuuletus tai kosteuspallot olisi varmaan auttanut. Palloja ei ollut ja avoimista ikkunoista olisivat oravat pesiytyneet autoon. Ostin sitä suolaa kaupasta ja arvelin askarrella pallot autoon. Voinpahan ainakin testata omissa oloissani auttaako auton sisätilojen kosteusongelmiin.
Veneen pidän edelleen sisältä mahdollisimman puhtaana, tyhjänä turhista tavaroista ja sopivasti tuuletettuna.
Home siellä veneessä haisi ennen kuin laitoin talviteloille ja haisee se vieläkin. Patjat on heitetty roskiin ja kloriitilla puunattiin paikkoja jo syksyllä. On se sitkeä kaveri... Pitää pestä vielä perusteellissemmin keväällä. Pinnat ovat lähinnä lakattua teakkiä ja maalattua lasikuitua. Kai siellä sitten on kalusteiden takana paskapesiä, jotka vaan on avattava, että pääsee riittävästi pesemään. Taidan pyyhkiä asetonilla koko veneen
Wikipediasta:"Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin kylmässä kuin 2°C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi.Jotkin homeet pystyvät käyttämään ilmassa olevaa kosteutta vedenlähteenään"
Aikaisempia virheajatuksia homeesta: Homeitiöt eivät kuole valitettavasti etikalla eikä kloorilla pyyhkimällä eikä kilmaa kuivaamalla. Voivat lisääntyä luultua viileämmässä. Eivät myöskää kaipaa ruokaa vaan esimerkiksi klooripitoisella aineella pyyhitty kiiltävä lasikuitu voi olla mustien hometäplien peitossa pari viikkoa myöhemmin, jos on lämmintä kosteaa huono ilmanvaihto. Avainsanat lisääntymisen ehkäisyssä ovat puhtaus ja ilmanvaihto. Hometta on aina ja kaikkialla ympäristössä kuten baskteereitakin.
Homeitiöt, ainakin osa niistä, selviää avaruudessakin. Ihan äkkiseltään on siis vaikea löytää sopivaa säilytyspaikkaa lähistöltä, jossa home ei elä.
Mutta, jos hometta on, se pitää puhdistaa homeen pesuun tarkoitetulla aineella. Sen jälkeen pinta pitää käsitellä homeenestoaineella. Voi tuntua hassulta, ettei esimerkiksi tärpättii tapa hometta yhtä hyvin kuin siihen tarkoitetut aineet. Se johtuu kuitenkin siitä, että home ei ole maali tai polymeeri vaan elävä organismi
Tsekkaa tämä, pääset helpommalla:
http://www.allergia-apu.fi/palvelut/otsonointi-myynti-vuokraus-palvelu.html