Luonani on käynyt jo pidemmän aikaa ihana panomies.. Hän on tosi huomaavainen ja meillä on todella ihanaa lakanoiden välissä... Tätä on kestänyt kohta jo pari vuotta..
Mutta kun olen viimeset puoli vuotta ollut ihastunut mieheen, enkä ole saanut sanottua sitä miehelle.... Mutta joka kerta harmitukseni on suuri, jos mies vaikka joutuu perumaan tulonsa, siis hoitaa kyllä aina kauniisti ja tyylikkäästi perumisensa, ei siinä mitään...
Mutta kysymys kuuluukin, että miten kauan olen valmis odottamaan ja pitämään tunteita sisälläni?? Aina kun mies lähtee luotani, iskee tämä sama valtava kaipuu ja olen aikeissa tekstata tai soittaa tunteeni miehelle.... Mutta tunnekuohu on aina suuri kaikessa mikä liittyy häneen ja tavallaan kiusaan itseäni... Eihän siinä mitään, jos pystyn pitämään suhteen pelkästään hauskanpitona, mutta kun muutkaan miehet eivät enää kiinnosta, niin olen jotenkin tunnetasolla sidoksissa tähän mieheen....
Mutta kun olen viimeset puoli vuotta ollut ihastunut mieheen, enkä ole saanut sanottua sitä miehelle.... Mutta joka kerta harmitukseni on suuri, jos mies vaikka joutuu perumaan tulonsa, siis hoitaa kyllä aina kauniisti ja tyylikkäästi perumisensa, ei siinä mitään...
Mutta kysymys kuuluukin, että miten kauan olen valmis odottamaan ja pitämään tunteita sisälläni?? Aina kun mies lähtee luotani, iskee tämä sama valtava kaipuu ja olen aikeissa tekstata tai soittaa tunteeni miehelle.... Mutta tunnekuohu on aina suuri kaikessa mikä liittyy häneen ja tavallaan kiusaan itseäni... Eihän siinä mitään, jos pystyn pitämään suhteen pelkästään hauskanpitona, mutta kun muutkaan miehet eivät enää kiinnosta, niin olen jotenkin tunnetasolla sidoksissa tähän mieheen....
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sinulle tapahtui klassinen. Sä ihastuit\rakastuit, valitettavasti. Tää tapahtuu yleensä naisille. Ei meistä yleensä ole pelkkiin pani juttuihin tai sitten täytyy vaihtaa kaveria, ettei tunteet ehdi herätä.
Todellakin..ei niin naisten juttu, koska tunteethan ei tuohon peliin kuulu. Teeppä se, että ilmaiset hänelle tunteesi, niin saat kyllä hyvästellä hänet samalla.. Ikävä kyllä näin se menee. Ne "oharit" olleet juuri niitä muita panoja vain.. Miesten maailma pyörii vain se yhden asian ympärillä ja ei paljon jonkun naisen tunteet heilauta, haitta kylläkin, eli eroon sellaisista ne haluaa.
Itse ainakin miehenä haluan vain pitkän parisuhteen ja se oli kyllä viimeksi nainen joka vain pani ja antoi pakit, itse olisin halunnut jatkaa vaikka jopa kokonaan ilmankin seksiä.
...tttu mitä yleistämistä! Minut on jätetty 34 kertaa elämäni aikana enkä itse ole jättänyt koskaan. Kertoo että naisilla ei ole minkään valtakunnan tunteita olemassakaan. Nyt yritän rakentaa itseäni siihen suuntaan että pystyisin jättämään ekana. Vaikeaa se on enkä viimeksikään onnistunut kun halusin katsoa tuleeko jutusta mitään. Edes narsismi, väkivalta tai vastaava ei kuulu suhteisiini joten en ikinä ole saanut selville jättämisien syytä eikä niitä ikinä ole kerrottu.
Ainoa johtopäätökseni on se että kukaan ei koskaan ole mua rakastanut sillä eihän rakasta koskaan jätetä.
Kertokaa ammatti jättäjät että miten pystytte elämään ihmisen kanssa ilman mitään tunteita? Itselläni on aina tunteet pelissä ja jätetyksi tuleminen on kuin puukonisku selkään jolloin romahdan täysin.
Sinä _koet_ tulleesi jätetyksi 34 kertaa. Oletko varma, että naiset edes kokivat olevansa kanssasi vielä parisuhteessa? "Eihän rakasta koskaan jätetä" - kuinka nopeasti oikein rakastut?
Kiitos sulle - ei voi yleistää.. Ihanaa kuulla, että noinkin päin on, että nainen vaan haluaa seksiä ja mies enemmänkin... Haluatko kertoa tarkemmin kuinka teillä kuvio eteni? Oliko teillä pelkkä seksisuhde heti alusta alkaen vai oliko siinä muutakin? Kerroitko sitten naiselle tunteistasi ja sait pakit vai miten, jos saa kysyä?
Minä naisena luulin pystyväni pelkkään seksiin ja meni kauan ennen kuin edes ajattelin miehestä mitään enempää, mutta hupsis niin siinä sitten vaan kävi, että menin ja rakastuin, ei kai se synti ole.... Ikinä ei enää tule pelkkää seksisuhdetta kunhan tämän saan joskus selvitettyä....
Olen myös ajatellut, että jos haluan pitää miehen lähettyvillä en ikinä puhu mitään tunteistani... Tiedän, että on melko varma konsti menettää hänet kertomalla tunteistani, mutta se onkin sitten eri juttu teenkö oikein itseäni kohtaan silloin ja haluanko kärsiä....
Tekee niin tai näin, niin kärsiä saa aina. Vakipanoon ei kannattais ihastua, mutta minkä tunteilleen voi. Vaikea on päästä asian yli, vaikka miten yritän miettiä asian/suhteemme huonoja puolia. Niitäkin oli, vaikka katsoinkin asioita ruusunpunaisten lasieni läpi ja työnsin ne taka-alalle ja päätin keskittyä niihin hyviin asioihin.
Mistä mä saisin vakipanon...?