kohta kynttilä pöydälläin, ei enään liekkiä syttymään saa vaikka kuinka yrittää sytyttää.
Kynttilässä vielä reunukset jäljellä, mutta kun elämän lanka on kulunut loppuun niin loppuu tuo lämpökin.
Kynttilässä vielä reunukset jäljellä, mutta kun elämän lanka on kulunut loppuun niin loppuu tuo lämpökin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletko nainen vai mies?
en oo kukaan enkä mitään, täysin mitätön.
Jos nyt vain haluat nähdä itsesi niin. Minullakin on huonot päivät, mutta piiskaan itseäni muistamaan, että elämä on ainutkertainen ja meille annettu lahja.
normaalia tuntea noin tässä materialistisessa ja hektisessä maailmassa, jossa odotukset ja siihen ladattavat panokset suuria. Ei itsellänikään ole muuta kun terveyteni ja vähän ruokaa. Mutta, tarkemmin ajateltuna olen nyt onnellisempi kuin 10 vuotta sitten, kun uusi mersu ja paksu lompakko taskussani. Se on pinnallista, kuin mikä. Aloin vain yksinkertaisesti olemaan onnellinen pienistä asioista. Hymyilen vastaantulijoille, muutin asenteitani tiettyihin asioihin. Voin sanoa, että olen saanut paljon enemmän todellisia ystäviä tämän myötä. Edelleen ponnistelen huomisen puolesta ja sen oikean rakkauden, mutta tiedän olevani oikealla tiellä. Voitko kertoa miten sinulla menee?
No työnpuolesta tällähetkellä vähän hiljaista, viikko sillointällöin töitä, siitä en niinkään murheita kanna niinkauan kun on rahaa elämiseen ja olemiseen, tiedän että keväällä taas vilkastuu ihan uupumukseen asti työnteko.
Suurempi murhe on siinä että olen tajunnut että pitää alkaa välttelemään minun ihastustani jotta saan tunteeni hävitettyä, tämä taas tarkoittaa että pitää jossainmäärin pysytellä muistakin ystävistä erossa jotta saisi tämän toteutumaan.
Toinen tietää tunteeni, muttei tunne samoin joten jokin loppu nyt on väkisin tälle saatava.
Tietää siis erakoitumista hetkeksi, ei vaan enään riitä voimat tähän jatkuvaan kaipuun tuskaan.
Siis samalla tiellä mennään. Sanoin tuossa ylhäällä, että oikealla tiellä.
Ei siinä mielessä, että lopputulos tulisi olemaan mieluinen. Mutta jotakin
selvyyttä saattaa tulla, monen vuoden epätietoisuuden jälkeen. Ei näitä
tunneskaaloja loputtomiin jaksa. Sinun tapauksessasi toivon, että ihastus
sittenkin muuttaisi mielensä. Tiedän, että ihmeiden aika ei ole ohitse.
Itselleen kannattaa myös opetella nauramaan. Välillä olo on kuin olisi hömötiaisen pesältä tullut.
oon tän samantapaisen kierteen käynyt jo kertaalleen vuosia sitten läpi, en uskonut että enään koskaan tulisi ihmistä vastaan joka saisi niin voimakkaat tunteet aikaiseksi.
Hetkellä kun kaikkein vähiten sitä odotin huomasinkin että eräs lähipiiristä oli saanut liekin rohahtamaan voimakkaampana kuin koskaan aikaisemmin.
En oikein viitsisi elää tuon toiveen kanssa että ihmeiden aika ei ole ohi, se vaan saa tämän tuskan pitkittymään luomalla turhia toiveita.
Olin ehkä liian avoin kertoessani, tunnistin tuon mihin tilanne on johtamassa ja kerroin sen myös samassa rytäkässä kun tunteeni selvensin.
Uskon kuitenkin siihen että rehellisyys kannattaa, ei ainakaan toinen joudu pettymään minun tunteideni oikuista kun tietää tilanteen..
Rehellisyys ja avoimuus on aina hyvästä.