Automaation haitallisiin vaikutuksiin alettiin Yhdysvalloissa kiinnittää huomiota melko pian sodan jälkeen. Säätötekniikan isä, Norbert Weiner varoitti jo v. 1949 automaation kiistämättömistä vaaroista työllisyydelle. Varsinainen keskustelu asiasta alkoi 1960-luvun alkupuolella. Joukko eturivin tiedemiehiä ja talousmiehiä, J. Robert Oppenheimerin johdolla, kirjoitti v.1963 avoimen kirjeen presidentille varoittaen automaation vaaroista ja vaatien asiaa koskevaa yhteiskuntakeskustelua.
Oppenheimerin "Kolmoisvallankumouksen" komitean (The Ad Hoc Committee on the Triple Revolution Memorandum, 22.3.1964) raportissa todetaan, että kyse on kolmesta samanaikaisesta vallankumouksesta: säätöteknisestä, aseteknisestä ja ihmisoikeuksia koskevasta. Tietokoneohjattu automatiikka aiheuttaa perustavaa laatua olevan muutoksen työn ja tulojen väliseen suhteeseen. Tulot on tähän asti jaettu työhön osallistumisen perusteella. Tämä periaate on nyt uhattuna. On alkanut uusi tuotantoa ja taloutta koskeva aikakausi, jonka organisatoriset periaatteet ovat aivan toiset. Presidentin ja kongressin on nyt taattava jokaiselle kansalaiselle riittävä toimentulo kansalaisoikeutena.
Presidentti Kennedy ja sitten Johnson asettivat komission pohtimaan automaatiota ja talouskehitystä. Esillä oli kaksi näkemystä. Toisen mukaan hallituksen on heti reagoitava automaation haittoihin. Toinen, lähinnä liikemaailman näkemys oli se, että automaatiossa on kyseessä normaali kehitys. Hallituksen komissio pyrki löytämään näiden kahden ajattelutavan väliltä keskitien, vaikka sen kokoamat tiedot selvästi tukivat Oppenheimerin komitean näkemystä.
Komissio totesi, että "teknologia eliminoi työpaikkoja, ei työtä". Työ ilman työntekijöitä vaatii hallituksen toimenpiteitä, joilla se luo tuloja ja ostovoimaa niille työntekijöille, jotka teknologia on syrjäyttänyt. Komissio kuitenkin näki teknologian aiheuttaman työttömyyden tilapäisenä häiriönä talouskehityksen tiellä.
Myös Yhdysvaltojen työväenliike kävi aluksi kiivasta keskustelua automaation työllisyysvaikutuksista. Rifkin näkee kuitenkin, että osittain juuri työväenliike on syyllinen siihen, että teknologisen työttömyyden syvin luonne unohdettiin. Työväenliikkeen kohdalla vaikutti asiaan ilmeisesti pelko tulla leimatuksi teknisen kehityksen jarrumiehiksi. Työväenliike ilmoitti 1950-luvun puolivälissä pitävänsä teknistä kehitystä - myös silloin kun se on ihmistyötä vähentävää - myönteisenä kehityksenä, joka johtaa lopulta suurempaan inhimilliseen edistykseen. Olen itse samaa mieltä, jos vain tulonjako-ongelma halutaan ja osataan ratkaista.
Työväenliikkeen vaatimukseksi tuli syrjäytyneiden työntekijöiden uudelleenkoulutus, johon työnantajat ilomielin suostuivat, olihan tämä huomattavasti halvempi ratkaisu. Työväenliikkeen pahin virhe oli, että se arvioi väärin uuden teknologian kyvyn luoda uusia työpaikkoja. Se ei myöskään nähnyt työnantajien perimmäistä pyrkimystä vähentää kaikin keinoin riippuvuutta ihmistyöstä. Automaatio vei näin työväenliikkeen tehokkaimman aseen, lakon, ja liike alkoi menettää kannatustaan kuihtuen ontoksi jäänteeksi aikaisemmasta ylivoimaisesta roolistaan.
Tänä päivänä huoli automaation vaikutuksista on taas heräämässä, mutta nyt aivan toisella ja paljon laajemmalla tasolla. Nyt on kyse koko Yhdysvaltojen taloudesta ja paljolti koko globaalista markkinataloudesta. Ongelma koskee nyt jokaista talouden sektoria ja jokaista työläisten ryhmää. Amerikkalainen alaluokka, joka vielä nyt muodostuu pääosin värillisistä kaupunkilaisista, on lisääntyvässä määrin muuttumassa valkoihoisten esikaupunkilaisten miehittämäksi. Kolmas teollinen kausi tuo tullessaan valtavat mittasuhteet saavan maailmanlaajuisen taloudellisen kriisin. Miljoonat ihmiset menettävät työnsä teknisten keksintöjen myötä ja maailman ostovoima romahtaa. Tällä kehityksellä on syvällekäyvät vaikutukset koko meidän sivilisaatiollemme, Rifkin ennustaa.
Poliitikot ovat laiminlyöneet haasteensa vaikuttaa kehityksen kulkuun ja niin yhtiöiden johtokuntien huoneissa, tehdassaleissa ja vähittäismyymälöissä on jo kauan ollut käynnissä hiljainen vallankumous. Yritykset valmistautuvat kohtaamaan tietoyhteiskunnan uudet haasteet. Ollaan siirtymässä fordismin jälkeiseen aikaan, joka perustuu työntekijättömään tulevaisuudenkuvaan.
Oppenheimerin "Kolmoisvallankumouksen" komitean (The Ad Hoc Committee on the Triple Revolution Memorandum, 22.3.1964) raportissa todetaan, että kyse on kolmesta samanaikaisesta vallankumouksesta: säätöteknisestä, aseteknisestä ja ihmisoikeuksia koskevasta. Tietokoneohjattu automatiikka aiheuttaa perustavaa laatua olevan muutoksen työn ja tulojen väliseen suhteeseen. Tulot on tähän asti jaettu työhön osallistumisen perusteella. Tämä periaate on nyt uhattuna. On alkanut uusi tuotantoa ja taloutta koskeva aikakausi, jonka organisatoriset periaatteet ovat aivan toiset. Presidentin ja kongressin on nyt taattava jokaiselle kansalaiselle riittävä toimentulo kansalaisoikeutena.
Presidentti Kennedy ja sitten Johnson asettivat komission pohtimaan automaatiota ja talouskehitystä. Esillä oli kaksi näkemystä. Toisen mukaan hallituksen on heti reagoitava automaation haittoihin. Toinen, lähinnä liikemaailman näkemys oli se, että automaatiossa on kyseessä normaali kehitys. Hallituksen komissio pyrki löytämään näiden kahden ajattelutavan väliltä keskitien, vaikka sen kokoamat tiedot selvästi tukivat Oppenheimerin komitean näkemystä.
Komissio totesi, että "teknologia eliminoi työpaikkoja, ei työtä". Työ ilman työntekijöitä vaatii hallituksen toimenpiteitä, joilla se luo tuloja ja ostovoimaa niille työntekijöille, jotka teknologia on syrjäyttänyt. Komissio kuitenkin näki teknologian aiheuttaman työttömyyden tilapäisenä häiriönä talouskehityksen tiellä.
Myös Yhdysvaltojen työväenliike kävi aluksi kiivasta keskustelua automaation työllisyysvaikutuksista. Rifkin näkee kuitenkin, että osittain juuri työväenliike on syyllinen siihen, että teknologisen työttömyyden syvin luonne unohdettiin. Työväenliikkeen kohdalla vaikutti asiaan ilmeisesti pelko tulla leimatuksi teknisen kehityksen jarrumiehiksi. Työväenliike ilmoitti 1950-luvun puolivälissä pitävänsä teknistä kehitystä - myös silloin kun se on ihmistyötä vähentävää - myönteisenä kehityksenä, joka johtaa lopulta suurempaan inhimilliseen edistykseen. Olen itse samaa mieltä, jos vain tulonjako-ongelma halutaan ja osataan ratkaista.
Työväenliikkeen vaatimukseksi tuli syrjäytyneiden työntekijöiden uudelleenkoulutus, johon työnantajat ilomielin suostuivat, olihan tämä huomattavasti halvempi ratkaisu. Työväenliikkeen pahin virhe oli, että se arvioi väärin uuden teknologian kyvyn luoda uusia työpaikkoja. Se ei myöskään nähnyt työnantajien perimmäistä pyrkimystä vähentää kaikin keinoin riippuvuutta ihmistyöstä. Automaatio vei näin työväenliikkeen tehokkaimman aseen, lakon, ja liike alkoi menettää kannatustaan kuihtuen ontoksi jäänteeksi aikaisemmasta ylivoimaisesta roolistaan.
Tänä päivänä huoli automaation vaikutuksista on taas heräämässä, mutta nyt aivan toisella ja paljon laajemmalla tasolla. Nyt on kyse koko Yhdysvaltojen taloudesta ja paljolti koko globaalista markkinataloudesta. Ongelma koskee nyt jokaista talouden sektoria ja jokaista työläisten ryhmää. Amerikkalainen alaluokka, joka vielä nyt muodostuu pääosin värillisistä kaupunkilaisista, on lisääntyvässä määrin muuttumassa valkoihoisten esikaupunkilaisten miehittämäksi. Kolmas teollinen kausi tuo tullessaan valtavat mittasuhteet saavan maailmanlaajuisen taloudellisen kriisin. Miljoonat ihmiset menettävät työnsä teknisten keksintöjen myötä ja maailman ostovoima romahtaa. Tällä kehityksellä on syvällekäyvät vaikutukset koko meidän sivilisaatiollemme, Rifkin ennustaa.
Poliitikot ovat laiminlyöneet haasteensa vaikuttaa kehityksen kulkuun ja niin yhtiöiden johtokuntien huoneissa, tehdassaleissa ja vähittäismyymälöissä on jo kauan ollut käynnissä hiljainen vallankumous. Yritykset valmistautuvat kohtaamaan tietoyhteiskunnan uudet haasteet. Ollaan siirtymässä fordismin jälkeiseen aikaan, joka perustuu työntekijättömään tulevaisuudenkuvaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämän olis pitänyt mennä politiikko-palstalle.
Minä vain halusin antaa minun kotisivu.
http://www.heikkilampela.fi/kehys.htm
Jokatapauksessa tyylikäs veto!