Olen ajatellut historian opeksi, ja ilmeisesti siis yleistä historiaa täytyisi lukea..(?) Te ketkä historiaa luette: minkälaista on opiskelu ollut? Mitä vaikeuksia? Painottuuko opiskelu jotenkin tiettyihin asioihin? Kiitos kaikille jotka vaivautuvat vastaamaan:) (yritin katsella nuita vanhoja juttuja muttei osunut silmään)
Historia
claudia
4601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mut en aio opettajaksi. täytyy olla tosi hyvä että pääsee opettamaan hissa pääaineena. Sun täytyy valita joko yleinen tai kulttuurihissa, suomen hissasta ei pääse opeksi. Aiemmin oli enemmän luentoja (Turun yo), nyt ne alkaa vähentyä. Eli kirjatenttejä on..varaudu muutenkin lukemiseen. Englanninkielen taito välttämätön, eikä ruotsikaan ole pahitteeksi. Tenttivastauksissa täytyy pyrkiä asian kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, ei nippelitietoon. Tosin löytyy niitäkin opeja ketkä pitävät eksakteista vastauksista. Riippuu omasta mielenkiinnosta mitä luentoja yms valitset, mutta ite oon ainaki hiukan pettyny kulttuurihissan tarjontaan. Luennot ovat olleet aika tylsiä, paria luennoitsijaa lukuunottamatta. Yleinen historia antaa mahikset suuntautua mihin vaan.
Jos opeksi luet niin täytyy lukea myös yht.k.oppia ja sivuaineina on ollut esim uskontotiede, taloustiede jnejne..ja muut historia-aineet. Mene yliopistojen kotisivuille, niistä saat aika paljon lisätietoa. Turkuun on
http://www.hum.utu.fi/historia/
Kiitos vastauksestasi:) Sen verran vielä kysäisisin jos jaksat/ jos joku jaksaisi vastata, että missä mielessä tuota englantia tarvitaan ja kuinka paljon? Ja kuinka vaikea on sitten päästä opettajaksi?
sitä tarvitaan koska suurin osa kirjatenttien kirjoista on englanniksi. Jos oot surkea enkussa, lukeminen on hidasta ja kiinnität ehkä huomiota vääriin asioihin, niin kuin minä. Yo:ssa on pakollinen luetun ymmärtämiskurssi mutta ei siitä ainakaan mulle paljon käteen jäänyt. Suomen historiassa tietty on suomeksi melkeen kaikki kirjat. Tän takia jotku valitsee pääaineekseen sen, myös sen takia että voi enemmän käyttää alkuperäislähteitä kuin esim yleisessä hissassa.
Ope-jutuista en mene ihan takuuseen koska en ole missään vaiheessa aikonut opeksi. Ehkä, siis muistaakseni (en oo varma) pitäisi olla 2,5 (erinomaiset tiedot) joidenkin aineosioiden keskiarvo että pääsee jatkoon. Ja 3 on siis paras. Ite oon saanu ehkä vaan muutamasta et. Yllätävän paljon silti löytyy niitä jotka menee korottamaan vaikka sais 2 . Mihin yo:hon olet ajatellut hakea? en tiedä mikä käytäntö on muualla. Sitten sun tarttee myös läpäistä se opettajien pedagogiset opinnot-juttu, missä on ryhmäpsykologiaa, mennään yksin haastateltavaksi ja muistaakseni joku kirjallinenkin osio. Kyllä sen mielestäni melkeen kaikki on läpäissyt. Mutta tarvitaan ne hyvät taustaopinnot ennen ku voi opeksi alkaa pedagogisella puolella opiskelemaan. Historiasta aika moni valmistuu/haluaa opeksi, ja siksi on tällaisia rajoituksia yms. Ite olen ajatellut tutkija/toimittajaa tai jotain sinne päin..
Opiskelen historiaa kolmatta vuotta ja pääaineenani on Suomen historia, mutta yleinen on sivuaineena. Opettajaksi haluaisin minäkin, vaikka mun arvosanojen keskiarvo on noin 2+. Voi olla vaikeuksia päästä opettajanopintoja tekemään tuolla keskiarvolla. Infotilaisuudessa kun väittivät, että sinne on niin suuri tunku, että läpi päästäkseen täytyy saada lähes täydet pisteet valintakokeesta (arvosanojen painoarvo on 50 %). No, en tiedä, mikä on totuus, mutta aion ainakin yrittää.
Opiskelu on kyllä tähän mennessä ollut todella mukavaa. En vaihtaisi muuhun aineeseen mistään hinnasta. Ikävä kyllä, opettajaksi halutessaan täytyy opiskella myös joitakin sivuaineita oman tiedekunnan ulkopuolelta. Tänään olin juuri valtio-opin tentissä ja se aiheutti aika tavalla stressiä, koska se eroaa historian opiskelusta ja siten myös vastaustekniikan pitäisi kai tentissä olla erilainen. Kukaan ei vain osaa/halua kertoa opiskelijalle, että millä tavalla pitäisi vastata. Valtio-opissa, historiassa jne. (kuten muissakin oppiaineissa) painotetaan kussakin eri asioita. Historiassa pitää ymmärtää hyvin kokonaisuuksia ja suuria linjoja, kun taas valtio-oppia lukiessani huomasin, että pitää opetella hirveästi ulkoa kaikenlaisia listoja asioiden ominaisuuksista ja ilmenemismuodoista, mikä on pikkutarkkaa tietoa. Siinä tahtoo pää välillä seota.
Tuli pitkä vastaus, mutta toivottavasti jaksat sen lukea. Pääpointtini on, että historia on ainakin minulle ollut juuri se oikea ala ja pidän historioitsijoiden tavasta havainnoida maailmaa ja suhtautua elämään. Mun mielestä kaikkien pitäis lukea historiaa enemmän kuin peruskoulun ja lukion oppimäärän verran. Siinä oppii laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen.