koirani sai päivällä luun. Kun se jyrsi sitä pöydän alla, niin yhtäkkiä vahingossa jalkani osui luuhun, ja se alkoi murisemaan ja puri jalkaani. onneksi minulla sattui olemaan sillä hetkellä kengät jalassa. Koirani on pieni ja vasta puoli-vuotias. Muutenkaan en usko, että minä olen sille se "johtaja". Pyydän kaikkia kynnelle kykeviä auttamaan. Olen aika tietämätön näissä asioissa...
auttakaa, auttakaa!
ei osaa
13748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eiköhän luiden "vahtiminen" oo aika normaalia koirille? Anna ruokarauha. Ja mene ihmeessä koirasi kanssa pennusta pitäen koirakouluun; siitä se auktoriteetti vahvistuu ja saat hyviä ohjeita kouluttajalta!
Heissan.
Tuossa oletkin jo saanut vastauksen, että pitää antaa ruokarauha koiralle. Totta sekin, mutta kyllä sinun lauman johtajana pitää pystyä puuttumaan koirasi ruokailuun. Esim: kuvittele, että koirasi järsii jotakin mitä sen suuhun ei todellakaan pitäisi joutua. Mitä teet? Pakkohan se on ottaa suusta pois ja juuri hätätilainteiden takia sinun tuleekin totuttaa koirasi pikkuhiljaa siihen, että sinä kosket sen ruokaan (järki tietenkin siinäkin, kuinka usein tätä tapahtuu).
Leikin kautta on helppo opettaa koiralle kaikki mitä sen odotetaankin osaavan.
P.S.
Suosittelen lämpimästi kirjaa: "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" kirjoittanut Anders Hallgren (Tammi)...enkä todellakaan nyt tarkoita, että koirastasi on tulossa ongelma...onnea kasvatukseen =)
Tuossa tilanteessa heti kättelyssä koiralta luulot pois! oli kuinka pieni tahansa,missään nimessä se ei saa pitää itseään johtajana. pelkästä murinastakin heti rankaisu (näpäytys tai poskista kiinni ja tiukka tuijotus silmiin).
On aivan eri asia antaa ruokarauha ja vahingossa kopauttaa,kummassakaan tilanteessa ei koiralla ole mitään asiaa omistajaansa purra!
Nyt on tärkeää ,että teet selväksi kumpi on laumanjohtaja.Jos moinen toistuu,luu pois ja heti.Ja sen jälkeen alistat vaikka koirasi jos ei muuten usko (selälleen ja pidät siinä kunnes rauhoittuu),jos koira on kerran pieni ei siinä luulisi tulevan ongelmia.
Omani on kerran rimpuillut vastaan,kun oli silmätulehdus eikä olisi antanut laittaa tippoja. Lopulta kun sisareni piti koirasta kiinni,koira naukkasi kädestä ja se oli viimeinen niitti.otin hellästi hampailla kiinni kuonon varresta ja vain pidin siinä hetken.tämän jälkeen laitettiin tipat aivan kiltisti loppukuurin ajan.
Pääasia on siis että kun koira tekee väärin ,rankaise.kun tekee oikein,palkitse.
on koiralla kyllä oikeus vähän murista jos sille annetaan puruluu ja sitten tungetaan oma jalka suuhun, ethän itsekkään tykkää siitä että sulle annetaan karkkipussi ja kun olet syömässä sitä niin joku tulee ja ottaa sen pois. Kyllä me ihmisetkin sillon jo sanotaan jotain niin miksei koiratkin saisi sitten ilmaista tunteitaan!?!
Kun koiraa rankaisee pienestäkin murahduksesta niin eihän se uskalla sittenkään tehdä mitään jos joku koittaa tehdä omistajalle jotain.. Äläkä sano, että voihan sen opettaa siihen että hädänhetkellä autetaan kun koira ei sitä todellakaan erota mikä on leikkiä ja mikä tosi tapahtumaa.
Yleensä se palkitseminen ruukaa kyllä unohtua, toisin kuin silloin kun tekee jotain väärää.
Suosittelisin että menisit koirasi kanssa tottelevaisuus koulutukseen, siellä minunkin vanhempani käyttivät ensimmäistä koiraansa ja sen jälkeen meiltä on lähtenyt maailmalle koiria vain suojelutehtäviin, joten todella hyviä ohjaajia. Ainakin kennelliiton kursseilla. Osaa varmasti asiansa.
Ja ennenkaikkea vastaavat mielellään kysymyksiin.
koiralla ei ole mitään oikeutta missään vaiheessa purra omistajaansa. myös murina (paitsi leikin yhteydessä tapahtuva reuhaärinä) on kitkettävä heti pois.
omistajana olet koirasi yläpuolella ja sinun tulee myös osoittaa se koirallesi. luu, keppi, nami tai mikä muu tahansa on saatava koiralta pois ilman murinaa ja hampaiden louskuntaa. opettakaa koirillenne nyt edes se... entä kun koirasi ottaa kadulta suuhunsa jotain jota epäilet myrkytetyksi??? tai entä jos naapurin pikkulapsi menee ottamaan koiraltasi luun... jälki on kummassakin tapauksessa lohdutonta.
kyllä muuten lapseltakin pitää vanhempien saada ottaa karkkipussi pois. se on osa JÄRKEVÄÄ ja rakastavan tiukkaa kasvatusta.
koira kyllä puolustaa omistajaansa jos se kokee tilanteen uhkaavaksi ja jos sillä on suojeluvietti. toisaalta taas koira jolla ei ole tätä viettiä ei opi suojelukoiraksi vaikka suojelukoulutukseen veisitkin sen.
koira oppii luottamaan laumanjohtajaansa. jos päästät koiran yläpuolellesi se ei turvaudu sinuun edes pelon hetkellä, sillä se kokee sinut jopa itseään heikommaksi.
koirakoulu on ihan kiva ajatus, mutta murinan ja hampaat jalassasi saat kitkettyä pois parhaiten ja varmimmin tuloksin kotioloissa. (tositilanne tulee eteen yllättäen, ei lavastamalla)
järkevän tiukka ja johdonmukainen linja on kaiken a ja o
ruokailulla, arvojärjestyksellä ja sillä mitä omistaja saa ja mitä ei saa tehdä ei kyllä ole mitään tekemistä suojelukoulutuksen kanssa. kannattaisiko itse mennä kouluun?
A. Koiran peruskoulutus ja ylemmän eli oman ihmisen kunnioitus on lähtökohta kaikelle muulle koulutukselle myös suojelulle.
B. Sinun on totisesti voitava ottaa vaikka suusta koiralta pois mikä tahansa ilman niskoittelua; koira ei itse kykene määrittelemään onko tien vierestä napattu liha sille hyväksi... Tämä ei tarkoita sitä että sinun tulisi väkivalloin ottaa pois kaikki mitä koira katsoo asiakseen suuhunsa pistää. Totuta koira leikin varjolla siihen, että joskus näinkin voi käydä. aiemmin on mainittu muutamia hyviä kikkoja. Myös lelujen avulla irti-komennon opettelu onnistuu. Ole tiukka mutta älä käytä tarpeetonta väkivaltaa. Koira ymmärtää vain välittömän palautuksen ja kehuilla pääset paljon pidemmälle.
10 vuoden kokemuksella. Aisoissa on pysyneet niin sekarotuiset kuin rotikat, hovawartit ynnä muut =)
Koskapa olet saanut vastauksia jotka saattavat viedä sinut ojasta allikkoon, yritän lyhyesti esittää miten tässä edetään.
Ruuan ja luitten puolustus on normaalia koiran käyttäytymistä. Pentu saa puolustaa ruokaa emoaan vastaan eikä emo sitä siitä pyöritä. Älä siis sinäkään. Rankaisemalla koiraa tässä tilanteessa vahvistat vain sen taipumusta puolustaa ruokaa. Oikea tapa on tehdä halu puolustukseen vähäiseemäksi. Kun pentu syö luuta niin anna sille ystävällisesti joku makupala jonka se saa samalla syödä kädestäsi. Pikku hiljaa näissä harjoituksissa voit edetä niin että voit samalla koskettaa koiraa. Jos se puolustaa kuppia, vie sille sen syödessä toinen kuppi joita sitten vaihtelet. Samoin koiran syödessä käy lisäämässä piimää tms hyvää sen kuppiin. Näin olet laskenut sen halua puolustukseen.
Usko minua, älä mene rankaisulinjalle tässä asiassa. Näin toimien olen saanut kolmivuotiaana ottamani sakemannin joka puolusti tyhjääkin kuppia urheasti, käyttäytymään normaalisti.
Tämä ei tarkoita sitä että olisin ylipäänsä pakon käyttöä vastaan. Sitä varten on vain omat tilanteensa. Auktoriteetin kasvattaminen on kiinni päivitttääisistä tavoistasi ja johdonmukaisuudesta, mutta se onkin sitten jo toinen juttu.
Koiralaumassa on ihan tarkat säännöt missä järjestyksessä syödään ja jos pentu menee johtajan edelle,niin pyöritetään ja lujasti.Itse voit tietysti leikkejäsi leikkiä,mutta älä anna tollasia ohjeita muille.Itselläni on 3 koiraa ja jo sekin on lauma ja ruuan annan aina arvojärjestyksessä.Josset usko niin kysy vaikka joltain koiravaljakkoihmiseltä lauman käytöksestä tai vertaa susien elämään
joo ihan oikein. kuri ja järjestys se on luonnossakin. nykyihmiset pehmeine arvoineen ei vaan enää tajua sitä. rakkaus ja rajat toimii niin lapsilla kuin koirillakin. kyllä koiraa pitää saada kieltää.
Kyllä, luonnossa aluksi syövät johtajat, sitten vasta alimmaiset. Kotonakin kannattaa ensin syödä itse illallista ennen kuin antaa koiralle kupin. Kuitenkin jos saalis jaetaan ja jokainen saa oman palansa, ei edes lauman ylimmällä ole oikeutta ottaa alimmalta hänen omaa palaansa. Myös useamman koiran laumassa voi huomata tilanteen, missä alempi murahtaa ylemmälle omasta luustaan, ylempi ei käy alemman päälle koska alempi ei yritä isotella vaan pitää säännöistä huolta. Kuitenkin ihmisen kanssa eläessään koiran tulee oppia hilitsemään ruoan puolustamista ja oppia, ettei omistaja vie ruokaa pois vaan vaikkapa antaa lisää. Vaikkapa luun pois ottamista kannattaa ihan jo pienen pennun kanssa harjoitella, luu otetaan vaikkapa herkkuun vaihtamalla pois, kehutaan ja annetaan luu takaisin. Ruokakupin läheisyydessä kannattaa välillä käydä kävelemässä, lisätä ehkä ruokaa kippoon koiran syödessä tms., täten koira oppii ettei hänen tarvitse puolustaa ruokaansa omistajalta koska omistaja on reilu ja antaa vaan lisää herkkuja ja kehuja :)
Ruokakupista murinaan tulisi mielummin puuttua harjoituksin jo ennen kuin puremista tapahtuu. Hyvä, että siihen kuitenkin puututaan. Murina voi myöskin olla oire johtajuusongelmista, mutta ei välttämättä. Kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi tehdä johtajuusharjoituksia ja samalla totuttaa koiraa luottamaan siihen, ettet vie sen ruokaa.
muista aina, että koira saa mennä kupille vasta kun annat luvan. Kun olet luvan antanut, anna syödä rauhassa.
Noista tositilanteista... jos sinulla sattuu tippumaan vahingossa vaikka keittiössä juusto lattialle, onhan sinun voitava ottaa se koiralta pois, ilman, että käsi on verillä.
jokaisella kirjoittajalla on ollut ihan asiallista pointtia,mutta alkuperäinen kirjoittajahan nimenomaan sanoi ettei tunne olevansa johtaja koiran näkökulmasta. tässä tilanteessa homma menee koko ajan pahempaan suuntaan,jos ei puremiseen puututa heti pennusta.
en ole itse kovin ahkerasti pikku-shelttejäni kotioloissa kouluttanut,mutta jonkinlaista arvovaltaa on ilmeisesti tarttunut,kun olen mummolassa kakarana sakemannien keskellä kasvanut. minä nimittäin saan vaikka vetää koiriani hännästä ruokakupilla,jos minusta siltä tuntuu,eikä kumpikaan korvaansa lotkauta.(en tosin sitä harrasta,mutta joskus koira syö roskiksen edessä ja kyllä väistää ihan itse jos siihen väliin menen).
olen jo joskus aikaa sitten kertonut ystävästäni jonka cockeri puri jalkaan jos hän unissaan vahingossa potkaisi.no tässä tapauksessa koiralla oli kylläkin aivokasvain,mutta ei kyllä tainut johtajuus olla kohdallaan,jos koira saa purra sängyssä ja omistaja pyytää koiralta anteeksi ja sivuttaa sen saman tien...
En neuvo sinua, kerron vain miten meillä toimitaan. Paljon on eri näkökulmia tullut täällä esille ja ihan asiaakin, mutta kerronpa siis miten itse olemme toimineet. Kaikki on sujunut hyvin, joten väärin tuskinpa olemme tehneet. Ainakaan omasta mielestämme. Koirallasi voi olla jonkinlaista "johtajuuskriisiä" meneillään, mutta eiköhän sitä kaikilla pennuilla jossain vaiheessa esiinny...silloin on oltava vain vahvempi.
Mutta siis ruokailusta. Meillä on kaksi koiraa. Ne syövät meidän jälkeemme, kummatkin samaan aikaan. Kupit täytetään kuitenkin siten, että ensiksi saa vanhempi kuppinsa täyteen. Tämäkin tuntuu olevan tärkeää vaikka luvan syömiseen ne saavat kuitenkin samaan aikaan. Meillä kaikki on sujunut melko ongelmitta, säyseitä kun ovat perusluonteeltaan. Tietysti uhittelun sijasta on ilmennyt joskus jonkinasteista jääräpäisyyttä.
Rohkeasti kun alusta asti vain touhusi kupeilla koirien ruokaillessa, siitä tuli jo ihan normaalia touhua. Häiriintymisen sijaan, koiramme ovat innoissaan jos kuppiin käydään lisäämässä jotain.Välillemme on syntynyt keskinäinen luottamus ja se on syntynyt hyvin luonnollisesti. Taputellakkin saa kesken syönnin, mutta ruokarauha on silti annettava koirallekkin. Kunnioitusta on annettava siis molemminpuolin.
Jo pienestä pitäen minua on opetettu että koira ei ole johtaja, mutta luu on sille kaikki kaikessa ja se on myös muistettava. Minulle opetettiin ettei koskaan koiraa saa häiritä kun se syö luutaan ja tämän oikeuden olen antanut myös omille koirilleni. Huomatessani kuitenkin kuinka leikkisästi ne luun syöntiin suhtautuu, olen luuhun joskus myös koskenut. En tosin usein, periaatteesta, vaikka tiedän että ne ei minulle mitään tekisi. Yleensäkin varsinkin luun kohdalla on syytä muistaa että jos tarvii koskea, niin se miten koskee ja puhelee ja millä asenteella on, on tärkeää.Vieraiden en anna kuppeihin ja luihin koskea, sillä mistä koira vieraan aikeet tietää. Eihän sen jokaista ihmistä tarvi kunnioittaa (esim.pahaa aikovia). Lapsetkin on opetettava olemaan koskematta koiran ruokiin. Minulle on ainakin turha valittaa jos koira on puolustanut itseään ja omaisuuttaan lapselta JOTA EI ole opetettu.
Pari kertaa koiramme ovat vieraita varoitelleet, tosin ystävällisesti häntä heiluen, mutta on sekin jo huomioimisen arvoinen juttu.
Minun on vaikea kuvitella niin omistushaluista koiraa ettei antaisi mitään suustaan ottaa. Tämäkin on meinaan meillä ollut ihan rutiinia, koska koira tietää ettei siihen ole oikeutta jos niin sanon. Kaikki ei ole sen omaa, niin kuin ruoka ja luut. Jos pikku vinkin voisin antaa, niin pistä koirasi syömään luutaan omalla paikallaan.