Renkaan ja asvaltin välinen kitka.

Linkkisi ei liity kysyttyyn asiaan yhtään mitenkään.

Juu, mutta kiihdytysajoissa käytettävien liimarenkaiden tapauksessa kyse ei ole kitkasta. Sen toimintamekanismi on paljon lähempänä teipin toimintaa. Siispä siihen ei kitkakaavoja kannattaisi soveltaakaan. Niin tekemällä kitkakerroin on sitä suurempi mitä vähemmän normaalivoimaa esiintyy. Normaalivoima kokonaan poistamalla liimarenkaille saadaan siten ääretön kitkakerroin, jos kitkalaskelmana asiaa tarkastellaan. Minusta se on vain selvä virhe eikä kerro tilanteesta mitään.

8 + 6 kirjoitti:

Juu, mutta kiihdytysajoissa käytettävien liimarenkaiden tapauksessa kyse ei ole kitkasta. Sen toimintamekanismi on paljon lähempänä teipin toimintaa. Siispä siihen ei kitkakaavoja kannattaisi soveltaakaan. Niin tekemällä kitkakerroin on sitä suurempi mitä vähemmän normaalivoimaa esiintyy. Normaalivoima kokonaan poistamalla liimarenkaille saadaan siten ääretön kitkakerroin, jos kitkalaskelmana asiaa tarkastellaan. Minusta se on vain selvä virhe eikä kerro tilanteesta mitään.

Lue lisää

Kiihtyvyydeksi saadaan yli g ilman liimaakin, pelkillä slikseillä.

Kollimaattori kirjoitti:

Kiihtyvyydeksi saadaan yli g ilman liimaakin, pelkillä slikseillä.

Tämä onkin joillekin fyysikoille vähän pahapaikka kun yhtäkkiä luvut näyttääkin että yli 1 geetä onkin ylitetty, mutta opetettu on ettei se ole mahdollista :)

äpöoli,kuyjht kirjoitti:

Tämä onkin joillekin fyysikoille vähän pahapaikka kun yhtäkkiä luvut näyttääkin että yli 1 geetä onkin ylitetty, mutta opetettu on ettei se ole mahdollista :)

Ehkä jossain peruskoulussa sitten tuollaista opetetaan, mutta fysiikkaa moinen väite ei ole ollut koskaan. Fysiikassa kitka on aina riippunut normaalivoimasta pintaa vasten, eikä painovoimasta. Aerodynamiikalla saa lisää normaalivoimaa ja siten lisää kitkavoimaa massaa lisäämättä, mikä parantaa tietysti kiihtyvyyttä ihan fysiikan mukaisesti. Fysiikassa kitkakerrroinkin on aina voinut olla yli yhden. Jos peruskoulun opetuksessa opetetaan toisin se ei ole fysiikan syy.

5 + 2 kirjoitti:

Ehkä jossain peruskoulussa sitten tuollaista opetetaan, mutta fysiikkaa moinen väite ei ole ollut koskaan. Fysiikassa kitka on aina riippunut normaalivoimasta pintaa vasten, eikä painovoimasta. Aerodynamiikalla saa lisää normaalivoimaa ja siten lisää kitkavoimaa massaa lisäämättä, mikä parantaa tietysti kiihtyvyyttä ihan fysiikan mukaisesti. Fysiikassa kitkakerrroinkin on aina voinut olla yli yhden. Jos peruskoulun opetuksessa opetetaan toisin se ei ole fysiikan syy.

Lue lisää

Meinaatko siis että aerodynamiikka on ainoa syy joka mahdollistaa nuo yli yhden geen kiihtyvyydet -jos näin niin minkäs koulun sitten olet itse käynyt?

åäölk65yrtg kirjoitti:

Meinaatko siis että aerodynamiikka on ainoa syy joka mahdollistaa nuo yli yhden geen kiihtyvyydet -jos näin niin minkäs koulun sitten olet itse käynyt?

Noo, toivottavasti oli vain väärä sanavalinta. Toki se oikea superauto lähtee yli yhdellä geellä jo lähtöviivalta. ;)

Kollimaattori kirjoitti:

Noo, toivottavasti oli vain väärä sanavalinta. Toki se oikea superauto lähtee yli yhdellä geellä jo lähtöviivalta. ;)

Niin lähteekin, mikä siis oli väärä sanavalinta?

Ei riipu pinta-alasta vaan pintapaineesta kuten ketjussa jo aiemmin mainittiin.
Toki edellisellä voi vaikuttaa jälkimmäiseen ja siten välillisesti myös kitkakertoimeen, jos reunaehdot sen sallivat.
Jos kuitenkin teet mittaukset siten että pintapaine pysyy vakiona, huomaat ettei pinta-alalla ole lainkaan vaikutusta kitkakertoimeen.

12 + 7 kirjoitti:

Ei riipu pinta-alasta vaan pintapaineesta kuten ketjussa jo aiemmin mainittiin.
Toki edellisellä voi vaikuttaa jälkimmäiseen ja siten välillisesti myös kitkakertoimeen, jos reunaehdot sen sallivat.
Jos kuitenkin teet mittaukset siten että pintapaine pysyy vakiona, huomaat ettei pinta-alalla ole lainkaan vaikutusta kitkakertoimeen.

Lue lisää

Jos pintapaine kerran vaikuttaa renkaan kitkaan p=F/A ja näin kitkavoima riippuvainen pintapaineesta. Saako yhtälö silloin muodon myy*F/p=(0.8-1,0)/p?

Mietin vain tätä automiesten ikuisuuskysymystä siitä lisääkö renkaan leventäminen ja madaltaminen todella pitoa?

Oletetaan että meillä on vaikkapa Vanha Ruoska, jossa on alla 205/55 R 16 renkaat. Kyseisillä renkailla voidaan ajaa säteeltään 20 m mutkaan 22,2 m/s auton suistumatta tieltä. Renkaita levennetään arvoon 225/45 R 17, jolloin pintapaine pienenee.

Lisääntyykö pito ts. voidaanko mutkaan ajaa kovempaa?

sfdes kirjoitti:

Jos pintapaine kerran vaikuttaa renkaan kitkaan p=F/A ja näin kitkavoima riippuvainen pintapaineesta. Saako yhtälö silloin muodon myy*F/p=(0.8-1,0)/p?

Mietin vain tätä automiesten ikuisuuskysymystä siitä lisääkö renkaan leventäminen ja madaltaminen todella pitoa?

Oletetaan että meillä on vaikkapa Vanha Ruoska, jossa on alla 205/55 R 16 renkaat. Kyseisillä renkailla voidaan ajaa säteeltään 20 m mutkaan 22,2 m/s auton suistumatta tieltä. Renkaita levennetään arvoon 225/45 R 17, jolloin pintapaine pienenee.

Lisääntyykö pito ts. voidaanko mutkaan ajaa kovempaa?

Lue lisää

Jos tätä todella alettaisiin laskemaan täytyisi tietää enemmän dimensioita, kuten ko. ajoneuvon paino, pituus, korkeus, leveys, koska nämä kaikki vaikuttavat autoa suistavaan voimaan ja toisaalta vääntävät auton sisäkaarteen puoleisia pyöriä irti maasta.

sfdes kirjoitti:

Jos pintapaine kerran vaikuttaa renkaan kitkaan p=F/A ja näin kitkavoima riippuvainen pintapaineesta. Saako yhtälö silloin muodon myy*F/p=(0.8-1,0)/p?

Mietin vain tätä automiesten ikuisuuskysymystä siitä lisääkö renkaan leventäminen ja madaltaminen todella pitoa?

Oletetaan että meillä on vaikkapa Vanha Ruoska, jossa on alla 205/55 R 16 renkaat. Kyseisillä renkailla voidaan ajaa säteeltään 20 m mutkaan 22,2 m/s auton suistumatta tieltä. Renkaita levennetään arvoon 225/45 R 17, jolloin pintapaine pienenee.

Lisääntyykö pito ts. voidaanko mutkaan ajaa kovempaa?

Lue lisää

Pito lisääntyy samalla painolla ja painonjakautumalla, jos keli on kuiva, tien pinnassa ei ole kummassakaan tapauksessa epäpuhtauksia, kummassakin renkaassa on mittaushetkellä samanlainen kumiseos sekä sama renkaan ja alustan lämpötila ja lisäksi renkaissa on samanlainen kuviointi ja sama rengaspaine.
Pito tosin lisääntyy myös siitä syystä, että edellisen ajon jäljiltä tienpintaan jää kumia mikä parantaa pitoa seuraavalla kerralla, jopa enemmän kuin pintapaineen vähäinen muutos, paitsi tilanteessa jossa se katsotaan epäpuhtaudeksi ja saadaan jotenkin poistettua. Kumin pehmeydellä on myös suurempi vaikutus. Tienpinnan sileys/karheus vaikutta myös asiaan, kuten ehkäpä jotkin mainitsematta jääneet seikat.

Märällä tienpinnalla kapeammalla renkaalla voi hyvin olla parempi pito.

Yhtälössä ei esiinny ilmaisua (0.8-1,0) jos ei tarkoiteta vähennyslaskua vaan vaihteluväliä.
Suomessa käytettävää desimaalipilkkua ja englannissa käytettävää desimaalipistettä ei myöskään käytetä samaan aikaan.

1 + 1 kirjoitti:

Pito lisääntyy samalla painolla ja painonjakautumalla, jos keli on kuiva, tien pinnassa ei ole kummassakaan tapauksessa epäpuhtauksia, kummassakin renkaassa on mittaushetkellä samanlainen kumiseos sekä sama renkaan ja alustan lämpötila ja lisäksi renkaissa on samanlainen kuviointi ja sama rengaspaine.
Pito tosin lisääntyy myös siitä syystä, että edellisen ajon jäljiltä tienpintaan jää kumia mikä parantaa pitoa seuraavalla kerralla, jopa enemmän kuin pintapaineen vähäinen muutos, paitsi tilanteessa jossa se katsotaan epäpuhtaudeksi ja saadaan jotenkin poistettua. Kumin pehmeydellä on myös suurempi vaikutus. Tienpinnan sileys/karheus vaikutta myös asiaan, kuten ehkäpä jotkin mainitsematta jääneet seikat.

Märällä tienpinnalla kapeammalla renkaalla voi hyvin olla parempi pito.

Yhtälössä ei esiinny ilmaisua (0.8-1,0) jos ei tarkoiteta vähennyslaskua vaan vaihteluväliä.
Suomessa käytettävää desimaalipilkkua ja englannissa käytettävää desimaalipistettä ei myöskään käytetä samaan aikaan.

Lue lisää

Mikä tämä kaava sitten on, millä tuo pinta-alan kasvaminen tosiaan toteutuu?

Perus kitkakaava (myy x F) ei nimittäin tunne pinta-alan vaikutusta pitoon. Toisaalta mainitsemani adheesio lisääntyy pinta-alan kasvaessa samalla tavoin kuin teipin pitokyky pinta-alan kasvaessa.

sfdes kirjoitti:

Mikä tämä kaava sitten on, millä tuo pinta-alan kasvaminen tosiaan toteutuu?

Perus kitkakaava (myy x F) ei nimittäin tunne pinta-alan vaikutusta pitoon. Toisaalta mainitsemani adheesio lisääntyy pinta-alan kasvaessa samalla tavoin kuin teipin pitokyky pinta-alan kasvaessa.

Lue lisää

Pinta-alan kasvaminen toteutuu vaihtamalla renkaat leveämpään.
Millään kaavalla et voi muuttaa kitkaa yhtään mihinkään, voit vain laskea jotain.

Käytät samaa symbolia F ainakin kahdessa eri merkityksessä, toisinaan tienpintaan nähden kohtisuoraa voimakomponenttia ja toisinaan taas pinnan suuntaista kitkavoimaa. Ne olisi syytä pitää erillään, jos kaavoista on kiinnostunut.

Pintapaine vaikuttaa kumin kitkakertoimeen siten, että paineen kasvu alentaa kitkakerrointa. Kuinka paljon riippuu monesta muustakin seikasta, eikä sille löydy yksinkertaista kaavaa. Tulokset saadaan siis todellisista mittauksista eikä kaavoista. Niiden perusteella kitkakertoimia on taulukoitu eri tilanteissa.

Pintapaineen vaikutus kitkavoimaan riippuu siitä miten pintapainetta muutat, pinta-alaa muuttamalla vai normaalivoimaa muuttamalla.

Kitkavoima on joka tapauksessa normaalivoima kertaa kitkakerroin. Tämä tosiseikka ei siis perustu havaintoihin eikä mihinkään teoriaan, vaan ihan puhtaasti kitkakertoimen määritelmään.

"Toisaalta mainitsemani adheesio lisääntyy pinta-alan kasvaessa samalla tavoin kuin teipin pitokyky pinta-alan kasvaessa. "
Teipin ja renkaan adheesio ei toimi ihan samoin. Teipin pito ei ole nolla, vaikka teippiä pintaan painava voima olisi mittausksen aikana nolla. Renkaan pito taas on nollassa, jos sitä ei mikään voima tietä vasten paina (tai ainakin niin lähellä nollaa ettei erolla ole käytännössä merkitystä).
Renkaan kitkan syntymekanismi on niin mutkikas, ettei sitä teorialla pystytä niin oikein ennustamaan, että kitka voitaisiin siitä laskea, toki adheesiollakin on osuutensa. Kitkan laskeminen perustuu siis kokeellisista kitkamittauksista laskettuihin kitkakertoimen arvoihin. Tässä prosessissa adheesion tuntemusta ei tarvita lainkaan.